Miten kiireinen ehtii liikkua?

Kirjoittelin viime viikolla siitä, kuinka liikunnalle löytyy lähes aina aikaa jos motivaatiota vain on tarpeeksi. Meillä kaikillamme on päivässä ihan yhtä monta tuntia, ja valitsemme itse miten ne käytämme. Jutun voit lukea täältä. Postaus herätti jopa melko kiivastakin keskustelua siitä, kuinka asia ei ole niin mustavalkoista. Ei tietenkään ole. Kommenteissa selvensin kantaani aiheeseen ja vastasin melko kärkkäisiin kommentteihin yleistämisestä tarkemmin. Toivottavasti pointtini aukesi epäilijöille.

Ajattelin nyt paneutua kuitenkin yksityiskohtaisemmin siihen, kuinka sitä sitten ehtii liikkua. Säännöllisen päivätyön lisäksi kun on tosiaan se lapsi, kodinhoito, kauppareissut, matkat ja kaikki muu sosiaalinen elämä. ”Sorry I can’t I have to go to the gym” onkin ollut usein käytössä.

Riippuen tietysti paljon liikuntaharrastuksesta miten sille on mahdollista tehdä aikaa. Itse ainakin vaihdoin kaikki ryhmäliikuntatunnit ja sovitut aikataulut salitreeniin ja juoksulenkkeihin, sillä niitä ei ole sidottu mihinkään aikatauluihin. Salilla lyhyet ja tehokkaat treenit ovat olleet hektisten päivien piristys ja olen toisinaan ehtinyt treenata jopa töiden ja lapsen päiväkodista hakemisen välillä pikaisesti. Juosta tai kävellä voi joka päivä ja missä tahansa, se on vain viitsimis-, ja pukeutumiskysymys. Okei, talvipakkasilla itsekin jätän lenkkipolut väliin. Jos ei halua ottaa lasta mukaan juoksulenkille (joko rattaisiin tai vaikka pyöräilemään viereen) juoksemaan voi mahdollisesti ehtiä hyvin aikaisin aamusta tai vaikka nukkumaanmenoajan jälkeen jos joku on lapsen kanssa sen aikaa.

Kotitreenit olivat asia, joka oli minulle kovin vieras. Mieleeni tuli lähinnä lapsuuden huvittavat aerobicvideot, kun ”treenattiin” porukalla kesäloma-aamuisin. Ne neontrikoot ja hiusdonitsit! Kotitreenit alkoivat kuitenkin pari vuotta sitten taas yleistyä. Netti on pullollaan erilaisia treenejä ja jopa pidempiaikaisia ohjelmia. Moniin kotitreeneihin ei tarvita kuin matto alustaksi, oman kehon paino usein riittää. Meillä on kotona kuitenkin käsipainoja, trx-nauhat ja eri painoisia kahvakuulia, joten saan treenattua tarvittaessa myös todella monipuolisesti kroppaa. Välineet eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Lapseni ollessa pienempi, kun olin vielä kotona, tein puolen tunnin treenin päiväuniaikana. Tein silloin kertaalleen läpi Kayla Itsinesin treeniohjelman, se oli muuten aivan supertehokas ja hauska. Olenkin tehnyt sitä toisinaan myös salilla jos ideat treeniin ovat olleet vähissä.

Hyötyliikunnan merkitystä ei suinkaan tule unohtaa. Jos aikataulu ei anna periksi liikunnalle, voi yrittää liikkua mahdollisimman paljon niin työ-, kuin vapaapäivänkin aikana. Kävele niin paljon työmatkoista kuin mahdollista, valitse aina portaat, liiku päivän aikana mahdollisimman paljon ihan vaikka toimistossa. Jos pystyt vaikuttamaan työpisteeseesi ja se sijaitsee toimistossa, säädettävä pöytä on ihan huippujuttu, sillä koneella voi tehdä töitä myös seisten. Printteri kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas tietokoneesta ja tauoilla voi kävellä vaikka kahvikuppi kädessä ylimääräisiä askelia. Viisikin minuuttia ylimääräistä liikuntaa on liikuntaa. Päivinä, jolloin ei ehdi liikkua, voi myös syödä kevyemmin, sillä itse en ainakaan silloin ole läheskään niin nälkäinen. Kotona hyötyliikkuja kuluttaa energiaa ihan huomaamattaan – kunhan ei vain istu alas. Siivous on supertehokasta! Kauppareissut kannattaa mahdollisuuksien mukaan kävellä, kauppakassit painavatkin takaisin tullessa kivasti. Pienen lapsen äitinä treenaaminen on joskus lähes mahdotonta, mutta toisaalta elämä on muuten niin aktiivista lapsen perässä juoksemista, ettei ylimääräistä liikuntaa välttämättä tarvitakaan.

Ystävän kanssa on ihanaa liikkua ja kuulumiset tulee vaihdettua samalla. Ja kuinka paljon parempi fiilis treffeistä jää, kun saa samalla tehtyä treenin ja nähtyä kaveria, ajan todellista hyötykäyttöä. Kokeilkaa yhdessä vaikka uutta lajia tai jos molemmilla on ollut rankka viikko, joogatunti voi olla rentouttavampi kuin yksikään kahvihetki. Yhteiset pitkät kävelylenkit ovat asia, joita kaipaan kovasti rakkaan ystäväni muutettua pois naapurista. Samalla voi vaihtaa kuulumiset, liikkua ja viettää aikaa lapsen ja koirien kanssa. Winwin.

Itse olen ratkaissut tämän liikkumisongelman tosiaan lyhyemmillä mutta sitäkin tehokkaammilla treeneillä, iltaisilla juoksulenkeillä, hyötyliikuntapyöräilyllä, päiväaktiivisuudella niin töissä kuin kotona (työntekoa seisten, paljon kotitöitä, kauppareissut kävellen) ja iltaisilla pitkillä kävelylenkeillä lapsen ja koirien kanssa. Aluksi jokapäiväinen liikunta voi tuntua kauhealta ajatukselta ja olla kovin raskasta ja väsyttävää, mutta kun liikunnasta tekee säännöllistä, siitä tulee hyvin pian luonnollinen osa jokaista päivää. Tauot, olivat ne sitten lyhyempiä tai pidempiä, tulevat toisinaan enemmän kuin tarpeeseen. Ne myös kasvattavat motivaatiota entisestään. Voin sanoa liikkuneeni viimeisen puolen vuoden ajan todella huonosti, mutta nyt motivaatiota tuntuu olevan taas enemmän kuin vuosiin. Nyt lähdenkin vaihtamaan lenkkikamoja ja suuntaan perheen kanssa yhteiselle iltakävelylle.

Energistä loppuviikkoa ja tsemppiä jokaiselle aloittavalle liikkujalle, kunhan nyt sieltä kesälomilta pääsette!

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Tags:
No Comments

Post A Comment