Aurinkoterapiaa

tiistai syyskuu 25 2018

Valo ja lämpö parantavat kaiken ♥ Mieliala kohoaa aina aurinkoisina päivinä. Olo on energinen aamusta iltaan. Iho voi paremmin, rusketus ja pisamat kaunistavat ihan jokaista. Aurinko raidoittaa pienen pojan tukan, kynnet kasvavat ja vaatteetkin näyttävät paremmilta päällä. Enää en haikaile edes mennyttä kesää, onhan ensi vuonna uusi. Jokaisen pitäisi päästä kyllä säännöllisin väliajoin aurinkoon. Kaupunkilomat joo, mutta kyllä sitä ihminen kaipaa valoa ja lämpöä. Saiskohan tätä tunnetta varastoitua d-vitamiinin tavoin?

D-vitamiinista tulikin mieleen, lehdistä nousee taas esiin juttuja siitä, kuinka d-vitamiini on ainoa vitamiini, jota suomalaisen tulisi syödä purkista. Että muut saa ravinnosta ja niin edelleen. En missään nimessä kannata mitään yletöntä pillereiden popsimista, mutta kannattaa ehkä joskus mittauttaa esimerkiksi magnesiumtasot ja syödä omegoita, ainakin kuuriluontoisesti. Ja ne rauta-arvot, en lakkaa muistuttamasta niistä ikinä! Voi kun olisin itsekin tajunnut ajoissa. Reissun jälkeen pääsen lääkärille ja katsotaan tilannetta uudestaan. Istun juuri nyt ruokapöydän ääressä, katselen tuota mykistävän kaunista maisemaa joka avautuu aina Afrikkaan asti ja mietin, että olisihan täällä ollut vielä ainakin viikon. Kotona odottaa taas yksi ”yh-viikko” (Micaelin kanssa on onneksi kivaa olla kahdestaankin), koirien sterilisaatiot joita pelkään kuollakseni ja uusia juttuja treenikuvioihin, irtisanoin nimittäin melkein 10 vuotta kestäneen jäsenyyteni Elixiasta. Täytyy pakata kesäkamppeet varastoon ja siirtyä vähitellen tästä valoisasta mielentilasta tunnelmalliseen syksyyn.

Torkkupeitot, kynttilät, teeKUPPOSET ja villasukat. En ole ajatellut teitä sekuntiakaan.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Perutaan häät

lauantai syyskuu 22 2018

Ehkä parasta, mitä suomimusiikissa on hetkeen tapahtunut – Teflon Brothersin tulkinta Anne Mattilan biisistä. Pitkään aikaan ei ole tullut mitään hyväntuulista uutta musaa, joten olen kaivannut niitä biisejä, joita jaksaa kuunnella hymyssä suin aina uudelleen ja uudelleen. Olin varmaan sen raudanpuutteenkin takia jossain välissä loppukesää tosi alakuloinen ja kuuntelinkin pelkkää melankolista musiikkia. Ehkä se normaali Mirva alkaa nyt palata pian elävien kirjoihin.

Espanjan auringon alla kaikki on hyvin. Me vietetään tänään vain iisiä koti-iltaa ja kokataan kotona. Joku sanoi joskus, että Marbellassa on kaunein valo koko maailmassa. Ihastelin tuota laskevaa aurinkoa taas kerran, auringonlaskut eivät täällä oikeastaan näy paitsi vuorten taakse, mutta se valo ennen sitä.. On maaginen. Helppo ja klassinen asu rantalomalle syntyy muuten simppelistä mustasta tai valkoisesta mekosta, bambulaukusta ja siroista nahkasandaaleista. Tällä yhdistelmällä ei mene koskaan pieleen. Sen voi pukea vähän fiinimpäänkin ravintolaan, mutta sillä voi tallustella vaikka päiväsaikaan kauppakeskuksessa. Tilaan nuo sandaalit kyllä samantien mustina kun niitä taas saa, ovat olleet ehdottomasti käytetyimmät kenkäni siitä asti, kun olen ne kevättalvella hankkinut. Meikkipussin olemassaolo on taas jännästi unohtunut, mutta huolettomalle aurinkolomalle mä halusinkin.

Ettei postauksen otsikko olisi nyt aivan harhaanjohtava, täytyy kai ottaa kantaa tuohon naimisiinmenoonkin, pitkästä aikaa. Mä en itse ole ollenkaan naimisiinmenevää tyyppiä, en usko millään lailla avioliiton tuovan parisuhteeseen mitään lisäarvoa enkä oikeastaan osaa kyllä kuvitella edes itseäni hääpuvussa seisomassa alttarillakaan. Jos ajattelenkin häitä, jollaiset haluaisin, budjetti kasvaisi niin järjettömiin mittasuhteisiin, että se spektaakkeli kannattaakin jättää ajatuksen asteelle. Sen sijaan rakastan häitä juhlavieraan näkökulmasta. Päivä täynnä onnellisuutta, hyväntuulisia ihmisiä ja ennen kaikkea sitä rakkautta. Älkää siis peruko häitä, vaan kutsukaa mut fiilistelemään ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


24 tuntia ilman puhelinta

tiistai syyskuu 11 2018

Tuskin kukaan meistä voisi sanoa haluavansa viettää enemmän aikaa puhelimensa kanssa? Toiset ovat jatkuvasti puhelin korvalla työasioiden takia, toiset nenä sinisenä hohtavassa ruudussa pelien tai sosiaalisen median kimpussa tunnista toiseen. Itsekin sorrun aivan turhaan selaamiseen ihan päivittäin ja yritänkin oikein tietoisesti vähentää puhelimen käyttöäni. Joskus saatan lähteä lounaalle tai ruokakauppaan ilman puhelinta ja vitsi, miten vapauttavaa se on!

Sunnuntaiaamuna vaihdoimme hotellia Portugalin reissullamme Cascaisista Lissaboniin. Kirjoitin ystävälleni viestin ja lähes heti perään katsoin puhelimen näyttöä – pimeä. Olin juuri ottanut sen latauksesta huoneesta lähtiessäni ja akku näytti 100%. Kokeilin kaikki mahdolliset keinot iPhone X:n elvyttämiseksi, mutta tuloksetta. Täydestä latauksesta huolimatta pidin sitä laturissa usemman tunnin ajan, mutta mitään ei tapahtunut. Vielä illalla kokeilin käynnistää puhelinta, mutta puoli vuotta vanha omena ei antanut itsestään mitään elonmerkkejä. Tässä on itseasiassa aika erikoista se, että mieheni puhelimelle kävi täsmälleen samalla tavalla vain viikkoa aiemmin Tallinnassa. Kirottiin molemmat, että miksi juuri reissussa tapahtuu näin, sillä kotonahan olisi tietysti heti puhelin saatavilla. Joku ehkä muistaa, kuinka vietin viikon Dominikaanisessa Tasavallassa ilman puhelintani, kun joku viiden tähden hotellin henkilökunnasta varasti sen?

No, päivä ilman puhelinta meni yllättävän hyvin. Kunhan sain laitettua tärkeimmille ihmisilleni viestin, ettei minua saa kiinni ennen tiistaita kunnes olen Suomessa, olo oli yllättävän rentoutunut. Kiinnitin aivan eri tavalla huomiota Lissaboniin, kun katsoin sitä omin silmin enkä puhelimen näytön läpi. Illallisella tuli oikeasti keskusteltuakin. Näitä kliseitä, joista kaikki kertovat puhelindetoxin jälkeen. Mulla se ei ollut ihan oma-aloitteista, mutta tajusin taas etten ole oikeasti niin riippuvainen puhelimestani kuin toisinaan luulen. Suosittelen lämpimästi jättämään yhä useammin sen laukkuun ja turhan surffaamisen sijaan ihan oikeasti kaivamaan sen kirjan esille. Oman puhelindetoxini aikana sain luettua kokonaisen kirjan, joka sivisti minua paljon enemmän kuin kuukausien turhanpäiväinen surffaaminen.

Maanantaiaamuna heräsin huomatakseni, että puhelimeni oli mennyt itsestään päälle. Uskon tarkoituksiin.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria