Mun arjen pienet vihreät teot

torstai huhtikuu 26 2018 5 comments

Vihreät arvot ja ekologisuus ovat nyt iso trendi. Ja onneksi ovatkin. Tänään halusin kirjoittaa teille pienistä vihreistä valinnoista omassa arjessani. Olen aiemmin kirjoittanut ajatuksistani muun muassa ilmastonmuutoksesta, kasvissyönnistä ja matkustamisen eettisyydestä. Tärkeitä aiheita, jotka ovat pinnalla keskusteluissa ja somessakin. Näiden mukana on tullut kuitenkin pieni, mutta ikävä, lieveilmiö. Ne vihreät arvot vedetään ihan yli ja ainakin mulle on tullut helposti monista kommenteista sellainen olo, että jos ei nyt elä ihan täydellisen ikivihreästi ja heittäydy siihen hippimoodiin, ei kannata olla ympäristöystävällinen ollenkaan. Esimerkkinä vaikkapa oma matkustamiseni. Välillä meillä saattaa olla vaiheita, että lennämme joka kuukausi johonkin, joskus useammin kuin kerran. Saan tästä kritiikkiä ja kasvissyöntipostaukseeni kommentoidaankin sitten, että voisin ihan hyvin syödä lihaa, sillä lennän niin paljon, että se kumoaa kaikki ympäristötekoni. Kuinka tyhmää! Kuitenkin ne arjen pienet vihreät teot ovat todella isossa roolissa ja tämä onkin aihe, johon haluan tässä postauksessa paneutua. Luomuviinimerkki Evergreen haastoi minut yhteistyössä pohtimaan omia arjen vihreitä valintojani bloggaajakollegoideni kanssa. Tärkeitä pieniä asioita, joita jokainen meistä voi varmasti vähitellen lisätä omaan arkeensa.

Kuten sananlaskussakin sanotaan, pienistä puroista syntyy suuri virta, ja ainakin omasta mielestäni niitä ei-niin-ympäristöystävällisiä tekoja, kuten sitä surullisenkuuluisaa lentämistä, voi hyvin kompensoida arkisilla jokapäiväisillä valinnoilla. Me kaikki teemme arjessamme päivittäin valintoja, jotka kannattaa punnita ympäristö mielessä pitäen. Monet asiat ovat tottumuksia, joista voi päästä eroon kunhan tietoisesti yrittää muuttaa toimintaansa. Pian siitä tulee tapa. Kurkkaa muuten ihana kampanjasivu täältä!

Hyvänä esimerkkinä vihreistä valinnoista ihan ensimmäisenä tämä yhteistyökumppanini Evergreenin luomuviini. Törmäsin itseasiassa ensimmäisen kerran luomuviiniin vasta tammikuussa 2016, kun Alkossa myyjä suositteli sellaista. Se oli melkoinen ahaa-elämys, sillä tajusin vasta silloin, että viinejä on todellakin saatavilla myös luomuna. Vaikka olin syönyt luomuruokaa vaikka kuinka kauan! Vähän blond moment, mutta siitä lähtien olen pyrkinyt valitsemaan viinihyllylläkin mahdollisimman usein luomua. Evergreenin koko viinituotanto on luomusertifioitu ja sarjaan kuuluu punkun, valkkarin ja kuohuviinin lisäksi myös hanapakkaus punaviiniä sekä luomusiidereitä. Pakkaukset ovat ympäristöystävällisiä ja jokaisessa tuotantovaiheessa on pyritty minimoimaan ympäristölle aiheutuva kuormitus. Tämän paremmin et voi viiniäsi valita!

Ruoka on myös yksi vihreä valintani. Pyrin aina syömään kasvisruokaa ja valmistamaan sitä myös muulle perheelle mahdollisimman usein. Meillä saattaa helposti olla kokonainen viikko pelkkää kasvisruokaa ja olen saanut jo kaikki perheenjäsenet luopumaan pihvistä. Ostan mahdollisimman paljon ruokaa luomuna sekä suosin aina mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa. Helsingissä se on nykyään onneksi aika helppoa, kiitos kasvavan luomu- ja lähiruokatrendin. Croissantit on helppo hakea lähileipomosta, juustoa saa luomuna pikkukaupastakin ja marjoista sekä hedelmistä löytyy oikeastaan aina luomuvaihtoehto. Siirryin myös hiljattain käyttämään kestokassia, kannan tuota nykyään mukana kaikkialle ja olen joutunut jopa ostamaan erikseen roskapusseja, kun kauppakasseja tulee nykyään niin vähän.

Pyöräilen aina kun se on mahdollista. Joudun käyttämään päivittäin autoa, sillä työmatkaani ei voi kulkea edes julkisilla. Periferia, I know. Keskusta-alueella liikkuessani valitsen kuitenkin aina mahdollisuuksien mukaan pyörän kun liikun yksin ja Micaelin kanssa pyrimme kävelemään aina iltapäivisin päiväkodista kotiin. Kipaisen mielelläni kauppaan kävellen ja hyvällä säällä myös keskustaan asti. Kun kävin vielä sairaalalla töissä, pyöräilin työmatkatkin. Tehokasta arjen hyötyliikuntaa ja kompensointia autoilulleni. Olen saanut monta ilkeää kommenttia yksityisautoilustani, mutta siitä luopuminen on arjessani täysin mahdotonta. Onneksi sitä voi kuitenkin kompensoida juuri niin hyvin, kuin itse pystyn. Tulevaisuudessa haluaisin vaihtaa myös autoni Teslaan, kunhan ne vielä vähän kehittyvät.. Tilasimme itseasiassa taloyhtiöltä autopaikoille jo laturit sähköautoja varten, olkoon se ensimmäinen askel.

Kierrätän vaatteita ja asusteita ja samalla hillitsen shoppailuani. Olen luonut itselleni ”säännön”, että aina kun ostan uusia vaatteita tai asusteita, laitan vähintään yhden vanhan myyntiin. Shoppailuani säännöstelen ostamalla ajattomia klassikoita, enkä vain hetken trendivaatetta, joka lähtee seuraavan sesongin alussa kiertoon. Jossain vaiheessa järkytyin siitä vaatteiden määrästä kaapissani. Kuinka paljon sitä ostikaan kaikkea turhaa, vain siksi että oli ale tai että se oli sen hetken muotivillitys. Liiallinen kuluttaminen alkoi ahdistaa ja vaikka tälläkin hetkellä shoppailen toisinaan aika paljon, laitan kuitenkin aina vanhat sitä mukaa kiertoon. Tavoitteenani on tietysti luoda vaatekaappi, joka kestää vuosia muuttumattomana ja päivittää klassikoitani vain pienillä lisämausteilla silloin tällöin. Tähän on auttanut myös oman tyylin löytäminen. Ennen saatoin ostaa joka juhlaan uuden mekon, nykyään ajatuskin tuosta kauhistuttaa. Haluan, että jokainen vaate kaapissani on suuri suosikkini ja puen sen mielelläni päälle. Saa heittää muuten hyvästit vaatekriiseillekin!

Oliko näissä tuttuja juttuja? Koko elämää kun ei tarvitse kerralla pistää uusiksi, vaan voi aloittaa yhdestä asiasta kerrallaan. Tarpeeksi kun tietoisesti toistaa samoja juttuja, niistä muodostuu rutiineja. On tottakai helppoa mennä usein sieltä, mistä aita on matalin ja pysyä mukavuusalueella, mutta meidän jokaisen on otettava vastuu esimerkiksi juuri siitä ilmastonmuutoksen etenemisestä ja ympäristön kuormituksesta. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen (eikä kukaan siihen pysty, sori vaan) mutta aina voi tehdä parhaansa mukaan niitä hyviä asioita. Siitä saa hyvän mielen ja kannattaa muistaa, että vihreät valinnat ovat myös hurjan paljon terveellisempiä kuin ne ei-niin-vihreät. Näitä omia arjen pieniä tekoja voisi pähkäillä vaikka viikonloppuna luomuviinilasillisen ääressä..

PS. Uskoisitko näistä Evergreenin kauniista viinipulloista, että ne on valmistettu PET-muovista? Tämän litran kierrätysmuovipullon kuljetus Suomeen kuormittaa ympäristöä jopa 50% vähemmän kuin lasipullossa olevan viinin. Älä anna muovipullon hämätä. Ja hei, aivan loistava valinta vappupiknikille! Ystäväni Roosa osaa myös arvostaa näitä kaaduttuaan rantakalliolla punaviinipullo kädessä. Varoittava esimerkki siis!

Tähän täytyy vielä sanoa, että yksi elämäni merkityksellisimmistä viinipulloista oli juuri muovipullossa. Mutta en kerro siitä sen enempää, ehkä hyvän mielen luomuviini inspiroi sinua luomaan oman tarinasi..

Yhteistyössä:

Evergreen &


5 Responses to “Mun arjen pienet vihreät teot”

  1. Roosa sanoo:

    Voi kyllä, varoittava esimerkki totta tosiaan… Mun kylkiluita koskee pelkästään ajatuskin siitä rantakalliosta. Muovinen punkkupullo ois pelastanut varmasti ainakin mun vaatteet siinä tilanteessa.

    • mirvaannamarian sanoo:

      Ai hitto mä unohdin sen kuvan lisätä tähän loppuun siitä vaatekasasta 😅

  2. Kalja-Snellman sanoo:

    Itse aloitin kasvisruuan syönnin 5vuotta sitten. Luomu tuotteita yritän aina käyttää jos hinta ei ole liian suuri ja monta kertaa luomu on melkein saman hintaista kun ei luomu. Luomu viiniä en ole hirveesti juonut mutta tänään voisin mennä ostaan. Sun viini ja olut suositukset ei ole koskaan ollut huonoja.
    Autoa en käyttäisi työmatkaan ellei työmatka olisi 30km suunta.
    Vaatteet aina kierrätän. Viime aikoina olen ostanut muutamia huonekaluja torista ja kunnostanut ne oman näköiseksi.
    Teen paljon vihreitä tekoja arjessa mutta matkustaminen on semmoinen mitä en pysty lopettaan. On niin paljon paikkoja missä haluan käydä.

    • mirvaannamarian sanoo:

      Oon ylpeä susta Kalja-Snellman! Luomu on onneks nykyään edullista ja ei ollut muuten tämä viinikään pahan hintaista, (huom. pullon koko on 1 litra) se on Alkossa kympin :)

  3. Myönnän, etten ole kovin/juurikaan tietoisesti viherhenkinen. Mutten muutenkaan kuluta kovin paljon. Ruokaostokset tekee mieheni ja voin ainoastaan hiukan vihjata, että vois ne keksit kotimaisiakin olla. (Ja tietysti voisin olla syömättä mokomia)

    Tällainen pikkupikkuseikka olisi ehkänyt ansainnut tarkennuksen: kerrot käyttäväsi kangaskassia – niin minäkin, aina – mutta joudut siksi ostamaan roskispusseja. Varmasti tarkoitat maatuvia/biohajoavia pusseja. Muutenhan siitä ei olisi mitään hyötyä. En kirjoita tätä ilkeämielisesti, kunhan kiinnitin huomiota.

Leave a reply

Your email address will not be published.