Miksi syön leipää? + arvonta!

sunnuntai tammikuu 13 2019


Postaus on toteutettu yhteistyössä Vaasan Leipomoiden kanssa

Rakastan leipää ja hätkähdänkin aina, kun joku sanoo leipää turhaksi ravinnoksi. Parhaimmillaan leipä on mitä fiksuin ja helpoin välipala ja ainakin itse syön leipää oikeastaan päivittäin. Leivän laadulla on tietysti väliä, eikä leipälaatikkooni mahdukaan yhtään valkoista höttöleipää. En noudata tietoisesti vehnätöntä ruokavaliota, mutta olen jo vuosia suosinut kauraleipää sen herkullisen maun ansiosta. Nyt pääsin kaupallisessa yhteistyössä Vaasan leipomoiden kanssa kertomaan teille Vaasan leipomoiden uusimmasta terveellisestä tuotteesta, nimittäin tästä kaura-tattarileivästä, josta veikkaankin suurta suosikkia suomalaisten keittiöihin. Kaura-tattari on leivottu täysin ilman vehnää, eli hyvä uutinen kaikille teille jotka minun laillani petytte usein kauraleipäpaketin tuoteselostetta lukiessa: ensimmäisenä ainesosana on usein vehnä. Kauran lisäksi kaura-tattarileivässä on nimensä mukaisesti tattarijauhoja ja hirssiä. Kyseessä on siis vatsaystävällinen, terveellinen ja herkullinen leipä, täydellinen ja maukas vaihtoehto välipalaksi siis.

Ihmiskehot ovat tietysti ainutlaatuisia yksilöitä ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Siinä missä voin sanoa esimerkiksi kasvissyönnin olevan kaikille hyvä vaihtoehto, voin todeta, että hiilariton ruokavalio ei todellakaan sovi kaikille. Karppauksen kulta-aikoina minäkin yritin, useampaan otteeseen. En jaksa viikkoakaan ilman hiilareita ilman jatkuvaa väsymystä ja päänsärkyä ja nyt kun treenaan paljon enemmän kuin ennen ja eri intensiteetillä, en pärjäisi varmasti päivääkään hiilarittomalla ilman nääntymistä. Koska arki on kovin hektistä, en aina ikinä ehdi suunnitella aterioita treenirytmin mukaan. Sen sijaan pidän huolta, että saan aina ennen treeniä nopean hiilaritankkauksen. Se ei kuitenkaan tarkoita mitä tahansa höttöhiilaria vaan siinäkin haluan suosia terveellistä vaihtoehtoa. Ylivoimaisesti suosituin eväs ennen treeniä on itselläni juuri leipä. Viimeaikoina olenkin tehnyt mun lempparileivän (tai kaksi) aina ennen treeniä ja yleensä palaan niin nälkäisenä kotiin, että jätän yhden odottamaan väsytettyä treenaajaa. En koskaan syö leipää aamulla, silloin se ei vain maistu, mutta välipalana ja juuri treenin jälkeen juuri tällainen ilman vehnää leivottu leipä, proteiinia saa kun laittaa päälle keitetyn kananmunan.

Miksi syön leipää myös ennen treeniä? Leivän hiilareiden avulla jaksan treenata paljon paremmin. Tämä on itseasiassa monille aikamoinen kompastuskivi, sillä helposti varsinkin painonpudottaja ajattelee, että on tehokkaampaa treenata tyhjällä vatsalla. Väärin. Tyhjällä vatsalla ei jaksa liikkua niin hyvin ja treeni on tehottomampi = vähemmän kulutettua energiaa treenin aikana ja sen jälkeen. Syön nykyään jopa juuri ennen juoksulenkillekin lähtöä pienen määrän hiilareita ja silloin jaksan paljon paremmin vaikka ennen luulin, että täytyy aina odottaa se pari tuntia edellisestä suupalasta, ennen kuin voi lähteä juoksemaan.

Tämä Vaasan kaura-tattarileipä on hyvää ihan sellaisenaankin, mutta parhaimmalta sekin maistuu mun vakkarileivänpäällisillä eli tomaatilla, avokadolla ja sitruunapippurilla. Toinen hyvä vaihtoehto liikkujalle on juuri se keitetty kananmuna. Jos haluat inspiraatiota upeisiin leivänpäällisiin ja vähän koristellumpia versioita kuin nämä mun perus arkileivät, Instagramista löytyy hashtagilla #vaasankauratattari niiiin kauniita leipiä. Niitä ei tosin raaskisi varmaan edes syödä. Olen nyt itse syönyt kaura-tattarileipää koko viikon ja todennut sen paitsi todella hyväksi vatsalle, myös nelivuotiaan pikkuliikkujan suosikiksi. Yleensä häntä ei saa aamuisin syömään juuri mitään, mutta tämä leipä maistuu. Pulkkamäessäkin meni 2,5 tuntia ihan huomaamatta. Jos säkin tykkäät leivästä, kommentoi alle mitä leipää yleensä itse syöt? Vastanneiden kesken arvotaan kassillinen leipää! Jos mietit, mitä teet kassillisella leipää, niin tämä kaura-tattari sopii ainakin hyvin pakastettavaksi. Musta on kai tullut aikuinen, kun mietin että pakastimessa on hyvä pitää varalla ainakin yksi leipäpaketti, aina tulee se päivä, kun kaapissa ei ole yhtään mitään ja jostain on saatava energiaa. Jos ei treeniin niin ihan vaikka kauppareissuun. Arvonnan tarkemmat säännöt löydät täältä. Energiaa ja hyvää oloa tulevaan viikkoon!

Yhteistyössä: Vaasan Leipomot &


11 x Nämä asiat ovat tyypillisiä minulle

keskiviikko tammikuu 09 2019

Haastan nyt mukaan kaikki halukkaat, luetelkaahan somekanavissanne teille tyypillisiä juttuja eli mitkä tekevät sinusta juuri Sinut. Näistä on kiva bongailla sitten samankaltaisia tyyppejä vaikka kavereiden kesken, tai vaihtoehtoisesti huomata kuinka hyvin erilaisuudet täydentävät toisiaan. Nämä asiat ovat tyypillisiä minulle, eli tekevät minusta Mirvan.. 

Tuumasta toimeen Asiat tapahtuvat yleensä nyt kun päätän niin. Kotona Maco taas on enemmän sellainen ”ehtiihän sen huomennakin”, kun minä taas teen kaiken heti. Jos saan jonkun idean, on sitä pakko alkaa toteuttaa yleensä heti. Jos jotain sovitaan, tehdään heti ja suunnitelmat muuttuvat toteutukseksi hyvin nopeasti. Toisaalta taas vitkastelen epämiellyttävien asioiden kanssa, mutta kun päätän esimerkiksi selättää laskupinon tai pyykkivuoren, teen sen kyllä sitten samantien ja hyvin nopeasti.

Sporttisuus Nykyään tätä voi sanoa jo itselleni hyvin tyypilliseksi ominaisuudeksi. Pyrin liikkumaan joka päivä, joko varsinaisesti treenaten tai hyötyliikkuen ja etsin aina jostain tilaa liikunnalle. Mua näkee enemmän urheiluvaatteissa kun tavallisissa arkivaatteissa ja sporttisuus näkyy mussa ennen kaikkea energisyytenä ja aktiivisuutena. Oon saanut Macolta lempinimen Sportti-Jeesus.

Innostun helposti Siis kun jostain innostun niin innostun kyllä kunnolla. Viimeisenä esimerkkinä nyt tuo avantouinti. Jäätiin Roosan kanssa molemmat koukkuun avantoon ja alettiin heti googlailla avantovarusteita ja -seuroja. Saatan innostua niin kiitollisuuspäiväkirjasta kuin koirien turkinhoidosta, suunnitella hetkessä jonkun reissun isollekin porukalle tai aloittaa uuden liikuntalajin. Innostuksesta syntyy elämäntapa, jos innostuksen kohde on tarpeeksi mieleinen.

Tiedonjano Mulla on hirveän suuri tarve oppia joka päivä jotain uutta ja sivistää itseäni. Siksi yritän lukea paljon kirjoja ja aina kun joku mielenkiintoinen asia tai ilmiö tulee vastaan, googlaan siitä kaiken mahdollisen tiedon. Viime viikolla tein tätä muun muassa Amazonin eläinlajeista ja olen nyt paljon viisaampi kuin silloin. Nykyään yritän aina kuunnella paljon enemmän kuin puhua.

Lyhyt pinna Oon super temperamenttinen, vähän liiankin. En kestä kiukuttelua, kitinää, laiskottelua enkä negatiivisuutta ja ne saavatkin mut näkemään punaista. Kotona kiukustun, suutun, tai huudan suhteellisen helposti, mutta lepyn heti ja pyydän anteeksi. Välillä mun suusta saattaa päästä vaikka mitä ilkeyksiä kun just sillä hetkellä ärsyttää niin paljon. Olen yrittänyt skarpata tämän kanssa, mutta toisaalta tuleepahan kerralla sanottua ja selvitettyä asiat. Pahan mielen patoaminen ja hiljaisuus ovat jotain sellaista, joka ei omaan elämääni mahdu.

Neuvonantaja Multa löytyy jos jonkinlaisia neuvoja, harvassa ovat tilanteet joihin mulla ei olisi mitään sanottavaa. En tietenkään voi samaistua kaikkiin ongelmiin ja toisinaan ongelmat joita kuulen, ovat asioita joista en edes tiedä mitään, mutta aina on antaa edes joku neuvo. Kuuntelen paljon mitä ympärilläni puhutaan ja mitä ihmisiä kehotetaan milloinkin tekemään ja toimimaan. Aina voi auttaa edes jotenkin eikä vain seistä tumput suorana.

Periksiantamattomuus Ei saa luovuttaa, on lause jota toitotan aina pojallenikin. On kuitenkin vahvuus ymmärtää, mitä asioita ei kannata viedä loppuun asti, mutta pienet vastoinkäymiset eivät estä maaliin pääsyä. Joskus vaan tuntuu pahalta, mutta aina voi etsiä uusia keinoja päästä eteenpäin. Oli kyse töistä, stressistä tai vaikka juoksulenkistä. Luovuttaminen ei ole sitä, että vaihtaa suuntaa tai toimintatapaa. Sehän se vasta periksiantamattomuutta onkin, että keksii jotain muuta jos nykyinen tapa ei toimi. AINA täytyy mennä eteenpäin eikä paikalleen saa jäädä ikinä.

Vanha sielu Lapsena koin jo, että mieleni on jotenkin vanhempi kuin monilla ikätovereillani. Tuntuu, kuin olisin elänyt täällä jo paljon pidempään. Olen hyvä kuuntelija ja kuuntelen aina kuin suinkin vain pystyn ja ehdin, mieluummin kuin puhun. Mun on helppoa olla yksin ja jotenkin sisälläni on ollut vaikeinakin aikoina sellainen ihmeellinen rauha. Kyllä ne asiat järjestyy. Mulla on vahva intuitio johon luotan ja koen jotain selittämätöntä yhteyttä johonkin yliluonnolliseen, henkimaailmaan tai sellaiseen. En tiedä, monet ovat sanoneet että olen vanha sielu juuri näiden asioiden takia.

Eläinrakkaus Mä oon se, joka lässyttää ihan kaikille eläimille. Koiranpennusta norsuvanhukseen, kaikki eläimet ovat ihania. Oon ollut aina vähän sitä mieltä, että ihmisissä jotka eivät pidä eläimistä, on oltava jotain vikaa. Kotona juttelen koirille ja hemmottelen niitä yhtä lailla kuin omaa lastakin.

Huumorintaju Yksi ehdottomasti tärkeimmistä ominaisuuksista ihmisessä! Jos ei ole huumorintajua, ei tule mun kanssa toimeen. Me voidaan kotona kävellä faaraokävelyä ihan vain vessaan mennessä, kertoa vitsejä vähän väliä ja lapsikin on oppinut hassuttelemaan niin paljon, että koko päiväkoti taitaa tuntea hänet jo hyvin huumorintajuisena leikkikaverina. Rakastan kaikkia jekkuja ja mulla on välillä tosi sarkastinen ja jopa musta huumori. Huumorintaju yhdistää ihmisiä ja löydän porukasta aina ne hauskat tyypit, mun kaveripiiri on niitä täynnä! Huumorintajuttomissa ihmisissäkin on oltava jotain vikaa.

Piilotettu älykkyys En keksinyt nyt tälle mitään muutakaan termiä. Sanotaanko, että mä mieluummin annan itsestäni ensin vaikka vähän tyhmän tai yksinkertaisen kuvan, kuin alkaisin pätemään jollain tiedolla, mitä minulla on. Moni on sanonut yllättyneensä siitä, että olenkin oikeastaan aika fiksu. En tiedä johtuuko se oikeasti vain siitä, että ihmiset ovat nykyään kadottaneet maalaisjärkensä ihan täysin ja ympärillä on paljon hyvin yksinkertaisia tyyppejä. En siedä myöskään sellaista oman paremmuuden korostamista, joten mieluummin yllätän sitten myöhemmin sopivan tilanteen tullen.

Mitkä 11 asiaa ovat tyypillisiä sinulle? Saa kopsata ja jakaa vaikka omassa blogissa ;)

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria

 


5 x konkreettinen vinkki – miten stressata vähemmän?

torstai tammikuu 03 2019

Miten stressata vähemmän? Tämän kysymyksen jouduin kysymään itseltäni syyskuussa, kun sain diagnoosini ylirasitustilasta. Olin henkisesti ja fyysisesti aivan uupunut, vaikka kuvittelin ihan muuta. Tällä viikolla julkaisenkin teille vielä postauksen siitä, miten huomata uupumuksen merkit ajoissa. Mä en huomannut, vaan pikemminkin sivuutin kaiken ja esitin pirteää jopa itselleni. En ajatellut, että matka hyvään oloon olisi ihan näin pitkä, joten viimeistään nyt sinunkin kannattaa alkaa miettiä mitä voit tehdä toisin stressataksesi vähemmän. Pitkään jatkunut stressi muuttuu lopulta jopa masennukseksi ja ahdistukseksi.

Stressi ja liikunta kuuluvat yhteen. Sitä ei tule ehkä ajatelleeksi, kun liikunnan mieltää lähinnän stressin lievittäjänä, mutta liian kova treeni vain pahentaa stressitasoa ja nostaa stressihormoni kortisolin määrää kehossa. Kroppa voi käydä ylikierroksilla kellon ympäri, jos stressiä lievittää liian raskaalla liikunnalla ja unohtaa huolehtia riittävästä levosta ja palautumisesta. Stressaantuneena kannattaa siis ehdottomasti liikkua, mutta maltilla ja kevyemmin kuin aiemmin. Jos leposykkeesi on kohonnut, on se kehon hälytysmerkki ylirasitustilasta. Silloin suositellaan pelkkää matalasykkeistä pk-tason liikuntaa.

Sympaattinen hermosto on kehon stressihermosto. Stressaantuneella ja liikaa liikkuvalla se on aktiivinen suurimman osan päivästä, joskus jopa yöllä. Tästä kirjoitan vielä erikseen postauksen jossa paneudun tarkemmin sekä sympaattisen että parasympaattisen (eli se anti-stress hermosto) hermoston toimintaan, eli asioihin joita ihan jokaisen pitäisi tietää. Koska stressaajalla sympaattinen hermosto on liian aktiivinen, eli keho on liian usein ikään kuin suorita-tilassa, se jää helposti päälle ja aiheuttaa mm. ahdistuksen tunteita, jännitystä, huonoa palautumista ja monia, monia muita vaivoja. Siksi on tärkeää huolehtia, että parasympaattinen hermosto pääsisi aktivoitumaan päivän aikana usein. Tähän auttavat hengitysharjoitukset (palleahengitys sekä pitkät uloshengitykset) sekä totaalilepo keskellä päivää. Silloin hengitä ja ajattele jotain todella rentouttavaa äläkä tee mitään muuta.

Asenteen muuttaminen Stressiä ei selätetä ihan viikossa, varsinkin jos se on jatkunut pitkään ja olet luonteeltasi suorittaja. Kuitenkin se, mitä voit tehdä vaikka sekunnissa, on muuttaa asennettasi. Päätä, että tästä päivästä ja tästä hetkestä lähtien sinä haluat voida paremmin ja haluat stressata vähemmän. Noniin, päätös on tehty ja nyt on aika toimia sen mukaan. Suunnittelukin on osa elämänmuutosta. On turhaa ajatella, että nyt ei ole hyvä aika elämänmuutokselle. Oikeaa aikaa ei tule koskaan, yleensä viimeistään silloin se elämä jotenkin yllättää. Siksi oikea aika on just nyt. Asenteen muuttaminen on usein se vaikein tehtävä, sillä kun asenne on kunnossa ja mieli on vahva, muutos kuin muutos sujuu kuin itsestään.

Terveys edellä Minulle parhain motivaation lähde lopettaa ylisuorittaminen ja vähentää stressiä, oli terveys. Stressini aiheutti minulle sen, että fyysinen terveyteni oli romahtaa. Välillä voin niin huonosti, että jopa inhosin kehoani. Miksi se tekee minulle näin pahan olon, vaikka olen kohdellut sitä niin hyvin? Tosiasiassa olin kohdellut kehoani todella hyvin, mutta mieltäni huonosti. Kehon ja mielen yhteistyö on saumatonta. Vastaavasti kun syöt epäterveellisesti ja luistat säännöllisestä liikunnasta, näkyy se mielialan laskuna. Psyykkinen ja fyysinen terveys pettävät väistämättä, jos stressi jatkuu liian pitkään.

Helpota arkea sinulle sopivilla keinoilla Koska elämänmuutoksen on oltava pysyvä, kannattaa miettiä myös pysyviä ratkaisuja helpompaan arkeen. Jos stressaat sotkuista kotia, kehitä ratkaisuja, joilla koti pysyy siistinä kuten säilytystilaa, siivousrutiineja, ota perheenjäsenet mukaan siivoukseen ja opettele pientä järjestelmällisyyttä. Vaikka itse stressaan juuri niitä loputtomia kotitöitä, enemmän stressaan kuitenkin niiden tekemättä jättämistä. Niitä täytyy kuitenkin helpottaa. Siivooja kotiin auttaa kummasti, jos siihen on mahdollisuus. Lisäksi on tärkeintä priorisoida arjen menot. Jostain on luovuttava, jotta jää aikaa niille tärkeimmille asioille, sekä tietysti riittävälle levolle. Liikunnasta ei kannata tinkiä, joten ota ystävät mukaan lenkille, uimaan tai salille, niin saatte hoidettua samalla kuulumiset ja treenin. Treenejä voi tehdä myös kotona, samoin joogaa. Toisaalta kävelylenkki joogasalille ja ohjattu harjoitus ovat toiselle henkireikiä. Kun stressi vähenee, huomaat itsekin, kuinka rauhallisia hetkiä onkin päivässä yhtäkkiä paljon enemmän. Kun olet virkeä ja levännyt, jaksat paremmin ja yhtäkkiä arjessa tuntuukin olevan enemmän tunteja. Ajan puutetta stressaava hyötyy usein paperikalenterista ja selkeistä to do-listoista. Tärkeintä on kuitenkin muuttaa sitä asennetta. Sun ei ole pakko olla se superihminen, koska kukaan ei pysty siihen. Moni yrittää kyllä huijata.

Nämä toimivat takuulla. Tiedän, että suorittajaluonne on periaatteessa elämänsä loppuun asti suorittajaluonne ja stressaa chillimpää kanssasisartaan enemmän vähän joka tilanteessa. Täydellisyydentavoitteluun kuuluu stressi, joten siitäkin ajattelutavasta olisi päästävä eroon. Et ole yhtään sen huonompi, vaikka joskus vähän oikaisisit. Ajattele vaikka elämää hiihtolenkkinä vähän turhan kylmässä kelissä, silloin kun suksi ei luista ollenkaan. Tärkeintä olisi saapua perille hyvinvoivana, mieluummin niin että olet vähän oikaissut lenkiltä kylmien varpaiden ja väsymyksen takia, kuin että olisit hampaat irvessä suorittanut loppuun asti vaikka tuntuu pahalta. Todennäköisesti silloin ensimmäinen ajatuksesi on, ettet ainakaan huomenna lähde uudestaan hiihtämään. Stressaantunut ylisuorittaja kyynistyy ja kyllästyy elämäänsä. Se, kenen lenkki on tuntunut hyvältä, nauttii olostaan ja laittaa seuraavanakin aamuna monot jalkaan.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria