Somehuijausta ja varsin ”ihana” alku TAAS tällekin lomalle

sunnuntai kesäkuu 17 2018

Terkkuja Espanjasta! Syön juuri myöhäistä aamiaista, tai oikeastaan jo päivän toista aamiasta, sillä olen ensimmäisen syönyt jo seitsemältä herättyäni. Tässä herkkuja notkuvan pöydän ääressä itsepuristettu appelsiinimehu vieressäni tulin miettineeksi vähän tätä somehuijausta. Jokainen sosiaalisen median kanssa töitä tekevä sitä varmasti tietyllä tavalla aina tekeekin, varsinkin jos siihen luokitellaan nämä pyykkikasojen piilottamiset ja aiemmin järjestetyissä olosuhteissa kuvatut kuvat. Mutta voisin veikata, että aika moni ihan oikeasti myös suoranaisesti valehtelee omassa sosiaalisen median kanavissaan.

Ja se on oikeasti aika typerää. Täydellistä elämää, täydellistä ulkonäköä ja täydellistä lomaa kun ei olekaan. Mäkin aamulla katselin Räikkösten täydellisiä instastoryja superkauniista Toscanasta ja mietin, että aivan varmasti sinnekin on mahtunut kiukuttelua, huonoa ruokaa ja riehuvia lapsia. Eivätkä ne bloggaajien postikorttimaisemareissutkaan varmasti ole yhtä tasaista rusketusta ja jääkylmää rosèèta. Turhaan luodaan paineita seuraajille, että vitsi, tonne mun on nyt päästävä täydelliseen lomaparatiisiin, kun totuus koko paikasta voi olla aivan toinen ja kuvien takana voi olla ihan paska loma. Muun muassa pöllitty puhelin, menetetty turvallisuuden tunne ja huonoa ruokaa, kuten mulla Dominikaanisessa.

Ei ole kyllä tämäkään reissu alkanut ihan kiiltokuvamaailman tyyliin. Meistä joku on tyypillisesti AINA lomalla jollain tavalla kipeä. Viime vuonna 12 päivän juhannusreissulla olin 10 päivää aivan helvetillisessä silmätulehduksessa ja käytännössä yötäpäivää aurinkolasit päässä, eikä nukkumisestakaan tullut oikeastaan mitään. Nyt kun sanoin eilen ääneen, että onpa kuulkaa kiva kun on molemmat silmät käytössä, en olisi arvannut, mitä ilta tuokaan vielä tullessaan. Kahdeksan aikaan oltiin Micaelin kanssa ruokakaupassa. Hän oli valitellut vähän väsymystä ja vatsakipua ja halusi kiivetä kerrankin ostoskärryyn heti kauppaan astuessa. Kengät lapsi heitti tietenkin kärryn pohjalle ja siihen päälle me kerättiin koko kärryn täydeltä tavaraa yli tunnin kestävällä ruokakauppareissulla. Ja juuri ennen kassalle menoa.. Oksennus. Toinen. Kolmas. Koko vatsa tyhjäksi mun maximekon, Cult Gaian laukun (eli myös sen sisuksen) ja Hermes’n nahkasandaalien päälle. Piti silleen muutama sekunti miettiä että mitäs nyt tehdään.

Lapsi kärrystä, parkkihallin vessaan ilman kenkiä, omat kengät täynnä oksennusta. Nopeat pesut molemmille pienen pienessä lavuaarissa, oksennuksella kuorrutetuissa vaatteissa takaisin kassalle, 12 kauppakassia kärryyn ja takaisin parkkihalliin, sieltä himaan roudaamaan ne ensin autosta alaovelle, siitä hissiin, siitä kotiin, matkalla muutama oksennus lisää. Loppuilta menikin siinä, ettei edes vesi pysynyt sisällä. Kun vihdoin sain lapsen nukkumaan, pesin pyykit ja siivosin kämpän ja menin vihdoin väsyneenä nukkumaan, sekunti ennen sänkyyn astumistani niin muka sikeästi nukkuva lapsi oksensikin siihen. Päivän vanhaan sänkyyn.

Tämän idyllisen aamiaiskuvan takana on vähän huonosti nukuttu yö, krapulainen mies ja onneksi nyt vatsataudin selättänyt lapsi, joka söi aamiaiseksi varmaan painonsa verran ruokaa. Ei muuta kun kirja käteen ja altaalle odottelemaan saanko itsekin oksennustaudin. Että kuvankaunista sunnuntaita vaan sinnekin ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Teethän asioita juuri niin kuin itse haluat?

lauantai kesäkuu 16 2018

Hmm, mitenköhän nämä ajatukseni taas otsikoisi. Ehkä joku nyt saa tästä kuitenkin kiinni kun lukee vähän pidemmälle. Olen pyöritellyt näitä ajatuksia päässäni jo pidemmän aikaa, ehkä joku teistäkin? Koin jossain vaiheessa ihan valtavan oivalluksen siitä, että ihan oikeasti me kaikki pidämme aivan eri asioita hienoina ja tavoittelemisen arvoisina. Jotenkin tämä yhteiskunta (ja someyhteiskunta) on vain tehnyt ne ärsyttävät ”normit”, jotka voivat vaikuttaa todella paljon elämämme kulkuun. Minulla oli pitkään sellainen ajatus, että olisi jotenkin todella hienoa opiskella esimerkiksi kauppatieteitä. Sitten pidän itseäni huonona ihmisenä, kun en jaksa lukea aiheesta ensimmäistäkään kirjaa. Lopputulos: Olen huonompi kuin monet muut, toiset pääsevät ekalla kauppikseen ja mä en saa luettua edes sitä yhtä kirjaa. Kuulostaako tutulta? Loppujen lopuksi minua eivät vain kiinnosta aihepiirit, joiden luulin olevan jotenkin tavoittelemisen arvoisia. Tärkeä ala, mutta ei itselleni. Sen sijaan kun jostain kiinnostun, jaksan lukea siitä loputtomiin. Näin kävi esimerkiksi lastentautien, perioperatiivisen hoitotyön ja nyt tällä hetkellä taiteen ja taidehistorian kanssa. Olen löytänyt ihan äärimmäisen mielenkiintoisen maailman taiteesta, josta en ymmärtänyt aiemmin yhtään mitään.

Yhteiskunta luo myös ihanteita täydellisistä naisista tai miehistä. Kun se kaikkien ihannemies ei herätäkään minkäänlaista fiilistä, voi tuntea taas itsensä vähän epänormaaliksi. Kun oma peilikuva ei näytä niiltä somen täydellisiltä naisilta, joiden instagramtilejä ei erota toisistaan, on taas heti vähän huonompi. Pukeudu niin kuin sinä haluat, treenaa niin kuin sinä haluat ja tee siitä instagramtilistäsikin sellainen, kuin sinä haluat. Älä tee mitään mitä pitäisi tehdä, jos ei 100% siltä tunnu. Jos et halua pukeutua ”kuten naisen kuuluu” saadaksesi huomiota miehiltä, älä nyt hemmetti pukeudu.

Ja sitten ovat he, jotka vain oikeasti luulevat, että toisten asioiden tekeminen on vaan niin siistiä. Kesä ja venekausi on myös hyvä esimerkki tästä. Jotkut tuntuvat ajattelevan, että se on niin hienoa istua sunnuntait kännissä toisten veneillä, tunkea some täyteen kuvia ja muka-nauttia siitä olostaan, kun samalla stressaa huomista työpäivää. Mäkin joskus kokeilin, mutta en vain pysty juoda alkoholia sunnuntaisin, joten kaikki sunnuntain reissuni olenkin ollut selvinpäin ja odottanut vain kotiinpääsyä. Ehkä sitä oli vain nuori ja tyhmä, kun ei tajunnut tehdä asioita niin kuin itse haluaa. Ja älkää nyt siis ymmärtäkö väärin, toisille nämä kaikki yllämainitut asiat voivat olla niitä oikeastikin niitä maailman parhaita juttuja.

En henkilökohtaisesti usko, että edes suurin osa suomalaisista on elämäänsä täysin tyytyväisiä. Se voi johtua osittain myös siksi, että se elämä on mahdutettu johonkin tiettyyn muottiin. Edelleenkään mitään ei tarvitse tehdä vain siksi, että se on jotenkin muiden mielestä hienoa. Se, että itse pidät siitä mitä teet, on tärkeintä. Kuulostaa kliseiseltä, mutta monilta se edelleen tuntuu unohtuvan. Palauta mieleesi kuka olet ja mistä ihan oikeasti pidät. Elämästäsi tulee varmasti paljon mielekkäämpää.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria

 


Luonnollinen kauneus on muuttunut käsite – Minkä verran on ok muuttaa ulkonäköään?

torstai kesäkuu 07 2018

Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa luonnollinen kauneus? Ennen luonnonkauneudesta puhuttaessa viitattiin ehkä täysin meikittömään lookiin, johon eivät kuuluneet oikeastaan edes hiusvärit. Nykyään luonnollinen kauneus on edelleenkin tietysti sitä kevyttä ehostusta ja mahdollisimman naturellia ilmettä sekä kevyttä ehostusta, mutta antaa tilaa myös aika monille ”lisäkkeille”. Jokainen ymmärtää sen omalla tavallaan. Kauneudenhoitoon on tullut kuitenkin paljon näitä ns. pysyviä toimenpiteitä, eli niitä lisäosia, jotka eivät lähde vain pesemällä pois.

Kun vajaat kymmenen vuotta sitten muotia olivat superpitkät rakennekynnet, 6o-senttiset hiustenpidennykset, viuhkat ripsissä, todella paksu pakkelikerros ja litra itseruskettavaa, se oli silloin kaunista. Voi luoja, niitä miesparkoja jotka joutuivat aamulla herätä aivan erinäköinen daami kainalossa. Mulla on ollut samaan aikaan niin hiustenpidennykset, 15mm pitkät ripsipidennykset, stilettorakennekynnet, värilliset piilolinssit, varmaan tuubillinen meikkivoidetta ja itseruskettavaa sekä tyynynkokoiset push up-toppaukset rintsikoissa. Ja niin oli kyllä suurimmalla osalla mun ystävistäkin. Luonnonkauneus oli silloin ihan last season.

Toisaalta, kymmenen vuotta myöhemmin lähden ehkä töihin täysin samannäköisenä kuin herään, mutta mulla on ”tatuoidut” kulmakarvat, täyteainetta kasvoissa, akryylivahvistetut kynnet ja rintaimplantit. Toki olo on paljon enemmän ”luonnonkaunis”, kun en juurikaan meikkaa, hiuksissani ei ole ollut pidennyksiä moneen vuoteen ja katson nykyään toisten ripsipidennyksiäkin vieroksuen, että miten mulla on joskus ollut tuollaiset. Hankin ehkä rusketukseni ulkomailta, mutta toisaalta olen jopa vähemmän aito, kuin kymmenen vuotta sitten varaosien kulta-aikana. Tunnen kuitenkin itseni luonnollisemmaksi ja rakastan sitä tunnetta, kun ei tarvitse miettiä, että meikki tekee ihmeitä aikaan. Suosin nykyään hyvin kevyttä meikkiäkin. Se on taas toisaalta aidompaa.

Kauneusihanteet ovat onneksi tällä hetkellä muuttuneet kovin luonnolliseen suuntaan. Yhä useampi luopuu ripsi-, ja hiustenpidennyksistään ja tavoittelee esimerkiksi juuri täyteaineilla ja kestokulmilla hyvin luonnollista lopputulosta. En itsekään halunnut mitään ankkahuulia vaan lähinnä korjata vanhaa ”epämuodostumaa”, jonka sain 17-vuotiaana, kun koira puri minua kasvoista ja sain huulien ja leuan alueelle useita tikkejä. ”Tissit” laitoin silloin aikanaan tasapainottamaan kroppaani ja korvaamaan ne olemattomat rinnat. Tämä on kuitenkin asia, jota en koskaan halua suositella kenellekään. Olisin halunnut olla silloin niin itsevarma ja tyytyväinen omaan kehooni, etten olisi päätynyt koskaan leikkauspöydälle, mutta en ollut. En voi sanoa, että katuisin leikkausta, mutta nyt en menisi siihen jos pitäisi valita. Kauneusleikkauksissa pitäisi ihan oikeasti olla joku vähintään 25 vuoden ikäraja. No, se siitä. Olen myös ottanut kulmiin microblading-käsittelyn, sillä se helpottaa arkeani niin paljon, kun ei tarvitse aina piirtää kulmia. Meikkaisin ne muuten ihan joka aamu. Akryylivahvistuksia kynsissä pidän siksi, että omat paperinohuet kynteni lohkeavat heti ja lakkaus on jo seuraavana päivänä epäsiisti. Itse koen paljon teennäisemmäksi sen paksun meikkikerroksen, överipitkät ripset, hiustenpidennykset ja huijaavat alusasut. Joku toinen voi taas nähdä minut täysin feikkinä. Siksi minusta olisikin ihana kuulla teidän ajatuksianne aiheesta. Mitä luonnollinen kauneus merkitsee teille ja miten suhtaudutte näihin erilaisiin ”lisäosiin”? Mitä teiltä löytyy?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria