Oman elämän inventaario

Se iskee yleensä uuden vuodenajan alkaessa tai reissusta palatessa. En tiedä miksi, mutta jo lapsesta asti koin usein lomalta palatessa, että nyt haluan muuttua ja muuttaa itseäni ja elämääni. Onko se sitten sitä, että matkailu kirjaimellisesti avartaa ja saa ajattelemaan asioita eri kantilta? En tiedä. Sitäkään. Kun etsin pitkään inspiraatiota vaatekaapin läpikäymiseen, vanhojen vaatteiden myyntikunnostukseen tai lapsen legojen värijärjestykseen, etsin sitä arjen kiireettömistä hetkistä. En kuitenkaan koskaan saa mitään aikaiseksi silloin. Kun tulen hiihtolomalta, saatan avata matkalaukun, heittää koneellisen pyykkiä ja lähteä Ikeaan etsimään lisää säilytystilaa. Elämäni suurimmat muutokset ja ratkaisut ovat syntyneet aina vuodenaikojen vaihtuessa.

Yksi parhaimmista elämänohjeista, jonka vois omienkin kokemusteni kautta antaa, on varsin tuttu konmarimainen päästä irti. Helppoa se ei ole, kun ihmismieli takertuu jo pelkästään tavaraankin, saati sitten ihmisiin. Tiedän, kuinka periaatteessa tiedän että on päästettävä irti ja lähdettävä pois, mutta silti sitä jää. Oli kyse työpaikasta, parisuhteesta tai yksipuolisesta ystävyyssuhteesta. Vanhoista kengistäkin on voinut olla joskus hankalaa luopua. Mutta se on ainoa keino muuttaa asioita ja saada uutta tilalle. Kun luopuu jostain, jostain tulee uutta. Luopuu sitä sitten hankalasta ex-kaverista tai vaikka siitä aviopuolisosta, luopumisen mukana poistuu myös paljon negatiivisista energiaa joka on usein esteenä uudelle onnelle ja positiivisuudelle. Moni ero on alun vaikeuksista huolimatta ollut maailman paras päätös. Samoin työpaikasta irtisanoutuminen, joka on mahdollistanut uuden uran. Oman elämän inventaario pitäisi tehdä yhtä usein kuin siellä kaupassakin. Tarkastella kerrankin, mitä kaikkea meillä on ja kuinka paljon. Kenkiä tai sitä rakkautta, pois heitettäviä vai kenties edelleen kuin uusia. Kuinka moni onkaan löytänyt pelkän kodin konmarituksen myötä hyvän olon ja saanut feng shuin kohdalleen. Mitäs, kun alkaa konmarittaa ihmissuhteitaan ja arkeaan?

Pelottaa, mutta se kannattaa. Ehkä tiedät itse sisimmässäsi mitä juuri nyt tulee tehdä, mutta et vain uskalla. Tiedän niin hyvin mistä on kyse, vaikka lopulta se irti päästäminen vain palkitsee. Kunpa voisikin saada siihen samanlaista rohkeutta kuin avantouintiin. Ennen en millään uskaltanut. Sitten vain päätin, että minähän näytän kaikille, etenkin itselleni, että selviän tuosta ihan helposti. Syvään henkeä, päättäväisesti kohti pimeää, kylmää vettä. Ja sinne menin. Kun kerran selvisin, tiesin että pystyn siihen uudestaan ihan milloin tahansa. Elämänkumppania kaipaa taatusti enemmän kuin vanhaa lempineuletta, toisaalta omasta kokemuksestani tiedän myös, etten ole kaivannut sekuntiakaan vaikka ensin en uskaltanutkaan erota. Sanoisin kuitenkin, että jos vähänkin siltä tuntuu että nyt on parempi päästää irti, sitä oikeaa hetkeä ei tule koskaan. Se paras hetki siihen on nyt.

Miten sitten tehdä se oman elämän inventaario? Tähän sanaan törmäsin joskus aikanaan jonkinlaisen haasteen yhteydessä, unohdin vain mistä sen silloin aikanaan löysin. Mutta jokainen varmaan ymmärtää idean. Tarkastellaan mitä meillä on, mistä voisimme luopua ja mitä ehkä tarvitsisimme lisää. Sitä tulee niin sokeaksi kaikelle arkiselle, että aika ajoin olisi hyvä pysähtyä ja kirjoitella ajatuksia elämästä ylös. Jokainen voi tehdä sen omalla tavallaan, mutta kannattaa paneutua erikseen ainakin hyvinvointiin (fyysiseen ja psyykkiseen), parisuhteeseen, ystävyyssuhteisiin ja muihin ihmissuhteisiin, työhön ja raha-asioihin sekä itseesi – miten tiukka tai miten armollinen olet itseäsi kohtaan? Voisiko jostain vaatimuksista luopua ja mistä kannattaa päästää irti? Kuulostaa ehkä turhalta liirumlaarumilta, mutta voin melkein väittää, että jokaisen meidän elämässä on tarvetta pienelle inventaariolle. Jos mitään ei tarvitse karsia, ainakin huomaamme mitkä asiat ovat hyvin.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


No Comments

Post A Comment