Voi kuinka onnellinen olenkaan, että meillä on tällainen paikka jossa viettää aikaa useamman kerran vuodessa.. Espanjan koti tuntuu taas vähän enemmän kodilta kun freesattiin vähän sisustusta. Aurinko ja tää valo, oon ollut ihan sanaton. Sitä ehti unohtaa, kuinka paljon tätä onkaan kaivannut. Täällä on ihan poikkeuksellisen lämmintä ja vihreää toukokuuksi, aivan kuin kesälläkin. 4-vuotias on onnensa kukkuloilla, mutta niin oon kyllä mäkin ollut. Tultiin vain pitkäksi viikonlopuksi, mutta tääkin tekee niin hyvää. Auringosta nauttii paitsi mieli, myös keho. D-vitamiinia saa kerrankin muualta kuin purkista ja iho rakastaa aurinkoa – kunhan muistaa suojautua siltä oikein. Täällä tulee keväällä aina sellainen fiilis, että nyt on valmis kesään. Tästähän se alkaa!

Olen täällä taas äitienpäivänä, viime vuonnakin oltiin. Toisaalta tietysti kiva juttu, mutta kaipaan niin paljon omaa äitiäni erityisesti näin äitienpäivänä, joten haluaisin olla hänen luonaan Suomessa. Mutta onneksi näemme usein ja voimme viettää äitienpäivää kaikki yhdessä sitten myöhemmin. Onneksi saan viettää tätä äitienpäivää kuitenkin mun elämäni tärkeimpien miesten kanssa. Sain aamiaisen ja ihanan kortin, sekä tietysti maailman parasta seuraa uima-altaalle ja sitä aurinkoa. Fiilistellään formuloita ja yritän tässä bongata ystävääni Barcelonan katsomosta. Me ollaan sitten katsomassa seuraavaa GP:tä Monacossa, mä en oo ollutkaan siellä parina viime vuonna joten nyt on erityisen kiva pitkästä aikaa lähteä. Nyt mä piipahdan vielä hetkeksi terassilla auringossa ennen tapaksille lähtöä.. Ehkä huomenna saisin jotain asiallisempaakin tekstiä aikaiseksi, nyt ihanaa äitienpäivän ja sunnuntain jatkoa teille kaikille ja mikä tärkeintä, ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ♥

Raising kids is like walking in a park.. Jurassic Park.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Useamman päivän blogihiljaisuuden jälkeen, hengissä ollaan! Vappujuhlista saimme useammankin ystävän kanssa aivan jäätävän flunssan, kaatoi muuten aivan totaalisesti sänkyyn eikä treenaamista ole voinut ajatellakaan – paitsi unissa, joissa olen ollut joka yö salilla. Nokka on niin tukossa ettei tässä oo enää mitään järkeä, toivon vaan että paranen torstaiksi kun pitäisi olla ihan täysissä voimissa siellä rautatiputuksessa. Eilisestä huonosta olosta huolimatta käytiin kaupungilla (lumisateessa!!) lääkärissä, leffassa ja pyyheostoksilla. Veneeltä puuttui pyyhkeitä ja iskin silmäni Gauhar Helsinki -merkin vohvelipyyhkeisiin jo viime kesänä. Vohvelipyyhe toi ensin itselleni mieleen ne ala-asteella itsetehdyt jumppakassit, mutta kun ostin ensimmäisen kerran kotiin kohta jo pari vuotta sitten Balmuirin vohvelipyyhkeitä, käänsin kelkkani ja olen siitä asti kuivannut itseni himassa lähes aina vohvelipyyhkeeseen.

Meillä on koti ja vene lähes täynnä Balmuirin tekstiilejä, mutta täytyy sanoa että tämä Balmuir-kohu sai tällä kertaa katselemaan muita, ehkä eettisempiä vaihtoehtoja. Vaikka kyseessä taisikin olla nahkatuotteiden valmistajien surkeat työolosuhteet ja -palkat, tässä kohtaa tein itse pienen boikotin vaikka edelleen Balmuirin tuotteiden fani olenkin. Balmuir ei ole missään vaiheessa väittänytkään tuotteidensa valmistuksen tapahtuvan Suomessa saati edes Euroopassa, mikä tuntui monille tulevan yllätyksenä. Kohu paisui ehkä liikaa, mutta mielestäni eettisyyttä ja hyviä arvoja korostavan yrityksen tulee olla täysin tietoinen tuotteidensa valmistusprosessista ja työntekijöiden oloista. Toki kaikkien tulisi olla, mutta aivan erityisesti tällaisen firman. Mutta asiaan on reagoitu, muutoksia toivottavasti tehdään välittömästi ja tästä viisastutaan. Menikö ahneus eettisyyden edelle vai kasvoiko yritys liian nopeasti ja kaikkea ei ehditty valvoa, en tiedä. Hyvä, että asia tuli ilmi.

Mutta takaisin vohvelipyyhkeisiin. Gauhar Helsinki on ihana helsinkiläinen brändi, joka on tunnettu arvoistaan, kotimaisesta designistaan joka on suunniteltu kaupunkilaisittain, muistuttaen samalla niin suomalaisesta saaristoelämästä kuin Välimeren raikkaista aamuistakin. Paljon pellavaa, raikkaita värejä, puhtautta ja tuulahdus auringon polttamilta rantakallioilta. Tykkään! Olen jo vuosien ajan käyttänyt Gauharin tuoksupusseja kotona ja veneellä, niitäkin hamstrasin eilen kivijalkamyymälästään näiden vohvelipyyhkeiden lisäksi. Niin, se vohvelipyyhe. Flunssa-aivot harhailevat nyt ihan missä sattuu..

Kun kerran kokeilet vohvelipyyhettä, ihastut taatusti! Se kuivaa hyvin ja se kuivuu hyvin. Ei enää tunkkaiselta tuoksuvia paksuja froteepyyhkeitä kosteissa kylpyhuonetiloissa. Veneelle ja mökille vohvelipyyhkeet ovat nappivalinta, ne on helppo pestä veneen pienessäkin pyykinpesukoneessa, ne kuivuvat hetkessä ja vievät hyvin vähän tilaa. Täydellinen valinta myös rantapyyhkeeksi tai mukaan otettavaksi reissuun. Ostettiin näitä vaaleanharmaita ja valkoisia veneelle jokaiseen hyttiin kahdessa eri koossa, musta ne olivat niin raikkaan näköiset yhdessä. Kotimaista, eettistä ja helppohoitoista – #everyoneapproves eiks niin?

Nyt on pakko skarpata flunssankin osalta, lapsi ja koirat kun eivät tunne sairaslomaa, ja lähdettävä vähän ulos. Vaikka aina sanotaan että flunssaisena tulisi pysyä vain sisällä, mun parhaimmat tukkoisuuden parannuskeinot ovat ehdottomasti ulkoilma ja sauna. Ainakin hetkellisesti auttaa. Aurinkoa ja hyvää mieltä tähän sunnuntaihin ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Kirjoitin viime viikolla vaaleanpunaisesta seinästä ja sen suuremmasta merkityksestä. Olen fiilistellyt sitä koko viikon, miten iloiseksi voikaan uusi seinämaali ihmisen tehdä? Makuuhuoneen entisen ilmeen näet tässä postauksessa. Tykkäsin tuosta harmaasta kalkkimaalistakin, mutta jotenkin se oli tosi synkkä. Nyt haaveilen vielä sängynpäädyn vaihtamisesta vaaleaan, tikattuun versioon, mutta tuo harmaa taas sopii tuon tumman sängyn runkoon. No, näitä ehtii miettiä. Makuuhuone raikastui hetkessä uuden seinämaalin myötä ja muuttui sopivasti tyttömäisemmäksi. Ostin vielä ihanat uudet pinkki-kukalliset lakanat, jotka ovat juuri sellaiset, joista haluaa lämpiminä kesäaamuina herätä. Ne ovat nyt ehkä kuitenkin vielä liian kesäiset, joten mennään näillä vanhoilla vaaleanpunaisilla suosikeilla. Vaaleanpunaisena hulluna – ystäväni Anna sanoi mua itseasiassa eilen mieleltäni flamingoksi – ihastuin ensisilmäyksellä noihin Infinity Flower Collectionin vaaleanpunaisiin ruusulaatikoihin.

Maalasin tuon seinän tosiaan ihan itse (!!) vanhan tummanharmaan kalkkimaalin päälle. Hioin epätasaiset kohdat ja pesin maalipölyt pois kevyesti sienellä. Jos maalaaminen ei olisi ollut niin ärsyttävän hidasta ja sotkuista puuhaa, olisin maalannut muutkin seinät, mutta ovat ne ihan kivat valkoisinakin. Harmaan haluaisin kokonaan pois täältä, mutta koska tuo sänky on niin hyvä eikä siihen oikein sovi kauniisti mikään helmalakanaratkaisukaan, saa se olla nyt tumma runko esillä. Tuo graffititaulu sopii edelleen yllättävän hyvin väreihin ja asunnon tyyliin muuten. No, ehkä vielä joskus saan sen vanhojen öljyväriteosten taidegalleriaa muistuttavan jugendkodin. Ajattelin aina, että ikkunaton makuuhuone olisi aivan kauhea, mutta oikeastaan päinvastoin. Huone ei lasiseinän ansiosta ole koskaan täysin pimeä, mutta kesäöinäkin saa nukuttua ilman sitä pimennysverhojen repimistä ikkunan eteen. Edelleen tykkään tuosta betonilattiasta yhtä paljon kuin silloin vajaat 5 vuotta sitten kun se siihen laitettiin. Tuo lattia on nimenomaan betonia ja siihen kuuluvat muun muassa pienet halkeamat, kun taas mikrosementtilattia joka on eteisessä ja keittiössä, on aivan erilainen materiaali ja sen ei kuulu halkeilla. Jälkimmäiselle ehdottomasti suurempi suositus, mutta tuossa betonilattiassa on fiilistä – sen takia menetin hermot moneen kertaan, mutta maailman ihanin remppamies pelasti ja lohdutti mua viikkotolkulla. En kuitenkaan suosittele kenellekään betonilattiaa, mikrosementti on niin paljon helpompi asentaa sekä se on tietysti myös kestävämpi.

Sisustusprojektit siirtyvät seuraavaksi isoon veneeseen, jossa riittääkin sitten tekemistä neljän hytin, kahden eri oleskelutilan, keittiön ja neljän kylpyhuoneen verran. Siitä ei tule ikävä kyllä nyt mun näköistä, mutta suunnittelin sinnekin jotain raikasta ripauksella luksusta. Luonnonmateriaaleja, ajattomuutta ja sopivasti saariston henkeä, unohtaen perinteiset purkkarityylit ja sinivalkoiset ankkurit. Kevät ja kesä inspiroivat aina laittamaan vähän uutta kotiinkin. Tänä vuonna saan onneksi olla koko kesän täällä, kun viime kesän terassin sisustusta ja kaupunkikesästä nauttimista varjosti keittiö- ja osittainen lattiaremontti. Sitä aikaa ei ole kyllä ikävä, ei ollenkaan. Huh, muistan edelleen miltä tuntui kesäkuun lopussa pistää koko keittiö laatikoihin ja miettiä, että joskus 1,5 kuukauden päästä saa vasta hanasta vettä. Nyt nautin keväästä ja kesästä kotona senkin edestä ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian