Piparkakkutalo

tiistai marraskuu 13 2018

Kuinka monena vuonna piparkakkutalo on jäänytkin vain ajatuksen asteelle.. Aina se on pitänyt tehdä, aina se on jäänyt. Olen tehnyt viimeksi piparkakkutalon muistaakseni ystäväni Emman kanssa kymmenen vuotta sitten (?), mutta sekin oli koottu valmiiksi paistetuista paloista. Tänä vuonna halusin ihan ehdottomasti tehdä piparkakkutalon ja koska olen aloittanut kaiken jouluhössötyksen jo ajoissa, päätettiin yhtenä lauantaina tehdä homma ikään kuin alta pois, ja onpahan meillä nyt ruokapöydällä yksi kaunis joulukoriste lisää. Hah, kauniista en ehkä tiedä, mutta se on meidän näköinen ja ainakin alusta loppuun asti ite tehty. 

Tähän kohtaan täytyy lisätä, muistathan ettet nyt todellakaan lue leivontablogia.

Aloitettiin piirtämällä ”kaavat”, siinä kannattaakin olla tarkkana ja varautua myös siihen, että taikina saattaa levitä uunissa hieman. Vaikka sitä kuinka yritti mitata, havaittavissa oli pientä epäsymmetrisyyttä ja onneksi tehtiin ”varaosia” eli eri muotoisia paloja, joita sitten sai liimailla kiinni vähän vajaaksi jääneisiin aukkoihin. Paistamiseen kannattaa varata aikaa ja jos teet taikinan itse, tee se jo edellisenä päivänä jääkaappiin. Muuten talon kokoamiseen kuluu aivan tuhottomasti aikaa. Toisaalta, jos ei ole sen kummempia joulunaluskiireitä niin mikäs siinä pipareita paistellessa, vaikka koko päivän. Paraisten piparkakkutaikina on suosikkiohjeeni, piparkakkutalon osat kannattaa kaulia tosin melko paksuiksi, jotta talo pysyy kasassa.

Paistamisen jälkeen koittaakin se hankalin osuus, nimittäin talon ”liimaaminen”. Kuuma sokeriliima on supervaarallista kaikille oman elämänsä Aku Ankoille. Sokeri polttaa eikä lähdekään ihan niin vain pois, mulla taitaa olla vieläkin muistona käsissä jotain lapsuuden sokeripalovammoja. Niin vain saatiin talo pystyyn ilman palovammoja, tässä kannattaa kyllä olla kaksi aikuista (joista toisella vähän pidempi pinna kuin toisella) niin homma sujuu paljon helpommin. Viimeistelin ”saumakohdat” vielä tomusokerikuorrutteella, sillä se on vain niin paljon kauniimpaa kuin oranssina hohtava sokeri. Ikkunat tein klassisesti liivatelehdistä.  Sillä välin kun aikuiset kasasivat tulikuuman sokerin kanssa taloa, pienin rakentaja koristeli ihanan omatoimisesti joulupipareja karkeilla ja tomusokerilla.

Paras osio kun on tietenkin juuri se koristelu. Seinät kannattaa koristella ennen talon kasaamista, sillä koristeet ja kuorrute valuvat helposti alaspäin. Tällä kertaa käytettiin koristeina vaahtokarkkeja, lumitoffeeta, ranskanpastilleja, tomusokerikuorrutetta, tomusokeria ja karkkikeppejä. Jokainen sai koristella jotain, joten talossa näkyy meidän kaikkien kolmen kädenjälki. Talon sisälle laitoin vielä paristokäyttöiset jouluvalot. Tätä katsoessa tulee joka kerta niin hyvä mieli. Meidän talo ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Suuri arkea helpottava tekijä + alennuskoodi Foodoralle!

tiistai lokakuu 30 2018

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Foodoran kanssa

Blogiani pidempään seuranneet ovat varmasti saaneet lukea arkea helpottavista vinkeistäni. Työnteon ja treenaamisen täyteiset päivät pienen pojan äitinä ovat pakottaneet alusta asti keksimään keinoja sujuvan arjen takaamiseksi. Yksi suurimmista arjen helpotuksista lapsiperheelle on ollut jo monta vuotta ruoan tilaaminen kotiin. Vaikka meillä on monia ravintoloita tässä ihan vieressä, tilaan vähintään pari kertaa viikossa ruokaa kotiin Foodoran mobiilisovelluksella. Joskus on vaan niin helppoa näpytellä tilaus vaikka työmatkalla ja kotiin tullessa pyörälähetin tuoma ruoka saapuu lähes samantien. Aina kun ei yksinkertaisesti ehdi.

Foodora on toiminut Helsingissä jo vuodesta 2015 ja siitä asti olen bongaillut päivittäin pyörällä kulkevia ruokalähettejä lähikaduilta. Nykyään Foodora on laajentanut Espooseen, Turkuun sekä Tampereelle ja uusimpana myös Jyväskylään. Sovelluksen käyttäminen on yksinkertaista ja nopeaa. Maksukortti tallennetaan ensimmäisellä kerralla valmiiksi, joten ruoan maksaminenkin on helppoa. Muistan vielä kuinka nuorena tyhjennettiin paniikissa säästöpossuja pizzakuskille, että riittääkö nää kolikot nyt varmasti, haha. Sovelluksen kautta näkee koko ajan missä ruokalähetti menee, tätä ominaisuutta käytän itse todella paljon sillä saatan esimerkiksi lähteä viemään vielä koiria ulos ennen ruoan saapumista. Arki on oikeasti nykyään vähän liiankin helppoa.

Kasvissyönti on tämän hetken suurimpia ruokatrendejä, ja hyvä niin! Kasvissyönti on hyvä ympäristöteko, mutta myös todella terveellistä. Me ollaan syöty koko perhe kasvisruokaa koko lokakuun ajan, eli ihan tahattomasti pidetty lihatonta lokakuuta. Sama jatkuu kyllä jatkossakin, toki teen lapselle kanaruokia tai vaikka niitä lihapullia jos hän niitä pyytää ja päiväkodissa tai kyläillessä hän syö kyllä lihaa. Foodoran ravintolatarjonnassa on paljon kasvisruokaa tarjoavia ravintoloita ja haun kautta pystyy etsimään nimenomaan pelkkiä kasvisvaihtoehtoja.

Vaikka tykkään tehdä ruokaa itse ja parhaimmillaan se on ihana tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa, pimeitä arki-iltoja helpottaa toisinaan huomattavasti ruoan tilaaminen kotiin. Ravintolaan on kiva mennä, mutta päiväkotipäivän jälkeen lapsi on usein väsynyt ja haluaa ruokansa heti. Jos en ehdi käydä kaupassa ennen hänen hakemistaan, tilaan usein ruoan kotiin. Ravintolatasoista ruokaa omassa ruokapöydässä – ja roskatkin saa kerättyä samaan kassiin ja kipin kapin roskikseen. Keittiökin pysyy siistinä! Noutoruoasta ei kannata missään nimessä potea huonoa omaatuntoa vaikka kuinka yrittäisi olla superäiti. Paljon parempi äiti on läsnä, ei stressaa, eikä kokoajan touhua kotitöitä. Nykyään aina kun ovisummeri soi, Micael toteaakin että ”ruoka tuli!”

Käytätkö sinä jo Foodoraa? Meillä on teille Foodoran kanssa alennuskoodi mirvaannamaria, jolla saat 8 euroa alennusta tilauksestasi (eli parhaimmillaan jopa ilmaisen ruoan itsellesi). Alennuskoodi on voimassa 30.11. asti 300 ensimmäiselle. Joten ei muuta kun sovellus puhelimeen ja nauttimaan vähän enemmän pimeistä illoista ja joulun odotuksesta..

PS. Jos haluat tietää miten vannoutunut lihansyöjämies käännytetään kasvissyöjäksi, laita viestiä ;)

Yhteistyössä:

Foodora &


Ravintola Ventuno – never again! Ajatuksia huonosta palautteesta

lauantai lokakuu 27 2018

Olen aina se asiakas, joka ei koskaan valita mistään. En ole ikinä palauttanut ruoka-annosta keittiöön vaikka se olisi ollut vähän kylmää. Olen aina keksinyt syitä sille, miksi joku juttu ei toimi ja arvostellut jopa näitä tapavalittajia, jotka aivan turhasta nostavat ison metelin pienestä ongelmasta, joka on usein ollut ihan silkka vahinko tai monen ikävän sattuman summa. Sen sijaan olen kova kiittelemään ja kehumaan, joskus myös silloin kun ei tarvitsisi. Kuitenkin mitä enemmän syön ulkona ja saan erilaisia kokemuksia – niin hyvässä kuin pahassakin – alan ymmärtää myös sen negatiivisen palautteen tärkeyden. Eilen illallispaikaksemme valikoitui Ventuno, viisi viikkoa sitten avattu moderni italialainen ravintola Korkeavuorenkadulla.

Päätin kirjoittaa tämän postauksen kahdesta syystä. Ensinnäkin siitä, että kun eilen Instagramin tarinassani kerroin meidän olevan vastikään avatussa Ventunossa syömässä, monet pyysivät, että kirjoittaisin paikasta koska he eivät ole vielä käyneet siellä. Ensimmäinen ajatukseni oli tietysti kehua ravintolaa, olihan ensivaikutelmani paikasta oikein hyvä. No, aloitimme illallisen alkudrinkeillä, jotka tulivat kuitenkin vasta ensimmäisten ruoka-annosten ja viinilasillisten jälkeen. Ihmettelin kasvismaistelumenun puuttumista, etenkin tällaisena aikana kun kasvissyönti on iso trendi. Toki toista maistelumenua pystyi muokkaamaan kasvis-kalavaihtoehdoksi. Sääli, että kuitenkaan menua ei ollut saatavilla pöydässä paperilapulla, kuten esimerkiksi saman BW-ravintolaketjun Gaijinissa (ja Ventunossa tavallinen, lihaa sisältävä menu oli pöydissä, josta voit katsoa mitä syöt nyt ja mitä tulee seuraavaksi). Ihan ensimmäisenä haluan sanoa, että ruoka oli todella hyvää. Kaikki annokset olivat toinen toistaan herkullisempia ja ruoka sitä mitä luvattiin, italialaista modernilla twistillä. Tällaiselle paikalle on vielä tilaa Helsingin ravintolaelämässä. Se, mille ei ole tilaa, on epäonnistunut kokonaisuus.

Ensimmäiset kolme pientä alkupalaa tulivat hetkessä, kaikki peräkkäin. Seuraavaa annosta sai odotella lähes tunnin. Kun on yhdeksältä mennyt ravintolaan ja ensimmäinen varsinainen lämmin ruoka tulee puoli yhdeltätoista, on aikaa kulunut aivan liian kauan. Huomautimme useampaan kertaan asiasta ja ystävällinen tarjoilija tarjosi kyllä odotellessa lisää viiniä lasiin. Tulin kuitenkin ravintolaan syömään, en juomaan. Kun annos vihdoin tuli, tuli heti sen jälkeen myös seuraava. Tässä kohtaa olin vielä ihan tyytyväinen, on sitä ruokaa nyt odoteltu ennenkin. Kuitenkin tätä seuraavassa annoksessa kesti aivan tolkuttoman kauan ja sama negatiivinen fiilis palasi takaisin. Viereisissä pöydissä kaikki sujui moitteettomasti, mutta meidän ravintolaelämyksemme oli pilalla. Katselit ensin nälkäisenä naapurin annoksia ja tuijotit keittiöön jatkuvasti – olisko noi jo meidän? Kun viimeistä pääruoka-annosta oli saanut taas odotella aivan liian kauan ja asiasta oli huomautettu taas useampaan kertaan, tuli olo, että otetaan vain se lasku ja lähdetään. Iltaa ei pelastanut enää hyvä ruoka ja ystävällinen tarjoilija, eikä ylimääräiset jälkiruoat. Ei, vaikka kaikki maistuikin todella hyvältä. Omasta mielestäni paikan viihtyisyys, verrattuna BW-ravintoloiden muihin paikkoihin, ei myöskään ollut vastaava kuin esimerkiksi Gaijinissa tai Brondassa, mutta nämä ovat makuasioita.

Tässä tullaan siihen, miksi negatiivisen palautteen antaminen on niin tärkeää. Helsingin ravintolaelämä elää nyt upeaa kukoistusvaihettaan. Uusia paikkoja avataan jatkuvasti lisää ja ihmiset syövät useammin ulkona kuin koskaan. Se tarkoittaa kuitenkin myös kovaa kilpailua. Siksi palaute on ensiarvoisen tärkeää, että ravintolat pystyvät pitämään palvelunsa ja ruokansa sillä tasolla, että he pärjäävät kovassa kilpailussa. Ikävä kyllä itselleni tuli eilen sellainen olo, että tilanne kyllä korjattiin sillä hetkellä meidän osaltamme, mutta sama voisi toistua myöhemminkin. Kaksi tarjoilijaa kyllä hoputti keittiötä, useammankin ruokalajin kohdalla, mutta mitään ei tapahtunut. Välinpitämättömyys on ensimmäinen asia, joka nousee itselleni päällimmäisenä mieleen. Se on myös yksi syy, miksi kirjoitan näin julkisen negatiivisen palautteen, ehkä sen perusteella asiat voisivat paremmin muuttua ja vastaavasti myös muut ravintolat voivat ottaa tästä oppia.

Lopuksi on pakko vielä mainita tästä kaikkein ikävimmästä asiasta. Kun vielä nukkumaan mennessäni mietin, että ruoka oli hyvää, en puoli viideltä oksentamaan herätessäni enää ollutkaan siitä aivan varma. Epäonnistuneen ravintolaillan lisäksi vietin vessassa lopulta monta tuntia aamuviiden jälkeen ja voin lähes yhtä huonosti kuin aikanaan noroviruksesta kärsiessäni. En voi tietenkään sanoa 100% varmaksi, onko kyseessä ruokamyrkytys vai vatsatauti, mutta ajankohta ja oireet ikävä kyllä täsmäisivät ensimmäiseen. Sen kuitenkin tiedän, ettei ruokamyrkytys ole tae paikan huonosta tasosta, sellaisia on saatu niin Burj al Arabista kuin Tallinnan NOAstakin.

Oma mielipiteeni tällä hetkellä on, ettei enää ikinä Ventunoon, mutta ilman tuota kohtuutonta sähläystä ja odotusaikoja, sekä tätä vatsapöpöä, ilta olisi varmasti ollut ihan onnistunut. Ventuno sopii Helsingin ravintolajoukon jatkeeksi, mutta tällainen ei saisi enää toistua. Makujen osalta voin suositella kuitenkin ravintolaa lämpimästi. Itse valitsen kyllä seuraavalla kerralla lukuisista vaihtoehdoista jonkun toisen.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria