Huh, olipahan aloitus uudelle kuukaudelle..

maanantai lokakuu 01 2018 Comment

Kun lauantaina kirjoitin siitä, kuinka elämäni on nyt muututtava paljon hitaampaan suuntaan – niin henkisesti kuin fyysisestikin – jouduin heti maanantaina koetukselle molemmilla osa-alueilla kun lokakuu alkoi aivan eri lailla kun arkiviikkoni normaalisti. Aamulla kahdeksalta olin jo eläinlääkäriasemalla, Frida ja Cara tutkimuspöydällä ja yritin vain rauhoitella itseäni. Jätin tytöt klinikalle päiväksi ja huolesta suunniltani kävelin takaisin kotiin ilman koiria. Fridalle tehtiin sterilisaatio ja putsattiin hampaat, Caralle vähän isompi hammasoperaatio, kun pienellä ressukalla on niin huonot hampaat. Vasta sen jälkeen voidaan tehdä sterilisaatio hänellekin. Periaatteessa ihan rutiinitoimenpiteitä, mutta itse stressaan aina eläinlääkärikäyntejä. Onneksi selvittiin tästä kaikki kunnialla, myös minä, ja kiitos siitä kuuluu aivan ihanalle eläinlääkärille ja klinikan henkilökunnalle. Eiran Omaeläinklinikka on aivan ihana ♥

No, siitä selvittyäni kiirehdin Micaelin päiväkodin puolivuosittain järjestettävään kasvatuskeskusteluun. Nämä ovat hurjan hyviä ja tärkeitä tapaamisia, vaikka kuulumisia vaihdetaankin aina viedessä ja hakiessa. Lapsen käytös voi olla niin erilaista kotona ja päiväkodissa, joten on hyvä olla kartalla missä mennään. Tapaaminen helpotti onneksi omaa stressiäni, kaikki on päiväkodissa hyvin.

Sain tehtyä myös paljon työjuttuja, mutta kokoajan pitäen mielessä sen hitauden ja hyvän fiiliksen. Tietoisesti kun keskittyy stressin lievittämiseen, sen minimoimiseen ja ennaltaehkäisyyn, selviää yllättävän hyvin. Lähdin kotoakin hyvällä omallatunnolla ja suljin kaaoksen oven taakse ilman sen kummempia tuskia. Toivottavasti tämä mielentila nyt jatkuu sitten tulevaisuudessakin..

Iltapäivällä olikin sitten vuorossa vähän toisenlaista stressiä. Aloitin tänään uudella salillani, BeAlive Health Clubilla. En voi kuin suositella BeAlivea ihan kaikille helsinkiläisille, mieletön hyvinvointikeidas. Kun aiemmin olen sännännyt suoraan salilta kotiin suihkuun, tuonne voi vaan jäädä saunomaan ja hengailemaan ihaniin tiloihin. No, koska tämän ylirasitustilani takia minulle tyypilliseen liikkumiseen tuli stoppi, aloitin tänään treenit pt:n kanssa. Kevyesti ja vähän matalammilla sykkeillä. Kyllä muuten tuntuu yksinkertaiset ja rauhallisetkin liikkeet kropassa, huh! Lihakset kiittää, mutta niin myös syke ja mieli. Liikunta tekee niin hyvää ja voin koko sydämestäni todeta nauttineeni tuosta treenihetkestä täysillä, liikkuminen tekee musta vaan oman itseni. Sain pitkästä aikaa väriä kasvoille ja valtavasti hyvää mieltä. Vastaavasti taas kuukausi sitten kun viimeistä kertaa kävin edellisellä salillani, voin todella huonosti. Tiedostin sen itsekin, mutta koska omaan niin valtavan itsekurin, en vain antanut itseni pysähtyä. Uusi sali onkin hyvä alku myös uudenlaiselle, terveelle, mutta tehokkaalle treenaamiselle.

Pidän uusista aluista, joten kuun ensimmäinen päivän osuessa maanantaille, on jotenkin erityisen hyvä fiilis. Tytöt pärjäsivät päivän eläinklinikalla hienosti ja iltapäivällä hain pikkuiset rakkaani kotiin toipumaan. Tämä viikko meneekin heitä parannellessa, toivottavasti kaikki menisi hyvin. Tästä tuli nyt vähän tällainen my day-tyyppinen päiväkirjapostaus, mutta välillä näitäkin. Näissä merkeissä alkoi siis mun lokakuu. Lokakuu on siitä kiva kuu, että saa laittaa ensimmäiset jouluvalot ja kaivaa talvitakit ja -kengät kaapista. Ostaa ehkä yhdet uudetkin?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Leave a reply

Your email address will not be published.