ELLOS kamppispostaus Asu, joka toimii aina

sunnuntai helmikuu 18 2018

Farkut ♥ Olen aina ollut farkkutyttö, joka pitää nimenomaan sinisistä farkuista. Niin freshit ja sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen. Yhteistyössä Elloksen kanssa sain koota nämä kaksi farkkuasua – maailman helpoimmat yhdistelmät, joilla vältät vaatekriisin aina. Logolliset t-paidat ovat olleet pinnalla jo tovin. Logo tuo kivasti särmää perusteeppariin ja varsinkin valkoisen paidan se saa näyttämään heti vähän mielenkiintoisemmalta, eikä niin läpinäkyvältä. Ja mikä olisikaan parempi pari t-paidalle kuin hyvin istuvat farkut! Elloksen farkut yllättivät positiivisesti. Ne ovat supermukavat päällä ja tämä on itseltäni paljon sanottu – olen aivan älyttömän herkkä vaatteen epämukavuudelle ja kiristävyydelle, etenkin housujen osalta.

Tämä ensimmäinen yhdistelmä on hyvin tyypillistä tyyliäni. Kapealahkeiset farkut saavat parikseen joko tennarit, nilkkurit tai fiinimpinä hetkinä korot. Pitkähihaisena toimii tilanteesta riippuen huppari, neuletakki tai bleiseri. Tämä on täydellinen pohja erilaisille tyyleille. Ihastuin näiden Thea Slim-farkkujen väriin, sopivasti kulutettu, mutta kuitenkin siisti niiden korkojenkin kanssa pidettäväksi. Ja napakka, mutta joustava. Vältyt leggarifiilikseltä ja housut näyttävät aivan paksummilta farkuilta, mutta ovat todellisuudessa ihanan pehmeät. Nämä vastaavat hyvin kokoaan, mulla on suurin osa farkuista kokoa 27 tai 36 ja näistä otin myös kolmekutoset. Istuu hyvin, mutta ei kiristä. Taskutkin ovat juuri oikeassa kohdassa. Plussaa myös tarpeeksi leveistä vyölenkeistä.

Thea Slim -farkut // Levi’s T-paita

Muistan, kun ensimmäisen kerran ostin itselleni boyfriend-farkut. Olin silloin vaateliikkeessä töissä ja käytin niitä jatkuvasti. Vuosia jatkuneen pillifarkkukauden jälkeen ne olivat niin mukavat, mutta samalla kuitenkin siistit. Kuin olisi verkkareissa. Tykkään usein pukeutua rennosti ja mahdollisimman mukavasti. Varsinkin kun työni on hyvin istumapainotteista ja istun paljon myös autossa, tulee päälle usein valittua ne mahdollisimman mukavat vaatteet. Boyfriend-farkut ovat nappivalinta keväälle tennareiden kanssa mikäli kuljet pukeutumisessasi mukavuus edellä, onneksi ne jäivät pysyvästi vaatekauppojen valikoimaan. Näiden kanssa puin taas valkoisen logoteepparin, nahkatakkikelejä odotellessa..

1. Levi’s t-paita: https://goo.gl/zmVq7D
2. Levi’s t-paita: https://goo.gl/yUS7oq
Boyfriend farkut: https://goo.gl/GBPwDj
Thea slim farkut: https://goo.gl/J69jvX

Boyfriend-farkut // Levi’s t-paita

Elloksen farkut ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia, hinta-laatusuhde on todella hyvä. Olen maininnutkin jo aiemmin, että farkut ovat nimenomaan niitä, joissa mielellään vähän pihistelen. Ne kestävät kulutusta ihan yhtä lailla kuin kalliimmat kilpailijansa ja hyvää istuvuutta ei kyllä saa rahalla. Oikea malli selviää kokeilemalla. Elloksella onkin supernopea toimitus ja todella helppo palautussysteemi, joten voit huoletta tilailla vaikka useamman koon ja värin kerralla. Elloksella onkin nyt kaikki farkut -20% alennuksessa 26.2. asti, joten käy nappaamassa omasi nyt superedullisella hinnalla!

Yhteistyössä:

& ELLOS

 


Vähän erilaisia uniongelmia

lauantai helmikuu 17 2018

Kuinka moni vanhempi tuskailee menetettyjen yöunien kanssa? Moni. En ole koskaan halunnut tuoda oikein esille sitä, että minua on siunattu todella hyvin nukkuvalla lapsella, sillä siitä on tuntunut saavan vain pahoja katseita osakseen. Niin, enhän minä tiedä siitä oikeasta hc-äitiydestä mitään kun olen saanut nukkua yöni rauhassa jo siitä lähtien, kun lapsi taisi olla viikon ikäinen ja veteli 7-8 tunnin unia öisin. En nauttinut siitä silloin, pelkäsin kokoajan että kyllä se seuraava yö on nyt se yö, kun se maailmankuulu koliikki alkaa. Oli meillä ne 13 tunnin yöunien vaiheetkin, silloin mietin, että lapsessa on varmaan jotain vikaa kun se nukkuu noin paljon. On ollut vaiheita, kun lapsi nukahtaa sänkyynsä heti, kun hänet sinne on kantanut. Vaiheita, jolloin lapsi nukahtaa sitten itsekseen, kunhan äiti vain poistuu salamannopeasti huoneesta. Ja vaiheita, jolloin lapsi ei nukahda ja istun tuntitolkulla sängyn laidalla.

Vaiheita tulee, ja niitä menee. Ennen inhosin sanaa vaihe, nykyään se on vaan, vaihe. En tiedä, missä vaiheessa ihmisestä tulee joko ilta- tai aamuvirkku? Älkää sanoko, että kolmevuotiaana. Olen kuullut NIIN PALJON niitä kertomuksia siitä, kuinka lapset heräävät kuudelta. Kuinka äitiä vielä väsyttäisi, mutta lapsi kinuaa aamupalaa ja juuri televisiosta alkaneita piirrettyjä. Kuinka vanhemmat oikein odottavat teini-ikää, jolloin lapset nukkuisivat vähintään kymmeneen. Mulla on vain yksi kysymys, miten te teette sen? En tunne käsitettä oma aika nukkumaanmenon jälkeen. Tiedän kyllä oikein hyvin oman ajan ennen kuin muut heräävät. Arkisin sekin on täynnä stressiä siitä, miten kiukkuisena pieni riiviö sieltä sängystä tänään nouseekaan.

Lapseni taitaa olla hyvinkin vahvasti iltaihminen. Illalla ei väsytä ollenkaan ja kaikki on mielenkiintoisempaa kuin nukkumaanmeno. Aamulla vastaavasti uni maistuu vaikka kuinka. Enkä todellakaan yritä nukuttaa häntä kahdeksalta, yleensä hän vaipuu uneen siinä kymmenen-yhdentoista maissa, jolloin olisin itse mielelläni viettänyt unten mailla jo lähemmäs tunnin. Nukahdan usein Micaelin sänkyyn, vain siksi, koska olen niin tolkuttoman väsynyt ja haluaisin vain nukkua, mutta lapsella olisi aivan muuta puuhaa. Kun hän nukahtaa, nukkuu hän sikeästi kuin tukki. Saattaa joskus käydä yöllä itsekseen vessassa, mutta jatkaa unta samantien. Toisinaan kömpii yöllä viereen, toisinaan nukkuu heräämättä aamuun.

Ja aamulla sitä vasta nukuttaakin. Lapsi tarvitsee tietenkin paljon unta, joten luonnollisesti hän nukkuu aamulla pitkään ja nappaa sillä kiinni illoista menetetyn unen. Lapsellehan se ei ole millään lailla menetys – ilta on aivan mahtavaa aikaa käyttää kaikennäköisiin aktiviteetteihin ja riekkumiseen. Siinä vaiheessa, kun itse haaveilen jo hampaidenpesusta ja olen tehnyt jo valmistelut seuraavaa aamua varten, on ihan hurjan kiva aloittaa esimerkiksi piirtäminen tai kaivaa esiin muovailuvahat. Minusta ei todellakaan ole nukuttajaksi ja istumaan tuntikausia sängyn vierellä. Kun lapsi menee sänkyyn väsyneenä ja toteaa itse haluavansa nukkua, hän nukahtaa hetkessä ja nukkuu paremmin. Miksi käyttäisin illastani yli tunnin siihen, että tappelen hänen kanssaan nukkumaanmenosta jos lasta ei selvästikään kiinnosta ja uni ei tule?

Aamut ovatkin aina kaaosta. Vaikka itse herään aikaisin, lapsi jatkaisi unia varmasti ainakin yhdeksään, jos saisi. Joudun herättelemään hänet väkisin ja siitäkös kiukuttelu vasta alkaakin. Väsyneelle ei maistu aamupala eikä puistoonkaan ole yhtään kiva lähteä. Illalla hän varmaan pukisikin itse sitä varten. Voi kuinka toivoisin, että hän tulisi minutkin herättelemään siinä kuudelta, että kun on nälkä ja piirrettyjäkin olis kiva katsoa. Ei, niin ei. Jos teillä on kokemusta vastaavasta tai tiedätte, mikä voisi auttaa, tarvitsisin nyt kovasti vertaistukea.

Tai en nyt, vasta viikon kuluttua. Nyt nautin tästä aikaeron tuomasta unirytmistä. Lapsi on aivan sikeässä unessa yleensä jo yhdeksältä, nukahtaa vaikka ravintolan pöytään. Ja ennen auringonnousua kysyy, ”hei mamma, voiko aamupalalle jo mennä?” Riittäisiköhän syyksi muuttaa Miamiin?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Viiden tähden erot

perjantai helmikuu 16 2018

Millainen mielikuva sinulla on viiden tähden hotellista? Mietin pitkään, miksi maailmassa on olemassa se yksi seitsemän tähden hotelli ja löytyy Abu Dhabista yksi kuudenkin tähden majoitus. Että eikö sen viiden tähden pidä olla nimenomaan se täydellisin vaihtoehto? Mitä enemmän matkustan, sitä enemmän ymmärrän niitä Burj Al Arabin seitsemää tähteä. Varmaan olen tottunut liian hyvään, mutta voin todeta, että siinä luksuksessakin on paljon eroja. Viiden tähden hotelli ei ole aina viiden tähden hotelli.

On hassua, että aivan erilaisilla hotelleilla voi olla se viisi tähteä. Usein myös sama hinta, mutta todellisuudessa eroja on valtavasti. On paikkoja, joissa tunnen itseni hyvin vaatimattomaksi ja on paikkoja, jotka eivät ole mielestäni todellakaan viiden tähden arvoisia ja joissa haluan pitää merkkikamppeeni visusti kaapissa. Palvelueroista nyt puhumattakan. Viiden tähden hotellissa olen joutunut itse kantamaan laukkuni huoneeseen, mutta olen myös saanut väistellä siivoojaa, joka käy kolmesti päivässä pöyhimässä sohvatyynyt 300 neliön sviitissä. Viiden tähden hotellissa minulle on kerrottu, ettei huoneeseen voi tilata ruokaa ja toisaalla olen saanut aamuyölläkin sipulittoman pasta carbonaran ja kookosveden krapulan välttämiseksi. On 15 vaihtoehdon pillow menu, on kanalalta haiseva litteä höyhentyyny.

Seitsemän tähden hotellissa on oma palvelija, joka  järjestää alkoholia silloinkin, kun koko maassa on sen myyminen kielletty. Palvelija, joka pitää hiuksistasi kiinni, kun oksennat kullattuun vessanpönttöön koska olit juuri saanut alakerran akvaarioravintolasta seitsemän tähden ruokamyrkytyksen.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian