Kiitollinen sateenkaariväreistä

sunnuntai heinäkuu 01 2018 1 comment

Tällä kuluneella viikolla on ollutkin jopa hauska huomata, kuinka Pride-viikko on jakanut ihmiset ikään kuin kahtia. Toisia ärsyttää eri syistä – joku on sitä mieltä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat niin itsestäänselvä asia, ettei sitä tarvitse kuuluttaa ympäriinsä koska heterotkaan eivät niin tee, toiset ovat taas hyvinkin homofobisia. Toiset taas levittävät sateenkaarisanomaa kaikkialla, koristelevat Facebookin profiilikuvia ja vaatteitakin sateenkaarivärein. Priden kannattajia on taas kritisoitu myös siitä, että he haluavat olla vain trendikkäitä tukiessaan ihmisoikeuksia.

Mua ei henkilökohtaisesti haittaa lainkaan värikkäät siiderietiketit, Pride-liput kaupungintalolla, kulkueet eivätkä julisteet. En ole osallistunut itse Pride-viikkoon niinkään fyysisellä tasolla, mutta sitäkin enemmän henkisesti. Tällä viikolla olen ollut hyvinkin kiitollinen siitä, että Helsinki Pride on ollut isompi kuin koskaan. Puhuttiin eilen autossa tästä aiheesta hyvinkin pitkään. Ihmiset unohtavat, että samalla tavalla on pitänyt tuoda esiin muun muassa naisten äänioikeuksia. Asiaa, joka on nykyään ihan yhtä itsestäänselvää kuin esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Ehkä kolmenkymmenen vuoden päästä joku ihmettelee, miksi sen iskän piti mennä marssimaan sateenkaarilippuun pukeutuneena silloin kesällä 2018, kun nyt se on ihan onnellisesti sen miesystävänsä kanssa kotisohvalla?

En usko, että kovinkaan moni tukee ihmisoikeuksia vain ollakseen trendikäs. Se on nykyaikaa ja se on (valitettavasti) vielä aihe, jota on pakko tuoda vahvasti esiin, että se vielä jonain päivänä normalisoituisi. Aivan kuin vaikka ne naisten äänioikeudetkin. Maailma muuttuu, mutta ei ihan itsestään.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


One Response to “Kiitollinen sateenkaariväreistä”

  1. Minttu MAMI GO GO sanoo:

    Samaa mieltä! :-)

Leave a reply

Your email address will not be published.