Raudanpuute on selätetty, mitä kaikkea tapahtui?

Mä luen suurella ilolla raudanpuutejuttuja lehdistä ja blogeista, somestakin. Kun on pitkään kärsinyt kummallisista oireista ja sitten niin ikään vahingossa löytänyt niihin syyn ja lopulta onneksi myös tehokkaan hoidon, osaa arvostaa sitä että tietoa raudanpuutteesta on saatavilla nykyään niin paljon. Osittain olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt menee vähän yli. Tuntuu että nyt ihan kaikkia oireita syytetään raudanpuutteesta ja sitten itketään, kun ferritiini olikin ihan normaali ja oireita on silti. Oireet ovat moninaiset ja ne ovat sellaisia, jotka voivat johtua myös stressistä. Niinhän itsekin luulin, mutta onneksi mut tutkittiin kunnolla. Raudanpuutteesta on tehty myös bisnes. Mua lähestyttiin muun muassa tarjouksella, jossa tarjottiin blogiini sijoitettavaa linkkiä vastaan ilmaista ferritiinimittausta.. Rautavalmisteita näkee nykyään kaikkialla ja raudanpuutteeseen erikoistuneille lääkäreille on valtavat jonot. Vähän ristiriitaisia ajatuksia tästä, mutta pääasia että ihmiset saavat hoitoa ja tietous raudanpuutteesta yleistyy. Vaikka vähän huvittuneena seuraan toisia vouhkaajia sivusta, olen samalla hyvin kiitollinen. Ehkä joku toinenkin paranee kummallisista oireista ja hänen elämänsä muuttuu.

Niinhän minullekin kävi. Raudanpuute on nyt toistaiseksi selätetty, mutta luojan kiitos sitä seurataan säännöllisin väliajoin vielä pitkään. Oma raudanpuutteenihan eteni periaatteessa anemiaksi asti, sillä hemoglobiinini laski niin paljon (reilusti yli 30 yksikköä siitä mitä se oli aiemmin ollut vaikka se olikin vielä 1 pykälän virallisen anemiarajan yläpuolella) että se luokitellaan jo anemiaksi. Myöhemmin itseasiassa selvisi, että raudanpuute onkin alkanut mitä luultavammin jo sektiosta ja siihen ovat vaikuttaneet seuraavan 4 vuoden aikana muun muassa rankka treenaaminen, kuparikierukka, ylirasitustila, uupumukseen asti johtanut stressi, kasvis(- ja kaikin puolin raudaton) ruokavalio. Syitä on monia, pääasia että ilmiö tunnistettiin ja sain siihen asianmukaista hoitoa. Nyt kun olen voinut hyvin jo pidempään ja rautatiputuksestani on kulunut jo viisi kuukautta, ajattelin listata vielä mitä muuttui?

KROPPA Rytmihäiriöt ovat kadonneet täysin. Tuo jokapäiväinen riesa on tiessään! Samoin närästys. Nämä ovat itselleni aivan älyttömän isoja juttuja. Ihon kunto on parantunut paljon ja iho todellakin näyttää siltä että se saa taas happea ja ravintoaineita verenkierrosta. Tähän vaikuttaa kyllä moni muukin tekijä, mutta kalpeasta normaaliksi muuttunut ihonväri on ainakin varmasti raudanpuutteen korjautumisen ansiota. Kasvoilla on ihan eri tavalla väriä kuin ennen. Uusia hiuksia on alkanut kasvaa, sekä ihan hullua – joudun nyppimään melkein joka päivä kulmakarvat, mitä ennen tein ehkä kahdesti kuussa. Keho palautuu treenistä aivan eri tavalla kuin ennen, enkä ole enää ollenkaan kärsinyt samanlaisista lihaskivuista kuin ennen. Mua ei myöskään huimaa enää ollenkaan, mikä ennen oli ihan jokapäiväistä. Palan tunne kurkussa on kadonnut, pystyn taas niellä vitamiineja (mitä en saanut alas ennen millään) ja mikä parasta, kestävyyskuntoni on noussut aivan uusiin lukemiin. Esimerkiksi juuri juoksu on paljon helpompaa kuin ennen ja sykkeet pysyvät kohtuullisina pitkillä ja nopeillakin lenkeillä. Tämän huomaa ihan konkreettisesti jo urheilukellostakin. Olo lenkillä on aivan erilainen kuin esimerkiksi viime kesänä ja jo senkin takia haluan käydä mahdollisimman paljon juoksemassa koska nautin siitä niin paljon.

MIELI Koko alkuvuoden olen ollut taas oma, innostuva ja energinen itseni. Oikeastaan tuntuu siltä kuin vuosien jälkeen olisin herännyt taas henkiin ja ajattelen monista asioista aivan eri tavalla kuin ennen. Mietin jo, kadottivatko kiireiset vuodet sen sisäisen optimistini joka uskoi aina, että asiat järjestyvät. No, täällä se taas on. En myöskään ajattele enää oikeastaan ollenkaan kuolemaa, vakavaa sairastumista tai muita tällaisia ikäviä ajatuksia, jotka ennen olivat osa päivittäistä arkeani ja muka aivan normaaleja. En myöskään ole enää ollenkaan niin luulotautinen kuin mitä olin koko viime vuoden. Ajoittainen lamauttava väsymys on kadonnut kokonaan, enkä ole enää yhtään niin kiukkuinen kuin aiemmin olin oikeastaan päivittäin. Ja minä kun pidin tuota puolen vuoden – vuoden takaista tilannetta ihan normaalina.

Ferritiinin mittausta sekä kaikin puolin kunnollista tutkimusta kannattaa vaatia, mutta täytyy myös muistaa, että oireet voivat johtua muustakin kuin raudanpuutteesta. Rautaa ei kannata syödä omin päin ilman tietoa varastoraudan määrästä ja raudan syöminen purkista on myös keino nostaa ferritiiniä, ei pelkkä infuusio (siinä on vakaviakin haittavaikutuksia). Sain oman tiputukseni ns. hoitokokeena, eli lääkäri ei missään vaiheessa taannut, että se auttaa tai että oireeni johtuvat nimenomaan raudanpuutteesta, sillä samaan aikaan sairastin uupumuksen ja olin ylikunnossa. Nämä kaikki olivat varmasti toistensa summia. Se, miten elämäni muuttui rautavarastojen täytyttyä ja hemoglobiinin noustua, on niin hullua, että voisin kertoa siitä loputtomasti koko maailmalle. Ja joku vielä kieltäytyy kirjoittamasta edes lähetettä ferritiinin mittaukseen.. Otin tähän postaukseen aika synkät kuvat, koska synkkyys oli oikeastaan sitä mitä anemia mulle teki. Veti johonkin pimeään ilman, että edes tajusin olevani siellä. Silmät tottuivat, mutta nyt kun pääsin pois, tajuan miten pimeydessä oikeasti olin. Terve ihminen ei sitä ymmärrä eikä moni näe edes päällepäin toisen pahaa oloa. Raudanpuute on siitäkin erikoinen juttu, että se (luonnollisesti) vaikuttaa koko kehoon aiheuttaen hyvin moninaisia oireita.

Huokaisen helpotuksesta joka päivä. Olin onnekas, että paranin niinkin pian. Silti, pelkään huomista laboratoriokoetta edelleen ihan hulluna. Mitä jos onkin taas jotain.. Muistuttelen itseäni että eihän tämä nyt mikään syöpäkontrolli ole, mutta ehkä sekin kertoo raudanpuutteen aiheuttamien oireiden vakavuudesta, että sitä helvettiä pelkää ihan valtavasti. Että siinä vasta muoti-ilmiö.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


4 Comments
  • Hanna
    Posted at 12:26h, 15 maaliskuun Vastaa

    Paljon sulla oli ferritiini huonoimmillaan?
    Mun 15 v tytär joutui rautakuurille kun ferritiini arvo on 19…

  • mirvaannamarian
    Posted at 12:59h, 15 maaliskuun Vastaa

    26 oli silloin kun sain infuusion. Alle 30 on aina vakava raudanpuute eli sama kun olis 0 😔

  • Jenni
    Posted at 14:46h, 03 huhtikuun Vastaa

    Mulla ferritti oli 15. Lääkäri totes, että kannattaa varmaan syödä rautakuuri. Oon siis kärsinyt jo pitkään oudosta uupumuksesta,lihassärystä, unettomuudesta ja siis, jotenkin olo on ollut niin kuin ei olisi oma itsensä.

    Hb kuitenkin hyvällä tasolla, joten varsinaista anemiaa mulla ei ole.

    • mirvaannamarian
      Posted at 18:34h, 03 huhtikuun Vastaa

      Just tyypilliset raudanpuutteen oireet.. Syö piiitkä rautakuuri ja varmasti hämmästyt muutoksesta olossa <3

Post A Comment