Onnellinen Espanjassa

maanantai kesäkuu 25 2018

Vuosi vuodelta reissut tuntuvat menevän aina vain nopeammin. Vastahan me tultiin ja huomenna illalla pitäisi lentää jo kotiin.. Tuli ihan haikea olo kun tajusin, että ehkä sitten ensi vuonna reissataan taas samalla kokoonpanolla. Täällä on niin helppoa olla, varsinkin ihmisenä, jonka mielialaan sää vaikuttaa ihan valtavasti. Ei voi kuin toivoa Suomeen helteistä kesää. Kesää, joka on jo nyt tuntunut kestäneen ikuisuuden ja tavallaan nythän se vasta kunnolla alkaa..

Kamera on täynnä kuvia, mutta mielen muistikortti sen sijaan täynnä aivan hullun hauskoja lomamuistoja. Ystävät tekevät kyllä niin hyvää mielenterveydelle! ♥ Tää viikko pitäisi tehdä vielä normaalisti töitä, viikonloppuna pakata keittiö pahvilaatikoihin ja alkaa oikeasti valmistautua siihen remonttiin. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää, kun saan mennä kotiin ja nähdä uuden keittiön valmiina paikoillaan. Sitä ennen jatketaan hauskanpitoa Hangon regatassa, fiilistellään pari viikkoa Turun saaristoa ja ehkä panostetaan vähän tähän blogiinkin. Huolettomat lomapäivät on kyllä niin jees. Kaikki turha stressi on unohtunut ihan täysin, eikö se ole juuri onnistuneen loman merkki? Espanjan auringosta hullaantuneena varasin eilen myös lennot ystäväni syntymäpäiville Portugaliin syyskuussa. Jos johonkin kannattaa rahojaan laittaa, niin matkustamiseen. Kertokaa hei vaikka teidän kesälomareissuista, minne suuntaatte tänä vuonna?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Se oli sellainen viikonloppu se..

maanantai kesäkuu 11 2018

Siis kuinka paljon voi mahtua naurua yhteen viikonloppuun?! Haha, Micael oli koko viikonlopun maailman ihanimmalla tädillään hoidossa, joten sain viettää ystävieni kanssa unohtumattomia kesäpäiviä aikuisten kesken. Aloitin viikonlopun vieton ihanan Essin hiustaikojen myötä Peilissä ja jatkoin matkaa veneelle ystävieni kanssa. Ajettiin saareen grillaamaan, takaisin kaupunkiin moikkaamaan lisää kavereita Hampton Bayhin ja vielä valoisana kesäyönä takaisin Katajanokalle. Ei tarvitse olla edes kovin ihmeellistä ohjelmaa, kun on oikeat tyypit ympärillä. Oli niin hauska ilta!

Lauantaiaamuna heräsin ajoissa valmistautumaan päivän varsinaista ohjelmaa varten. Ystäväni mies pyysi meidät padel-turnaukseen cheerleadereiksi ja niin me oltiin viidestään cheerleaderasut päällä Hernesaaressa koko päivä. Naurua, hyvää seuraa, ruokaa ja juomaa riitti aina aamun pikkutunneille ja lopulta ainoaksi baarivisiitiksikin jäi ainoastaan Löyly, sillä meillä oli keskenämme niin kivaa. Kuvamateriaalia lauantailta en kyllä julkaise blogiin, sen verran huimaa oli meno pienessä rosèviinihutikassa. Vaikka eilen oli vähän huono omatunto kolmen päivän treenien skippaamisesta, muistutin itseäni, että joskus on parempi vain elää vähän enemmän ja treenata vähän vähemmän. Kunhan tasapaino säilyy ja elämä on enemmän urheilupainotteista kuin ulkona käymistä, ollaan hyvin terveellä linjalla. Vaikka lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että joka päivä pitäisikin liikkua ja urheilu on mulle elämäntapa, ajattelen kuitenkin, että viime viikonloppu jää paljon paremmin mieleeni tuollaisena vähän hulluna, kuin sellaisena urheiltuna versiona.

Tänään olikin aika palata takaisin normaaliin arkeen. Koko viikko meneekin siis treenatessa ja töitä tehden, perjantai-iltana lähdemme juhannusreissulle Espanjaan. Rakastan tätä kesää! Energistä viikkoa kaikille ja mahtavaa fiilistä jokaiseen päivään ♥

 


Hei hei, rakas Roosa!

maanantai elokuu 28 2017

Eilen koitti se päivä kun rakas ystävä muutti jo toistamiseen ulkomaille. No, Ruotsi on lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Roosa on ystävistäni aivan erityinen. Tutustuimme noin kahdeksan vuotta sitten (!!) kun Roosa seurusteli veljeni kanssa ja pian näin häntä useammin kuin omaa perhettäni. Roosasta on näiden vuosien aikana tullut minulle kuin sisko ja äitikin taitaa pitää häntä perheenjäsenenä edelleen, vaikka he eivät ole vuosiin enää seurustelleetkaan pikkuveljeni kanssa. Roosa tietää minusta ja elämästäni oikeastaan ihan kaiken eikä ole päivääkään ettemme olisi yhteydessä. Meidän kahden seikkailuja, niitä riittää. Tiedättekö, kun on aina se yksi ystävä jonka kanssa tapahtuu aina ne kaikkein hulluimmat jutut? Roosa on juuri sellainen.

Ja eilen Roosa lähti. Lensi Ruotsiin ja muutti sinne. Vaikka Roosa on aiemmin asunut Tanskassa ja vastaava tilanne on ystävyyssuhteessamme tuttu, tämänkertainen lähtö tuntuu vaan niin kurjalta. Onneksi tiedän, että hän tulee takaisin. Sitä ei tosin olisi ehkä voinut päätellä eilisistä lentokenttähyvästeistä. Hyvä kun näin ajaa kotiin kaikkien niiden kyynelten läpi.

Onko teillä etäystävyyssuhteita tai -parisuhteita ja miten ylläpidätte niitä? Nykyään yhteydenpito on onneksi todella helppoa, mutta silti. On tyhjä olo, kun kotikaupungissa on hetkellisesti yksi rakas vähemmän.. ♥

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian