No se mun happy place

tiistai toukokuu 29 2018

 

 

Me oltiin eilen vähän väsyneitä viikonlopusta. Maattiin melkein koko päivä sängyssä, tilattiin kotiin pizzaa ja lähdettiin illaksi tekemään veneelle ruokaa. My happy place, indeed. Kuljin tukka tuolla ikivanhalla hainhampaalla ihan koko päivän, ilman meikkiä riittää pelkkä rusketus. Senkin on saanut tänä kesänä Suomesta. En voi sanoin kuvailla, kuinka onnelliseksi tämä kesä minut tekee. Silti päässä soi joka päivä Lana Del Rayn Summertime sadness, ja sitä jotenkin vain odottaa sitä karua paluuta siihen jatkuvaan +14 asteeseen, joka tuli viime vuosina liian tutuksi. Toisaalta, on siinä puolensa – tulee tehtyä niin paljon asioita, nyt kun on vielä lämmin. On vasta toukokuu ja moni on tehnyt paljon enemmän kesäjuttuja kuin viime kesänä yhteensä. Kun viikonloppuna kävelin satiinipupuissa kotiin ja jouduin pimeälläkin riisumaan nahkatakin, koska oli niin lämmin, meinasin ihan itkeä onnesta. Viime kesältä musta on yksi kuva, jossa olen tässä veneen kannella pelkässä uikkarissa ja farkkushortseissa. Sekin on Hangosta ja silloinkin oli oikeasti tosi kylmä ja heti kuvan jälkeen kaivoin purjehdustakin lämmittämään. Eilen illalla mentiin vasta puoli yhdeltätoista kotiin, mekossa ja ohuessa neuleessa.

Veneellä on muutenkin se mun happy place. Pikkutytöstä asti veneet on ollut mun juttu ja meri mulle se tärkein elementti. En mä saa mitään sellaista fiilistä kukkaniityistä tai mökkitiestä. Aalloissa, meren tuoksussa ja köysien narinassa on jotain taikaa. Jos on lämmin, vielä enemmän. Kun auringonlaskun aikaan tulee kotisatamaan, on tosi onnellinen olo. Se, että lapseni saa viettää lapsuuden kesänsä veneillen, on suuri etuoikeus. Tykkäättekö te veneillä? 

Lue lisää aiheesta:

Mitä se #yachtlife ihan oikeasti on?

Kauden päätös

 

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria

 


Yhden viikonlopun päiväkirja

sunnuntai toukokuu 20 2018

Päiväkirjamaista tekstiä tulee aika harvoin naputeltua, mutta ne postaukset ovat kuulemma aina tosi tervetullutta vaihtelua. Tänä viikonloppuna mä halusin tehdä sellaisen. Muistoksi edes itselleni, näihin on jotenkin tosi kiva palata itse myöhemmin. Jos nämä turhanpäiväiset höpinät ja meidän arki kiinnostaa, seuraathan mua Instassa? Storyn puolella päivittelen meidän kuulumisia ja vähän henkilökohtaisempia juttuja ihan joka päivä. Mutta nyt blogissa, pieni päiväkirja..

Perjantaina hoidin puoli päivää asioita. Kun tekee kahta työtä, on oltava ihan todella järjestelmällinen ettei paketti leviä ihan täysin. Olin keskiviikosta asti yksin Micaelin kanssa, sillä hänen isänsä on ollut Saksassa, joten aikaa mihinkään ylimääräiseen omaan menoon ei käytännössä ollenkaan ollut. Micael oli ihmeen kiltti koko viikon, varmaan rakastaa hellettä hänkin. Iltapäivällä lähdettiin ajelemaan mamman mökille. Paikka täynnä lukemattomia lapsuusmuistoja. Muistin mökkitien edelleen ulkoa, vaikka käynkin siellä enää hyvin harvoin. Oikeastaan vähän jopa toivoin sadetta, sillä siitepöly on aiheuttanut meillekin aikamoiset flunssaoireet, ja luulin jo. että ollaan oikeasti kipeitä. Mökillä mamma paistoi muurikkalettuja. Miten kukaan muu ei saa niistä yhtä hyviä ja rapeita? Mun mamma on maailman paras mamma muutenkin. Tuli ikävä kun joutui lähteä niin pian pois. Kotimatkalla Helsinkiin nappasin vielä äidin kyytiin ja ajettiin illaksi kotiin. Kotimatkalla rakas ystävä pyysi terassille vaihtamaan kuulumisia. Vaihdoin vaatteet ja sipaisin tukan kiinni alle vartissa ja hetken päästä olinkin jo Teatterin terassilla lasillisilla. Juteltiin aivan taukoamatta monta tuntia ja vasta puolenyön jälkeen jaettiin kyyti kotiin. Naurettiin ja itkettiin vuorotellen, on ihan mahtavaa että löysin noin ihanan naisen elämääni ihan yllättäen. Ja hei, miten voi yksi pieni spontaani terassireissu piristää niin paljon? Note to self: Tee useammin ja aina ei tarvitse tuntitolkulla laittautua. Elämässä on muutakin kuin pyykinpesu ja kiiltävä tiskipöytä!

Lauantaina heräsin aikaisin, odottelin siinä puhelinta naputellen sängyssä (arkisin en koske puhelimeen heräämisen jälkeen yleensä ainakaan tuntiin), että meillä yötä oleva äiti ja Micael heräisivät. Tehtiin äidin kanssa brunssia ja kutsuin lapsuudenystäväni ja kummityttöni syömään. Nautittiin auringosta terassilla ja ulkona, Micael oppi viime viikolla sukeltamaan, joten hän puljasi porealtaassa varmaan tunnin, suurin osa pää pinnan alla. On niin siistiä katsoa, miten oma lapsi oppii uusia taitoja! Iltapäivällä käytiin äidin kanssa viemässä veneelle lakanoita ja pyyhkeitä, pedattiin pedit ja pyyhittiin talven pölyt pois. Siitä tuli taas niin viihtyisä. Ajattelin ihan pikaista visiittiä, mutta oltiinkin Skattalla varmaan kolme tuntia. Nälkäisenä ja väsyneenä kotiin, loppuilta menikin väsyneenä kotihommien parissa. Micaelkin sai isin ja tuliaislelut kotiin illalla. Äiti lähti takaisin kotiin, mutta olipa kerrassaan ihana päivä ♥

Sunnuntaina herättiin myös ajoissa ja lähdettiin Allas Sea Pooliin uimaan. Sain tehdäkin reippaan uintitreenin itsekseni ja lopuksi kävin vielä meressäkin. Oon jäänyt ihan koukkuun siihen kylmään veteen, taidan alkaa käydä ensi talvena avannossa? Pikaisesti kotiin hakemaan koirat ja laivakoirien kuonot kohti venettä. Lähdettiin ystävien kanssa ajelemaan hiljalleen kohti Haukilahden Paviljonkia, syötiin myöhäinen lounas (ja olin lopulta laiturilla pelkissä shortseissa ja urheilurintsikoissa koska mun paita sotkettiin jäätelöllä..)  ja ajettiin takaisin Helsinkiin. Keskustassa kauppareissu, suunta kohti Vallisaarta ja hah, vihdoin kun päästiin rantaan, kuultiin ettei saarella ole mitään grillipaikkaa ja meidän oma veneen grilli ei talven jälkeen toiminut. No, ei muuta kun kotisatamaan ja lopulta saatiin oma grilli toimimaan ja grillailtiin laiturissa. Kotiin palasi vasta äsken aika väsynyttä porukkaa, aina laivakoirista pieneen tulevaan kapteeniin.

Tähän viikonloppuun mahtuikin paljon, nyt oikein odotan että pääsen huomenna töihin. En tykkää yhtään, jos hommia kasaantuu stressiksi asti. Ihanaa kun on ollut koko viikon niin hyväntuulinen, en oo kiukutellut oikeastaan ollenkaan, paitsi vähän nälkäisenä, eikä mikään ole sen kummemmin stressannut muusta paitsi töistä. Ensimmäisenä huomenna putsaan kalenterin ja teen uudet to do-listat, se helpottaa ihan valtavasti sitä tunnetta, kun kaikki on jotenkin levällään. Nyt luen muutaman sivun kirjaa ja siirryn sänkyyn. Ensi viikolle on luvassa kaikkea ihanaa.. ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Pitkästä aikaa, Espanjan kotiin!

tiistai toukokuu 08 2018

Viime kerrasta on jopa seitsemän kuukautta! Hurjaa, menipä talvi lopulta äkkiä. Vastahan me istuttiin Anna-Kaisan kanssa taksissa matkalla kentälle kesken lokakuun vesisadekauden. Meidän Espanjan kodissa oli vuokralainen koko talvikauden ajan ja vihdoin päästään sinne taas itse. Mä en itse erityisemmin pidä Espanjan talvesta, mutta tää kevät ja syksy on ihan parasta aikaa Aurinkorannikolla. Me käydään nyt ihan vain pikavisiitillä ja tullaan jo alkuviikosta takaisin. Ostettiin Espanjaan uusi auto, joten sen osalta on siellä asioita hoidettavana, samoin pankkijuttuja ja muita kämpän hoitoon liittyviä velvollisuuksia. Oon silti aivan innoissani vaikka sään puolesta olisi nyt ihanaa olla Suomessakin. Tultiin hetki sitten lentokentälle (kuva on jostain viime vuodelta haha, samat vaatteet päällä tälläkin hetkellä) ja vitsi, mä odotan oikein sitä rentoa oleilua vain omassa rauhassa, ilman kiirettä. Se rauhallisuus ja kiireettömys inspiroi kirjoittamaan ja kuvaamaankin ihan eri tavalla. Jokaisen pitäisi päästä aina silloin tällöin pienelle aurinkobreikille duunista kuin duunista. Nyt vähän dinneriä napaan ennen koneeseen menoa, palaillaan huomenna lämmöstä! Pus ja aurinkoa tähän viikkoon ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria