Unelmaelämä

 

Senhän pitäisi olla se elämä, jota nyt elät. Silti aika harva meistä voi sanoa elävänsä juuri sellaista elämää, jonka on aina halunnut. Kaikkialla kehotetaan olemaan kiitollinen siitä mitä on, mutta sitten ei kuitenkaan saisi tyytyä mihinkään ihankivaan.. Mikä estää sinua elämästä unelmaelämääsi ja millainen on unelmaelämäsi?

 

 

Raha ja aika? Ne unelmaelämän suurimmat viholliset. Kumpaakin on yleensä liian vähän. Mieli kuitenkin tottuu kaikkeen ja vaikka saisit paljon rahaa tai paljon aikaa, on luonnollista ettei siitä voi iloita ikuisesti. Olen toistanut näitä asioita varmaan miljoona kertaa, mutta tuntuu että vasta tänä vuonna täytettyäni kolmekymmentä vuotta olen löytänyt itseni. Tiedän, kuka olen, mitä haluan ja mitä en halua. Luulen, että se johtuu nuoruudessani tapahtuneista ikävistä asioista – olin kaiken sen jälkeen vähän hukassa. Näköjään lähemmäs viisitoista vuotta. Hassua, että samaan aikaan kun vaalensin lopullisesti hiukseni, tuntui että löysin itseni uudelleen. Joskus isojen elämänmuutosten myötä myös ulkonäkö muuttuu, mulla kävi niin ehkä sattumalta tai sitten universumilla oli sormensa pelissä siinäkin.

 

Suurimmaksi osaksi olen jo saanut elämän, jonka haluan mutta ehkä nyt kun kirjoitan näitä asioita ylös, tietoisesti alan tavoitella sitä unelmaelämääni vielä konkreettisemmin. Joskus jo pelkkä asioiden ääneen sanominen ja luetteleminen auttaa. Tästä tulee sitten aikamoinen sillisalaatti, mutta kirjoitan tätä lähinnä itseäni varten. Yritä pysyä mukana.

 

 

Omalta elämältäni haluan ennen kaikkea rakkautta. Vähän myös sellaisia kirjoissa kuvailtuja suuria tunteita, niitä on ihan oikeasti olemassa. Ne vain hukkuvat siihen arkeen kun elämä alkaa tuntua itsestäänselvältä. Turvallisuutta, varmuutta, ja sitä tunnetta, että tämä on tässä vielä huomennakin. Omannäköisen kodin, jossa koko perhe voi hyvin. Ehkä vähän enemmän tilaa, tämä tosin perustuu juuri siihen, että mikään ei tunnu riittävän. Oikeasti en todellakaan tarvitse enempää tilaa. Haluan pitää kiinni siitä levollisesta olosta, joka yhä useammin valtaa mielen. Tunteesta, että juuri nyt on siellä, missä kuuluukin olla.

 

En ole enää sellainen hetkessä eläjä kuin aiemmin ja mietin asioita aina pidemmällä tähtäimellä. Säästän vain huvikseni säästämisen ilosta ja karsin jatkuvasti turhaa ja tarpeetonta elämästä. Ajattelin virheellisesti aiemmin, että hauskaa on vain silloin, kun menee vauhdilla eteenpäin sen kummemmin seurauksia miettimättä. Sanotaan, että olihan se silloin siinä hetkessä hauskaa, mutta olisihan sitä voinut vähän enemmän pysähtyä ajattelemaan seurauksia. Lopulta olin kuitenkin aika onneton.

 

 

Kavahdan rahalla ja materialla leveilyä, se karkottaa minut nykyään heti. Yhä enemmän piilottelen logoja ja valitsen sellaisia vaatteita ja asusteita, jotka eivät huuda designerinsa nimeä. Rakastan silti laatua, tiettyjä ylellisyyksiä ja mahdollisuutta nähdä maailmaa. Sen takia on tehtävä töitä. Työ ei kuitenkaan saisi määrittää liikaa elämää ja sen vastapainona on oltava hitautta. Liiallinen työnteko stressaa ja stressi sairastuttaa. Siinä missä ennen nollasin raskasta viikkoa lähtemällä baariin, ymmärrän nyt että saan paremman olon esimerkiksi avantouinnista. En ole lopettanut juhlimista kuitenkaan kokonaan, mutta.. Jatkuvasti vähentänyt ja se on yksi parhaimmista muutoksista joita on tapahtunut.

 

Haluan voida hyvin, pystyä liikkumaan ja kehittymään. Liikunta on isossa osassa mun unelmaelämässä. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että minulla on mahdollisuus liikkumiseen. Haluan ravita kehoa ja mieltä puhtaalla ruoalla, enkä sairastuttaa itseäni huonolla ravinnolla. Haaveilen, että elämässäni oli paljon enemmän joogaa ja jotain siihen liittyvää.

 

 

Haluan päästä lopullisestikin eroon kaikista ulkonäköpaineista ja muista suorittamisen paineista ja ennen kaikkea olla välittämättä niitä muille. On hirveää, jos joku ahdistuu sen takia, että minä itse loisin paineita tavoiteltavasta elämästä. Sen sijaan haluaisin jakaa hyvää oloa ulospäin, sekä luoda uskoa että sinä voit tehdä elämästäsi juuri niin ihanaa kuin haluat. Me pystymme niin paljon enempään kuin itse uskomme. Toivoisin pystyväni antamaan itsestäni myös enemmän muille ja ehkä myös avaamaan sydäntäni vähän enemmän. Vaikka olen kovin tyytäväinen elämääni tällä hetkellä, toivoisin silti että voisin olla vieläkin avoimempi, puhua ja näyttää tunteitani rohkeammin. Kuoren alla kun on niin erilainen ihminen, kuin se jonka monet luulevat tuntevansa.

 

Haluan tietää paikkani, omat vahvuuteni ja kokea elämäni merkitykselliseksi. Haluan hyväksyä kaikki erilaiset tunteet, oppia ehkä vähän hillitsemään osaa niistä, antamaan anteeksi ja näkemään huolienkin läpi positiivisesti. Tätä kaikkea toivon myös lapseni elämään. Loputonta uteliaisuutta, terveitä elämäntapoja, rakkautta ja huolenpitoa.

 

 

Paljon näistä asioista on matkan varrella toteutunut ja tavoitteetkin muuttuvat jatkuvasti. Onneksi vain parempaan suuntaan. 20-vuotias halusi vain tissit ja Rolexin, 30-vuotias pärjäisi vallan hyvin ilmankin. Millaisen elämän sinä haluat?

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


4 Comments
  • Avatar
    Eve
    Posted at 20:44h, 22 marraskuun Vastaa

    Puhutteleva teksti ja tosi ihania kuvia! <3

    • Avatar
      mirvaannamarian
      Posted at 13:57h, 26 marraskuun Vastaa

      Kiitos <3

  • Avatar
    Laura Linnea
    Posted at 11:23h, 24 marraskuun Vastaa

    Älyttömän hyvää pohdintaa! Mä oon tällä hetkellä sellasessa tilanteessa, että maisteriopintojen lisäksi teen kahta työtä. Tää ei ole mun unelmatilanteeni, mutta näen tän enemmän välivaiheena kohti sitä mun unelmatilannetta. Samalla yritän piristää tämän hetkistä arkea kaikella mitä keksin, jotta jaksaisin paremmin. Uusi harrastus, viikottainen squash-vuoro toimii tällä hetkellä stressinpurkajana. Avanto on myös ihana!

    Kiitos mielenkiintoisesta tekstistä ja aivan upeista kuvista <3 Missä on nämä kuvat otettu?

    • Avatar
      mirvaannamarian
      Posted at 19:27h, 24 marraskuun Vastaa

      Hei aivan ihana kommentti! Sulla on onneksi selkeä päämäärä mitä kohti mennä, silloin jaksaakin vähän lisästressiä ja tupladuunia. Tsemppiä arkeen, liikunta ja avanto auttaa AINA <3

      Kuvat on viime joululta, Leviltä :)

Post A Comment