Mun mies

sunnuntai elokuu 06 2017

Yksi suosituimmista hakusanoista joilla blogiini on tultu, on ollut koko blogihistoriani ajan ”mirvaannamarian mies”. Lähtökohtaisesti kirjoitan kuitenkin blogia omasta elämästäni enkä ole sivunnut miehen elämää siinä millään tavalla. Mikä siinä miehessä sitten niin kovasti kiinnostaa? Näköjään joku, joten tein tälläisen pienen sneak peek -postauksen aiheesta mun mies..

..on tosiaan myös lapseni isä vaikka tätä joku on joskus epäillytkin. Ihan isyystestinkin tein ihan pyytämättä ettei tulisi kenellekään mitään väärinkäsityksiä ;)

..on todella kiltti ja yleensä hyvin huono sanomaan ei. Kaikille muille paitsi mulle.

..tekee todella, todella paljon töitä ja juuri tuo työmoraali on yksi hienoimmista asioista hänessä. En koskaan valita pitkistä työpäivistä, työtäpelkäämätön asenne on nykyään valitettavan harvinaista.

..on mua 9 vuotta vanhempi. Ikäeromme ei ole tullut esiin varmaan ikinä, en tosin pidä edes 15 vuoden ikäeroa nykyään suurena.

..inhoaa siivoamista ja jättää tavarat aina roskia myöten mihin sattuu. Tämä on yksi ärsyttävimmistä piirteistä hänessä.

..inhoaa siivoamistakin enemmän sitä kitinää, joka sotkuisesta ympäristöstä seuraa.

..pitää musta oikeasti todella hyvää huolta ihan kaikin tavoin. En tiedä ketään toista, joka samalla tavalla välittäisi ja pelastaisi mut kaikista mahdollisista hankaluuksista.

..osaa ajaa varmaan ihan kaikkia mahdollisia moottoriajoneuvoja aina veneistä ja valtavista kaivinkoneista lähtien.

..tekee kaiken aina kunnolla ja kaiken on myös oltava ’viimeisen päälle’. Paitsi sen siivouksen.

..ja minä riidellään melko usein. Syy on yleensä minun sillä olen aika ailahtelevainen ja lyhytpinnainen. Toisaalta valitan mielestäni aina ihan aiheesta (?).

..omaa ihan äärimmäisen pitkän pinnan.

..inhoaa shoppailua.

..on aivan mielettömän hauska. Ainakin omasta mielestäni, mutta mulla onkin huono huumorintaju ;)

..ymmärtää todella paljon taiteesta. Tämä hämmästytti minut, sillä hän ei vaikuttanut aluksi millään lailla kultturellilta ihmiseltä. Sitä hän kuitenkin on.

..on äärimmäisen hyvä isä. Siihen nähden, ettei hän koskaan ollut pitänyt edes lasta sylissään ennen omansa syntymää, hän on yllättänyt minut tuhansia kertoja. Isi on Micaelille kaikki kaikessa.

..on elämässäni ehdottomasti se kaikkein turvallisin ihminen. Meidänkin matkamme varrelle on sattunut yhtä jos toista, mutta jotenkin vain tiedän, että hän välittää aina.

..tulee olemaan osa elämääni sen loppuun asti, tavalla tai toisella.

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Vääriä miehiä

tiistai heinäkuu 18 2017

Käsi ylös, kuka on joskus pohtinut tapaavansa vain vääriä miehiä? Muutaman tapaamiskerran jälkeen elämä on ruusuilla tanssimista, sitä on valmis menemään naimisiin, on niin rakastunut korviaan myöten. (Ja hetken päästä tajuaa sen itsekin) – väärään mieheen.

Tavallaan uskon Siihen Oikeaan, tai pikemmin Niihin Oikeisiin. Uskon, että jokaiselle elämänvaiheelle on olemassa se oikea. Luonnollisesti mitä enemmän miehiä tapaa, sitä enemmän niitä vääriä tulee vastaan. Sinkkuaikoinani tapasin hyvin paljon Niitä Oikeita, mutta sillä hetkellä niitä Niin Vääriä. Mies voi olla väärä niin monella tapaa. Moraalisesti väärät ovat usein niitä kiehtovimpia suhteita. Juuri ne varatut tai muuten vain kyseenalaiset miehet. Usein väärän tunnistaa kuitenkin siitä, että löytää hänestä todella paljon vikoja. Inhoan muuten sitä pikkuvikojen tarkastelua. Jos miehen jättää väärän tukan tai rumien kenkien takia, kannattaa miettiä haluaisiko samanlaista kohtelua itselleen. Siinä väärää kenkävalintaa itkiessä kannattaa kuitenkin muistaa, että pohjimmiltaan dumppauksen syy on jossain muualla.

Olen miettinyt myös paljon sitä, että syy vääriin miehiin voi olla myös elämäntilanteessa. Loppujen lopuksi, onko olemassa edes vääriä miehiä? Jos onkin vain huonoja ajoituksia? Elämääni on tosiaan tullut miehiä, jotka ovat olleet minulle juuri oikeita. Sielunkumppaneita, heitä joiden kanssaan on ollut äärimmäisen helppo ja hyvä olla alusta saakka. Mutta aika, se oli väärä. Oli parisuhteita, oli töitä, oli vääriä asuinpaikkoja. Ei ollut meidän hetki. Se oikea mies ja se oikea hetki tulee kuitenkin. Vaikka elämä erottaisi Siitä Oikeasta, ei se tarkoita, etteikö siihen samaan elämään mahtuisi samaa uudelleen. Haluan tietysti uskoa loppuelämän kestävään rakkauteen, mutta ei se maailma siihen lopu vaikka rakkaus loppuisikin. On onni saada olla rakastunut ja vielä isompi onni on olla ihmisen kanssa jota rakastaa. Hetkessä niistä rakkaistakin voi tulla (muka) vääriä, mutta sen yhden hetken he ovat olleet Niitä Oikeita.

Kaikella on aikansa, rakkaat, kaikella. Miksi etsiä kuumeisesti sitä oikeaa, kun voi vaan odottaa sitä oikeaa ajoitusta?

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Haluatko naimisiin? Jos, niin miksi?

perjantai kesäkuu 02 2017

Tai oletko kenties naimisissa ja jos, niin miksi? Tänä kesänä meillä on tiedossa kahdet häät ja ehkä juuri niiden takia olen miettinyt paljon tätä naimisiinmenoasiaa. Itselleni avioliitto ei merkitse oikeastaan yhtään mitään, joten olisi kiva kuulla teiltä lukijoilta mielipiteitä. Uskon, että jokaisella olisi tästä kuitenkin jotain sanottavaa.

Se, että sanon ettei avioliitto merkitse itselleni oikeastaan muuta kuin älyttömän kallista juhlapäivää ja yhteistä sukunimeä, en tarkoita että ajattelisin näin kaikkien kohdalla. Ystäväni avioituvat tulevana kesänä ja tuo pariskunta on niin luodut toisilleen, että jotenkin näen heidät ehdottomasti loppuelämänsä ajan yhdessä, miehenä ja vaimona. Avioliitto ikään kuin kruunaa heidän rakkaudentäyteisen suhteensa. En vain tajua, miksen ajattele näin omalla kohdallani. Rakkautta ja suuria tunteita ei mun elämästä ole puuttunut ja uskon rakkauteen varmasti ihan viimeiseen asti.

Sitäpaitsi, jos menisin naimisiin, hääsuunnitelmani lähtisivät niin käsistä etten haluaisi sellaista kuusinumeroisen summan morkkista häiden jälkeiselle päivälle. Kerran itseasiassa puhuin eräästä ilotulitukseen sopivasta biisistä miehelle autossa ja olen oikeastaan lapsesta asti haaveillut Dire Straitsin keikasta (niin siellä häissä, kyllä..) – haudataan siis ne haaveet ja sanotaan vaikka niin, että jos joskus jostain ihmeellisestä syystä astelisin alttarille, tekisin sen ihan kahdestaan joko rannalla jossain siellä, missä kasvaa myös sitä pippuria, tai vaihtoehtoisesti pikku hutikassa Vegasissa. Millaiset teidän unelmahäät olisivat?

Ja kertokaa nyt jooko, miksi haluaisitte naimisiin tai miksi olette jo naimisissa? Vai onko joku mun kanssa samoilla linjoilla, ettei oikein näe itseään siellä alttarilla? Mun sisäinen romantikko haluaa tietää ja kuulla muutakin, kuin että mentiin nyt vaan, ennen lapsen syntymää käytännön syistä.. Rakkautta viikonloppuun ♥ Nää kuvat ovat muuten ihania pieniä muistoja ystäväni häistä 2015.. 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian