Älä tee sitä itse -ihminen

perjantai huhtikuu 06 2018 Comment

Selasin posteja. Jossain ilmaisjakelulehdessä oli kuva kauniista terassista ja tee se itse-kukkalaatikon ohje. Hei tosi kiva, mä olenkin halunnut meidän terassille isot ja korkeat ruukut.. Helpot, 10-osaiset ohjeet, lista tarvikkeista ja havainnollistavat kuvat. Mikäs siinä nyt voisi mennä pieleen?

Onneksi, lukemattomista kokemuksistani viisastuneena tajusin, että siinähän voi mennä pieleen a) kukkalaatikko b) kukkalaatikon lisäksi paljon muutakin. Kysehän ei ole siitä, etten osaisi. Jos sille päälle satun, saatan perfektionistina saada aikaan niin hyvän lopputuloksen, että yllätyn itsekin. Tämä tapahtui itseasiassa joskus maalaisromantiikan kulta-aikana, kun tein omin pikku kätösin heinäseipäistä sisustustikkaat, jotka maalasin kuluneiksi valkoisiksi. Muistelen edelleen lämmöllä onnistunutta lopputulosta. Ja vähän kauhulla sitä rustiikkista sisustustani. No, jostain syystä ennen näitä kuuluisia sisustustikkaita kaikki DIY-projektini menivät pieleen, myös sen jälkeen.

Muistanhan..

..ostaneeni joskus pienessä krapulassa kivan harmaan seinämaalin eteiseen. Viuh, viuh, sunnuntai-illan puuhasteluna sivellin heilui nopeaan tahtiin pimeässä eteisessä. Maanantai-iltapäivänä töistä tullessa päivänvalo paljasti vaaleansinisen eteisen.

..säästäneeni rahaa (ja toimitusaikaa) tilaamalla koivunvärisen pinnasängyn vauvaa varten. Voihan sen maalata! Meillä kuukausikaupalla remonttia tehnyt ystäväni opasti kädestä pitäen, hankki parhaimmat mahdolliset välineet ja silti siitä sängystä tuli ihan hirveä. No, syytän olosuhteita. Hioin, hioin ja hioin niitä lukemattomia osia ja maalasin niitä aina keskellä yötä. Kesä 2014 oli niin kuuma, että vielä iltayhdeksältäkin maali tuntui vain sulavan. Yhtälö remontti+raskaus+superhelteet+oma maalausprojekti terassin lattialla+tietty se raskausvatsa. On yhtä kuin katastrofi. Muistan edelleen sen riidan, kun kasasimme sitä sänkyä, keskellä yötä.

..miten korjasin pieniä kolhuja ja naarmuja yksiöni seinistä. Maali oli tietenkin eri sävyistä, eri kiiltoista ja seinät aivan laikulliset. Maalasin lopulta koko asunnon.

..kun en pitänyt erään asuntoni tapetin sävystä. Halusin maalata seinät, koska ”eihän tapetin repiminen nyt ole homma eikä mikään”. Toistin virheen myös myöhemmin toisessa asunnossa, enkä enää koskaan revi tapetteja. En koskaan. Okei, siinä toisessa oli sininen kukkatapetti tehosteseinänä, ei se ehkä sittenkään ollut niin paha homma?

..ajatelleeni, että äkkiäkös minä kolme seinää maalaan. Käyn sen jälkeen salilla, kaupassa ja valmistan ruoan ennen lapsen hakemista päiväkodista. Maalasin kaksi seinää, juoksin päiväkotiin ja se kolmas seinä on edelleen maalaamatta. Tapahtuneesta on yli vuosi.

..kuinka viime kesänä päätin tehdä vähän puutarhatöitä. Aloitin pesemällä kukkalaatikoita. Ensimmäinen oli aivan täynnä pieniä kiviä ja jotenkin sain sen kaadettua. Samassa irtosi ihan kokonainen kynsi nimettömästä ja vietin tunnin kylpyhuoneen lattialla, koska oksetti ja pyörrytti ja sattui. Kun tästä tokenin ja sain sormeni pakettiin, istahdin lepäämään kansituoliin, jonka olin itse keväällä kasannut. Muistan ihmetelleeni yhtä irtonaista osaa, jonka heitin puutarhakalustelaatikkoon, sillä ”ei sillä varmaan mitään tee”. Se oli tietenkin osa, joka piti tuolin kangasta paikoillaan. Löysin itseni makaamasta sormi paketissa, selälläni jalat kohti taivasta romahtaneen kansituolin alla.

Niin, tästä viisastuneena muistin juuri, että piru vie, mullahan tosiaan on se kukkalaatikko tuolla pihalla. En tee sitä itse.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Leave a reply

Your email address will not be published.