Hupsista s**tana.. Miten helposti saikutat?

torstai huhtikuu 12 2018 10 comments

Aaaarrgh että ärsyttää! Eilen olin tosi hyvällä fiiliksellä koko päivän, tein hyvän treenin ja menin hakemaan Micaelia päiväkodista. Kävelimme yhdessä kotiin päin ja kun vilkas pikku riiviö siinä riehui, nappasin haalarista kiinni pikku karkulaista ja samassa lapsi heittäytyi maahan, mun sormi jäi kuitenkin haalariin kiinni ja lopputulos on tässä. Oikeasti en nykyään valita mistään pienestä, mutta yöllä valvoin tunnin kipeän sormen (!!) takia. Milloin olin käsi pakastimessa, ikkunalaudalla ja kylmän veden alla. Päivällä oli pakko suostua lähtemään lääkäriin ja palasin röntgenistä sitten vähän epäselvän diagnoosin kanssa, mutta jotain nyt oli jokatapauksessa rikki ja kädessä tällainen överi-iso paketti. Vähintään viikon, tai kunnes sormi taas toimii ja on kivuton. Är-syt-tää. Mä teen niin paljon koneella töitä, että kirjoittaminen on nyt tosi hidasta, kaikki tekeminen vähän kömpelöä ja rajoittaahan tää nyt treenaamistakin. Kiva, kiva. Onneksi osaan itse sitoa näitä paketteja, täytyy fiksata tähän vähän kätevämpi systeemi kunhan kotiin ja apteekkiin pääsee. Onneksi hiusmurtumat ja muut ”luun sirujen irtoamiset” paranevat lastahoidolla nopeasti ja käytössä olleesta kalkkilisästä ei varmasti ole ollut haittaa paranemisen edistämisessä. Valitan nyt todella pienestä, mutta sain tästä pikkuviastani myös hyvän postausaiheen. Nimittäin sairasloma.

Lääkäri kysyi ensimmäisenä, kuinka pitkään tarvitsen sairaslomaa. Joka kerta sama juttu. En muista milloin olisin ollut viimeksi sairaslomalla. Toki tämänhetkinen työni on sellaista, ettei sitä oikein saikullakaan pääse ”pakoon”, koska voin kotonakin tehdä töitä. Enkä osaisikaan olla pois. Onneksi olen saanut olla terve, olen siitä hyvin kiitollinen ihan joka päivä. Blogityöt eivät tietenkään tunne sairaslomaa. Sovitut yhteistyöt on hoidettava tai rahaa ei tule. Ei paljon sairastella. Saikuttaminen on Suomessa noussut jo ihan ongelmaksi asti, koska sairaslomaa saa niin helposti ja siltä ajalta saa palkkaa. En ole oikein keksinyt miten saikuttamista voisi vähentää, hyviä ideoita? 

Aiemmissa työpaikoissani olin usein todella väsynyt. Vuorotyö ei vain sovi itselleni ja stressasin töissä ihan turhista asioista. Silloin jäin myös helpommin sairaslomalle, mutta aina siihenkin oli selvä syy. Migreenikohtaukseen pyysin kuitenkin vain päivän sairasloman, enkä sitä tarjottua kolmea päivää. Kerran makasin viikon kotona murtuneiden sormien takia ja sairastin samalla saikulla keuhkokuumeenkin. Olin aina tosi tunnollinen sairaslomalainen, enkä hakenut sitä turhaan. Silloin osasin kuitenkin ottaa saikusta tavallaan kaiken irti ja oikeasti lepäsin ja latasin samalla akkujani. Toisaalta silloinen työni on ollut sellaista, että se jäi aina työpaikalle, kun lähdin itse kotiin. Millaisia saikuttajia te olette ja mitä ajattelette niistä, jotka surutta valehtelevat vatsataudista terveyskeskuspäivystyksessä parin lomapäivän toivossa?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


10 Responses to “Hupsista s**tana.. Miten helposti saikutat?”

  1. Pii sanoo:

    No voi harmi😕
    Hei kirjoitat ”sairasloma””, tänä päivänä kirjoitetaan ja puhutaan sairauslomasta. No pikku juttu, ajattelin vaan tuoda oikein kirjoitusta esiin.

  2. S sanoo:

    Tää aihe on sellainen josta voisin puhua vaikka kuinka pitkään.
    Meillä on töissä henkilö joka saikuttaa jatkuvasti milloin mistäkin syystä ja sitten samainen henkilö bongataan viilettämässä pitkin kaupunkia. Voin kertoa että tämmöinen toiminta syö työyhteisöä ihan mielettömän paljon.
    Kiitos jälleen hyvästä kirjoituksesta,sun blogi on noussut kerralla suosikiksi heti kun tän löysin :)
    -Sini

  3. Nimetön sanoo:

    Saikutan kyllä jos siihen on tarvetta. Uskon, että suurin osa saikuttaa rehellisesti. Valehtelu on tietysti aina väärin.
    Itseäni ärsyttävät myös kollegat, jotka tulevat sairaina töihin ja tartuttavat muut. Tietenkään kukaan heistä ei tee sitä tahallaan ja syynä voi olla, ettei uskalla / kehtaa hakea saikkua tai ei halua töiden jäävän tekemättä.
    Mutta siis kyllä sairaana saa sairastaa :)

    • Ihan samoilla linjoilla. Varmasti on harvassa ne, jotka saikuttavat vain huvikseen. Itse olin nuorempana sellainen, ettei oikein kehdannut saikuttaa pikkuflunssan tms takia, kunnes ymmärsin, että se ei auta minua, saatika työkavereita, että menen kipeänä töihin. Se on niin veemäistä, kun joku tulee töihin kipeänä ja tartuttaa muut. Nykyään saikutan ihan suht hyvällä omatunnolla, jos minulle sairauslomaa on määrätty. Sille kuitenkin aina on jokin syy. Ja jos on saanut saikkua kolme päivää vaikkapa kipeän jalan takia, mutta kahden päivän jälkeen jalka onkin jo toimintakykyinen, voihan sitä töihin mennä aiemminkin :)

  4. Maria sanoo:

    Itsellä on korkea kynnys hakea sairaslomaa. Mutta joskus vaan on pakko ja on todella syyllinen olo olla kotona. Toisaalta eihän sitä voi saada itseään muuten työkykyiseksi.
    Toisaalta olen ollut sellaisen työparina, sama toimisto, henkilä joka ei omien sanojen mukaan ole koskaan kipeänä tai koskaan ole tarvinnut hakea sairaslomaa. On se mukava tehdä töitä kun toinen sitten yskii taukoamatta tai muuten valittaa oloaan, mutta lääkäriin ei tarvitse mennä kun hän on kunnossa.
    Kukaan ei ole työssään korvaamaton kuitenkaan.

  5. ElinaM sanoo:

    Olen saikulla, jos on tarvetta sille. Pienessä nuhaflunssassa olen kyllä tullut töihin, mutta jos on kuumetta tai vielä pahempaa, vatsatautia ollut, niin pidän kyllä yhden oireettoman päivän, koska en halua olla se, joka kantaa pöpöt töihin. Varsinkin perheellistymisen myötä mua on alkanut ärsyttää ihan hirveesti ne työnsankarit, jotka kipeenä raahautuu töihin keräämään pisteitä uhrautuvuudestaan ja ahkeruudestaan, koska meidän kahden lapsen perheessä ne taudit kiertävät varmasti kaikki.

  6. Sandra sanoo:

    Nuorempana tuli kyllä otettua saikkua aina vähäisimmistäkin syistä, mutta tähän vaikutti kyllä suuresti se nuoruuden hölmöys ja myös työ, josta en oikeasti yhtään pitänyt. Nykyisessä duunissa saan olla poissa kolme päivää ihan vaan itse ilmoittamalla siitä esimiehelle, ja vasta noiden kolmen päivän jälkeen vaaditaan se sairauslomatodistus lääkäriltä. En muista että olisin koskaan ollut edes sitä kolmea päivää poissa. Otan saikkua vaan sillon, kun en oikeasti ole työkykyinen. Nautin mun työstä ja tietty myös se fakta, että jos olen poissa, niin joku muu tekee omien hommien lisäksi myös mun duunit, nostaa sitä rimaa jäädä kotiin.

    Oon kyllä toisaalta myös hyvin paljon sen puolestapuhuja, että edes vähän kipeenä ei tulla töihin. Ärsyttää niin paljon tyypit jotka tulee toimistolle silleen ”jaahas meidän pikkumurulla on taas noro” tai ”mulla oli kyllä aamulla 38 astetta kuumetta, mut nyt ihan hyvä olo” ja sit ollaan koko toimisto viikkoa myöhemmin saatu se sama tauti.

    Maalaisjärjellä musta pärjää tosi hyvin ja oon itse kiitollinen siitä, että työnantaja luottaa meihin niin paljon, että saadaan itse kuunnella sitä kehoa ja todeta ollaanko työkykyisiä vai ei. Useimmitenhan taudit menee sillä ohi kun lepää muutaman päivän jo alkuvaiheessa. Pahimmassa tapauksessa sykitään töissä ihan sinne äärirajoille, tartutetaan muut ja sit ollaan kaksi viikkoa saikulla.

    • mirvaannamarian sanoo:

      Toi on kyllä ihanteellinen tilanne :) Mä uskon myös että toi kolme päivää omalla ilmoituksella tekee sitä, ettei sitten turhaan olla sitä kolmea päivää jos jo yksi päiväkin riittää ja esimerkiksi flunssan pahin vaihe taittuu siinä ajassa.

      Siinä on kyllä täysin samaa mieltä, että kipeenä ei mennä töihin. Pikku flunssa nyt ei haittaa, mutta kunnon räkätauti, kuume ja just se noro on sellaisia, että pitäis pysyä vähintään pari päivää kotona. Kuten sanoit, tartuttaa muut, pahentaa omaa oloa ja lopputuloksena entistä enemmän saikkua :D

Leave a reply

Your email address will not be published.