Lapsivapaa viikonloppu – mitä me tehdään?

perjantai lokakuu 26 2018

Micael menee tänään tädilleen viikonlopuksi. En muistakaan milloin me ollaan viimeksi oltu kotona ilman Miksua, on ollut niin paljon menoa maailmalla ja kaikki kesän lapsivapaat hetket tuli oikeastaan vietettyä veneellä. Koska ikävöin Micaelia koko ajan jos olen yksin kotona,  on keksittävä paljon ohjelmaa, ettei ehdi ajatella sitä ikävää. Halusin kerrankin syömään vähän fiinimmin kuin yleensä, joten sain kuin sainkin pöydän hiljattain avatusta Ventunosta tälle illalle. Huomenna ehkä rauhallista joogaa aamulla, päivällä ihan mitä huvittaa ja illalla sitten vähän Halloween-juhlintoja, asua ei kyllä tänäkään vuonna ole, mutta eipä sellainen yllä baariin pääsisikään. Onneksi minussa on tarpeeksi noita-akkaa ihan omasta takaa, hah. Lapsivapaa viikonloppu onkin nyt pitkästä aikaa mukavaa vaihtelua varmasti jokaiselle osapuolelle. Ja hei, ihanaa päästä syömään ihan kunnolla, tulee niiiiin harvoin käytyä pitkän kaavan fine dining-paikoissa – koska lapsi.

Minusta olisi kiva kuulla toisilta vanhemmilta, mitä te teette yleensä lapsivapaana viikonloppuna? Tuleeko yleensä lähdettyä ulos juhlimaan vai nukutteko kenties univelkoja pois? Itse suosin yleensä sellaisia rauhallisia kotiviikonloppuja, jolloin saa hoidettua sellaisia asioita, jotka ovat lapsen kanssa ehkä hankalia. Nautin hiljaisuudesta ja etenkin kotona joogaamisesta, joka lapsen läsnäollessa on yleensä pelkkää nauramista ja yhdessä jumppaamista. Toisaalta taas jos ei ole pitkään aikaan käynyt ulkona, on ihana lähteä ystävien kanssa viettämään iltaa. Saan nykyään nukuttua niin pitkiä yöunia, että näin harvinaisina viikonloppuina sitä voi kai ottaa vähän univelkaa.. Postauksen kuvituksena on muuten viime talvena otettuja kuvia, mutta ihan vain siksi, että mulla on just samat vaatteet päällä. Ajattomat klassikot kunniaan ♥

 


V niin kuin vauvauutisia

tiistai lokakuu 23 2018

Olin ensimmäinen ystäväpiiristäni, joka sai lapsen. 25-vuotias. Olin koko vauvavuoden todellakin ihan yksin, eikä mulla ollut Googlen lisäksi ketään, keneltä kysyä vertaistukea tai kenen kanssa jakaa kokemuksia. Opintojeni puolesta tiesin kyllä paljon lasten hoidosta, kasvusta ja kehityksestä, mutta olisihan siellä puistossa ollut ihanampaa käydä kaverin kanssa. Lapsettomia ystäviä sen sijaan ei viitsinyt pyytää edes kahville tuuliseen leikkipuistoon. Selvisin kuitenkin omasta mielestäni lopulta hienosti, järjissäni ja voittajana ja yhtäkkiä se oma vauva aloittikin jo päiväkodin. Ja sitten, ystäväni alkoivat saada lapsia. Vauvauutisia vauvauutisten perään. Juuri kun olin itse päässyt kunnolla kiinni töihin ja päiväkotiarki oli alkanut mainiosti. Olin sen ikäinen, että Facebook täyttyi harva se viikko ultrakuvista ja pienistä Converseista. Olin vilpittömästi onnellinen parhaimpien ystävieni ja vanhojen koulukavereiden puolesta ja iloitsin samalla, että itse olin jo selviytynyt siitä vauvavaiheesta ja minulla oli jo lapsi. Kunnes..

On alkanut toinen kierros. Ystävät, jotka saivat esikoisensa silloin, kun oma lapseni oli jo taaperoiässä, saavat pian toiset lapsensa. On ollut ihanaa saada seurata taas sivusta useampaa raskautta ja valmistautumista arkeen kahden lapsen kanssa. Samalla se on jopa.. Kamalaa. Olenko ollut aivan liian itsekäs, kun en ole halunnut lapselleni sisarusta? Se kun on ollut käytännössä nimenomaan vain minusta ja omasta ehdottomasta mielipiteestäni kiinni. Olenko vain laiska, kun en vaan jaksa enää palata siihen vauva- ja taaperoikään ihmettelemään, että mikähän sillä nyt on hätänä, kun olen tottunut siihen, että lapsi kertoo kyllä itse mitä on vailla ja mitä ei? Nyt kun tietäisin, mitä kaikkea tekisin toisin ja miten arki olisi paljon helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla. Naureskellen vastaan lapselle, joka kysyy että voisiko meitä olla mamma neljä ihmistä, että kysy kuule iskältä, äitille ei tule enää yhtään vauvaa. Mutta todellisuudessa ei naurata. Pidän itseäni usein vähän huonompana äitinä, kun en vain jaksa enää toista kertaa sitä raskainta alkuvaihetta, raskaudesta nyt puhumattakaan. Yritän kyllä muistutella itselleni, että lapsi on varmasti ihan tyytyväinen ainoanakin ja saa sen jakamattoman huomion ja niin paljon rakkautta, etteivät mitkään sanat riitä sitä kuvailemaan. Silti, aina silloin tällöin tunnen sen piston sydämessäni. Minulta kun on turha odottaa niitä vauvauutisia.

Vertaistukea, anyone?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria

 


Mutsi dokaa

perjantai lokakuu 12 2018

No tänä viikonloppuna tämä mutsi ei dokaa, mutta näin perjantaiaamupäivän ajatukseksi ajattelin julkaista tämän postauksen nyt kuitenkin. Aloitetaan vaikka sillä, että ihan oikeasti jopa toivon tänä(kin) viikonloppuna useampikin pienen lapsen äiti lähtisi vähän tuulettumaan. Ystävien seura, tyttöjen jutut, laittautuminen iltaa varten ja muutama lasi kuplivaa tuskin tekee pahaa lapselle tai onnelliselle perhe-elämälle?

Mua on toisinaan jopa kritisoitu siitä, että jaan sosiaaliseen mediaan videoita esimerkiksi kesän juhlituista öistä tai krapulapäivistä. Ei kiinnosta kuulkaa pätkääkään. Miksi ihmeessä esittäisin, että otan ihan vain vähän sivistyneesti ja olen ajoissa nukkumassa enkä varsinkaan näytä dagen efter naamaani seuraajilleni, jos totuus on jotain muuta? Käytän alkoholia nykyään harvoin, mutta ne kerrat kun lähden ulos, se tekee niin hyvää psyykkiselle jaksamiselleni, että on sen arvoista. Se on osa elämääni siinä missä lauantaiaamun joogatuntikin, joten miksi piilottelisin sitä somessa? Se, että mutsi dokaa toisinaan, tekee hyvää myös lapselleni. 24/7 äidin kanssa oleminen rasittaa varmasti molempien hermoja ja lapsi viihtyy todella hyvin myös muiden hänelle tärkeiden aikuisten seurassa. Jos pitäisi valita, valitsisin toki aina lapseni mieluummin kuin railakkaan illanvieton, mutta äidit tarvitsevat kepeää aikaa ystävien kanssa. Ei se tiistai-illan jumppatunti tai yksin tehty ostosreissu kauheasti irroita arjesta.

En tiedä olenko väärässä, mutta uskon äitien haluavan lähteä ulos paljon enemmän, kuin mitä he antavat ymmärtää. On siis toki hienoa, että alkoholia käytetään yleisestikin nykyään paljon vähemmän lähes kaikissa ikäluokissa ja alkoholinkäyttöhän ei ole millään lailla terveellistä. En muutenkaan kannusta nyt ketään juomaan mitään övereitä, vaan ennen kaikkea pitämään hauskaa. Moni äiti sanoo jäävänsä mieluummin kotiin, koska saa niin kauhean krapulan (harjoituksen puutetta, totesin tämän kesällä kun join vähän useammin niin eipä darrat vaivanneet). Kun illalla miehen mentyä nukkumaan katselee sohvalta kavereiden skumpanhuuruisia insta storyja eikä muistakaan miltä tuo kuplajuoma maistuu, kannattaa alkaa heti suunnitella jotain pientä irtiottoa. Kotona on kivaa, mutta kotona on vielä kivempaa, kun välillä pääsee lähtemään sieltä pois. Ilman sitä perhettä. Ajatteletteko te lapsettomat, että kaikki bileet ovat ohi kun lapsi syntyy perheeseen? Tai onko siellä joku toinenkin mutsi, joka tykkää toisinaan kaivaa korkkarit kaapista ja pitää hauskaa aamuun asti hyvällä omallatunnolla?