Luonnon vaikutus hyvinvointiin on isompi kuin ehkä uskotkaan

 

Olen se ärsyttävän positiivinen luonnossa liikkuja, joka hehkuttaa metsän tuoksuja, ääniä, happirikasta ilmaa ja sen piristävää vaikutusta aina, kun luontoon pääsee. Varsinaiseen metsään meillä on harmikseni matkaa, mutta jokapäiväiset lenkkipolkuni kulkevat onneksi kauniissa puistomaisemissa ja merenrannassa. Sekin on kaunista luontoa. Koirat ovat tietysti hyvä syy saada itsensä liikkeelle säällä kuin säällä, mutta toivottavasti tämän kirjoituksen luettuasi saat itsesi lähelle luontoa useammin kuin aiemmin vaikket koiraa omistaisikaan. Olen kirjoittanut luonnon ja metsän hyvinvointia boostaavista vaikutuksista ennenkin, mutta nyt haluan paneutua myös vähän toisenlaiseen näkökulmaan. Suomalaisen arjen hyvinvoinnin haasteita ovat väestön ikääntyminen, ylipainon lisääntyminen, sekä mielenterveysongelmien ja kansantautien kasvu. Nämä luovat tietysti taloudellisia ongelmia, joten hyvinvoinnin lisääminen ja sairauksien ennaltahkäisy ovat ratkaisevassa osassa kun lähdetään taistelemaan tällaisia ongelmia vastaan.

 

 

Luonto vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin. Luonnossa liikkumisesta ja metsässä oleskelusta on tehty lukuisia tutkimuksia, se ei ole vain meidän hihhuleiden keksimä juttu. Elämme maassa, jossa on aivan valtavasti metsää ja luonto on kaikkialla – pääkaupunkimme ydinkeskustassakin – lähellä. Silti emme vietä siellä tarpeeksi aikaa. Lyhyellekään iltalenkille ei ehdi, mutta sitä uutta suosikkisarjaa kyllä katsoo vielä jakson jos toisenkin.. Mukavuudenhalu ja sosiaalinen media ovat vieneet meitä pois luonnosta samaan aikaan kaupungistumisen kanssa. Mukavuudenhalu vie meiltä kuitenkin hyvinvointia, onhan periaatteessa jokainen liikuntasuorituskin askel epämukavuusalueelle. Liikunta, varsinkin raskas sellainen, ei tunnu yhtä miellyttävältä kuin sohvalla makaaminen, mutta on liikunnan taika tuleekin siitä, että oppii nauttimaan liikkumisen tunteesta. Koska treenin jälkeen varmasti jokainen on sitä mieltä, että kannatti mennä ja on ylpeä, että tsemppasi itsensä sieltä ihanalta sohvalta. Luonnon hyvinvointivaikutuksiin ei kuitenkaan tarvita edes suuria liikuntasuorituksia. Joskus voi riittää, kun vain on. Joku haluaa tuntea yhteyden metsään ja luontoon makaamalla maassa tai vaikka halaamalla puita. Itse koen yhteyden luontoon lähinnä rauhassa liikkumalla, katselemalla, kuuntelemalla ja haistelemalla luontoa. Mitä hiljaisempaa, sen parempaa, mutta arjessa riittää ihan ne lähimmät puistot jossa nautin myös siitä, kun koirat saavat olla lähellä luontoa. Sellaista lenkkiä ei olla koskaan tehty, etteivät pienet tassut olisivat olleet nurmikolla.

 

Luonnon läheisyys koetaan aisteilla. Luontokokemus syntyy erityisesti näkö-, haju-, ja kuuloaisteilla. Toki luonnon voi myös tuntea. Kosketa maata, puita, istu tai makaa metsässä. Jo pelkästään pehmeät mättäät jalkojen alla tekevät ihmeitä. Itse en ole oikein puunhalailija, joskus Miksun kanssa ollaan ihmetelty, että kuinka tämäkin on tässä kasvanut jo satojen vuosien ajan ja silitelty ihmeellisen vanhaa ja pehmeää puunrunkoa. Sitä voi kuitenkin opetella, jos haluaa.

 

 

Luonto vaikuttaa positiivisesti niin psyykkiseen kuin fyysiseen terveyteen. Kaupunkilaisten saama viheraltistus on riittävää, kun sitä on kaupungin viheralueilla yli 5 tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisille viheralueille, kuten sinne ihan kunnon metsään, lähdetään 2-3 kertaa kuukaudessa. Tämän luin 2013 julkaistusta Sitran raportista, näitä lähteitä kun on niin kovasti kyselty viime aikoina. Koitin etsiä, mutta en ainakaan pikaisella vilkaisulla löytänyt, että tämä määrä olisi muuttunut. Kaikkialla puhutaan siitä viidestä tunnista. Sen saa onneksi helposti, kun vain päättää joka viikko lähteä luontoon edes hetkeksi. Nyt kannattaa hyödyntää lumeton talvi, sillä tämä antaa aivan oivalliset olosuhteet pitkille kävelyretkille metsässä.

 

Luonnossa liikkumisen positiivisia psyykkisiä vaikutuksia ovat muun muassa stressin lievittyminen, terveyden ja hyvänolon tunne, mielialan kohentuminen, itsetuntemuksen lisääntyminen ja työn tuottavuuden lisääntyminen. Näin isot hyödyt kuulostavat ihan huimilta, maassa jossa mielenterveysongelmia on todella paljon. Miten niistä kärsiviä saisi sitten ajoissa luontoon? Ennaltaehkäisy on avainasemassa, sillä ei vaikeaa masennusta sairastavan on todella vaikeaa saada itsensä metsäretkelle, se lähipuistokin kun voi olla saavuttamattomissa. Mikä sinut saa luontoon?

 

Fyysiset vaikutukset ovat myös hämmästyttäviä. Luonnon läheisyys laskee verenpainetta (tähän riittää se 15 minuuttia metsässä), sykettä ja alentaa lihasjännitystä. Maksimivaikutus saadaan oleilemalla metsässä noin kaksi tuntia ja se jatkuu useiden päivien ajan. Psyykkisten vaikutusten kohdalla mainitsin stressin lievittymisen. Fysiologisesti se tarkoittaa siis stressihormoni kortisolin laskua. Lisäksi myös vastustuskykyä parantavien valkosolujen määrä veressä nousee. Liikuntasuoritusten ei ole arvioitu tuntuvan niin raskailta ulkona kuin sisällä. Tämän voin allekirjoittaa täysin. Juoksen myös kaupungissa hitaammin ja tehottomammin kuin metsässä. Tämä lisää myös liikunnan hyötyjä liikkujalle. Pidempi elinikä sekä vähemmän tarvetta terveyspalveluille. Se on myös yhteiskunnalle merkittävä hyöty. Liikkumattomuus on valtava yhteiskunnallinen ongelma ja arjen hyvinvoinnin haaste. Liikuntaa lisäämällä ehkäistään muun muassa ylipainoa, sydän- ja verisuonisairauksia ja dementiaa. Yhteiskuntamme ja erityisesti alimitoitetun terveydenhuollomme suuria kuormittajia. Miksi me silti liikutaan aivan liian vähän?

 

 

Tästä olisi kiva kuulla myös teidän ajatuksia. Miten liikkuisit enemmän kuin nyt? Mikä saisi sinut liikkeelle ja luontoon? Mikä on suurin haasteesi luonnon läheisyyteen liittyen? Ehkäpä tänä viikonloppuna teet retken metsään? Itse yritän päästä ainakin perinteiselle Seurasaaren lenkkipolulle perheen kanssa. PS. Viikonlopun aikana blogissa paljon kyselty spagaattikoulu, pysy kuulolla!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 

 

 


Tags:
No Comments

Post A Comment