Pitkästä aikaa mä voin hyvin

wintertraining-6

wintertraining-4

wellness-3

wintertraining-5

Vuoden viimeiset kuukaudet eivät ole olleet kovinkaan hyvinvointipainotteisia. Alkusyksystä treenasin paljon ja olin paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Voin hyvin. Energiatasot olivat korkealla, treeni kulki loistavasti eikä treenikertoja jäänyt väliin juuri koskaan. En ollut lainkaan sairaana, ruokavalio oli kunnossa enkä tainnut käydä kahteen kuukauteen juhlimassakaan.

Stressasin silti todella paljon. Keskeneräisiä asioita, elämän kulkua, omaa paikkaani täällä.. Ihmissuhteita, työkuvioita, perheasioita. Henkinen hyvinvointi ei kulkenut fyysisen puolen kanssa ihan käsi kädessä. Loppuvuosi täyttyi viikonloppumenoista. Pimeys alkoi ahdistaa aivan suunnattomasti. Pimeysmasennus on ollut tänä vuonna pahempi kuin koskaan aiemmin. Koska olen tottunut olemaan energinen ja aikaansaava, väsymys ja saamattomuus suorastaan pelästyttivät. Hektisen matkustelun ja aurinkoisen alkusyksyn jälkeen pysähdys tänne Suomen pimeyteen sekä kiireiset viikonloput veivät minusta viimeisetkin voimat. Marraskuun alussa olin kolarissa, joka olikin lopulta henkisesti itselleni vähän isompi juttu, kuin mitä ensin ajattelin. 1,5 kuukautta ilman omaa autoa on ollut myös elämäntilanteessani todella haastavaa. Olen riidellyt enemmän ja nukkunut vähemmän kuin aikoihin. Kaikki stressi, niin fyysinen kuin henkinenkin on ollut kovin kuluttavaa. Painokin on pudonnut ihan huomaamattani nelisen kiloa, vaikken ole edes liikkunut koiralenkkejä enempää.

Ensin tuli ihmeellisiä allergiakohtauksia, sitten se pieni flunssa. Pienestä parin päivän breikistä tulikin yli kahden viikon mittainen totaalipysähtyminen. Kaksi viikkoa tuntuu muka lyhyeltä ajalta, mutta kun olet 15 päivää sairaana etkä edes muista miltä tuntuu voida hyvin, alkaa riittää. Antibioottikielteisyyteni vaikutti tähän varmasti. Viime viikolla jouduin antamaan periksi, kun poskia ja otsaa särki niin että ihan itkin. Puolitoista vuorokautta kuuria ja pärjäsin jo ilman särkylääkkeitä. Poski-, ja otsaontelon tulehdus ei tosiaan aina parane ilman sitä antibioottia vaikka kuka väittäisi mitä. Jos joku tulee vielä tuputtamaan sitä s*tnan nenäkannua niin mä heitän sitä sillä kannulla.

Kaiken tämän synkistelyn ja pahoinvoinnin jälkeen, pitkästä aikaa mä voin hyvin. Mulla on nyt huomattavasti stressittömämpi elämä kuin muutama kuukausi sitten. Ja nyt kun olo alkaa tuon sairastelun jälkeen parantua, en voi uskoa miten siistiä olikaan laittaa eilen lenkkarit jalkaan ja lähteä kävelylle. 7 kilometriä pelkkää hyvää fiilistä, en malttaisi odottaa että saan laittaa juoksukengät jalkaan. Treenamisesta puhumattakaan. Tammikuussa starttaa yksi hyvinvointiprojekti, joka tulee näkymään paljon täällä blogin puolellakin. Pikkujoulut on juhlittu ja kolmen viikon päästä lähden pariksi viikoksi ihan puhtaasti hyvinvointilomalle Thaimaan auringon alle. Terveellistä ruokaa, pitkiä yöunia ja sitä valoa. Syksyn pimeydelle tuli aika sanoa hyvästit.

Heräsin tähän uuteen viikkoon niin hyvällä fiiliksellä. Palaset alkavat loksahdella kohdalleen ja osaan nauttia hyvästä olosta. Ajatuskin pitenevistä päivistä piristää ja parin viikon päästä eletään jo uutta vuotta. 2017 on ihan mun vuosi. Nyt mä voin hyvin.

Niin ja se tärkein, suoraan sanottuna tän paskan syksyn ja alkutalven keskeltä en olisi selvinnyt tähän asti yksin. Mulla on maailman ihanimpia ihmisiä mun ympärillä, te teette mun jokaisesta päivästä aina vähän paremman. Ihan erityisesti rakas ”siskoni” Roosa 

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Tags:
1 Comment
  • A.s.h.
    Posted at 12:06h, 22 joulukuun Vastaa

    Mulla on ollut paskin vuosi ikinä, vaikka alkoikin uusi parisuhde, vauvakin tuhisee vieressä <3 niin silti. Olen pomppinut koko saatanan vuoden muiden pillin mukaan. Ilman että todella nostan kädet ylös ja annan oikeuden itselleni olla ja elää juuri niinkuin itse haluan. Tuntuu että olen tarponut itteni niin syvälle juoksuhiekkaan että joku kevyt olokin tuntuu kaukaiselta haaveelta.. niin yksi elämähän meillä vaan on, se pitäisi käyttää jokaikinen sekuntti niin että itsellä hyvä olla. .. elämän monologi

Post A Comment