Viimeiset muuttolaatikot

 

Laskujeni mukaan niitä on enää viisi. Huoneet alkavat näyttää huoneilta, ainakin jos osaa katsoa sekasotkun yli. Tavarat etsivät paikkaansa, tai pikemminkin sitä paikalleen laittajaansa. Elämäni raskain muutto ja vaikein remontti. Olin tietysti suunnitellut syksyn niin erilaiseksi mielessäni. Kodin koristelua syksyn somisteilla, Halloween-juhlia ja kauan kaivattu lomaviikko auringossa. Kotia koristavat kuitenkin edelleen sähköjohdot, sikin sokin olevat tavarat ja ne kaikki ärsyttävät väliaikaiskasat. Halusimme kaiken valmiiksi heti ettei tarvitse tosiaan tehdä mitään väliaikaisratkaisuja ja hankkia pikkuhiljaa uusia tavaroita, mutta joku remppapiru päätti että rikotaan nyt sitten toi teidän kylppärin taso ja yksi vaatekaapeista kuljetuksessa niin saatte ne väliaikaiskasat. Ja joku koronapiru päätti tietenkin perua lennot sinne lämpimään.

Tietenkin jokapäiväisen stressin, loputtoman työtaakan, jatkuvan siivoamisen ja purkamisen lisäksi joku piru sai vielä aikaan Caralle äkillisen leikkauksen. Sekään ei riittänyt, vaan leikkaushaavan haavalapun teipeistä ärtynyt ihoalue tulehtui ja olen taistellut monta tuskallista päivää ja yötä rikkinäisen kutisevan ihon ja reppanan, haavapukua inhoavan koiran kanssa. Lauantaina saimme vielä koronavilkkuun altistusilmoitukset viime viikolta ja mies sai vielä kuulla saaneensa useamman pidempiaikaisen altistumisen. Sellainen ”tyyliin satavarma korona” varsinkin kun oli väsyttänyt ja särkenyt päätä koko viikon. No, ei muuta kuin koronatestiin, sehän siitä olisikin vielä puuttunut. Onneksi tulokset olivat kuitenkin negatiivisia. Iltaisin nukahdan ihan rättiväsyneenä ja lihakset jumissa ja aamulla saatan herätä siihen, etten muista millään mikä päivä on. Nyt onneksi yölliset heräämiset ja niiden jälkeiset valvomiset ovat loppuneet, stressi on kaiketi vähän helpottamassa.

 

Kaikki on kuitenkin todella hyvin, mutta silti, se stressi ja väsymys ottavat välillä kunnon yliotteen. Varsinkin kun on itse todella herkkä visuaalisille ärsykkeille kuten levällään oleville tavaroille ja sille sotkulle sekä jatkuville äänille. En muista edes milloin kodissani olisi ollut päivä, jolloin siellä ei olisi käynyt ketään muuta kuin me kolme. Ehkä kesäkuussa vielä Eirassa asuessa? Moni juttu on onneksi enää ihan pienestä kiinni ja nyt kun tämän viikon jaksaisi itsekin painaa hommia vielä iltaisin töiden jälkeen sen järjestyksen eteen, voisi viikonloppuna jo näyttää hyvältä ja siistiltä. Joulukoristeet odottavat laatikoissaan asettelua, keittiö on valmiina herkkujen leipomista varten. Huomenna siivotaan viimeisetkin raksapölyt pois. Elättelen toiveita että lokakuun puolella se kylppärin tasokin pääsisi paikalleen, hana olis vessassa ihan kiva näiden reilun kuukauden odottelun jälkeen. Ja se vaatekaappi, mutta väliaikaisratkaisukin toistaiseksi toimii ihan ok kun on siellä piilossa. Vaatehuonetta suosittelen kyllä kaikille raksaajille, makuuhuone on niin rauhallinen kun siellä ei ole suuria kaappeja.

 

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu ihan liian helposti. Vaikka olenkin kynsin hampain pitänyt kiinni saliohjelmasta ja säännöllisistä aerobisista, henkisen hyvinvoinnin ja oman jaksamisen priorisointi on ollut vähän kehnoa. Toisaalta nyt kun sitä vaan jaksaisi sen loppurutistuksen, niin sitten saisi olla rauhassa ja palautua tästä stressaavimmasta puolivuotisesta ikinä. Tällä viikolla aloitan myös vihdoin sen kylmäuintikauden omalta laiturilta ja teen tilaa joogamatolle ikkunan eteen. Hyvää mieltä sain myös tänään hurjasti, kun käytin iltapäivästäni puolituntisen jouluinspiraation herättelemiseksi. Nyt voi jo luvan kanssa selata inspiskuvia ja viime vuoden joulufiilistelyjä kameran rullasta. Luottokorttiyhtiö tykkää kun kohta lähtee tilaus jos toinenkin vetämään. Ystäväni sanoi joskus, että sit kun lähtee lehdet puista saa alkaa koristelemaan joulua. Sitä odotellessa, ihanaa maanantain iltaa ja kivaa uutta viikkoa!

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


Tags:
,
2 Comments
  • Avatar
    Elina
    Posted at 09:03h, 24 lokakuu Vastaa

    Hyvää juttua stressistä. Meillä myös remontti alkamassa, huomaan herääväni yöllä valvomaan ja purreeni yöllä hampaita niin että leuat kipeät. Remppa on niin stressaavaa aikaa.

    Siis toi kristallilamppu on just se mun haavelamppu! Mistä se on?

    • Avatar
      mirvaannamarian
      Posted at 12:55h, 24 lokakuu Vastaa

      Boknäsista! Sellainen brändi kun Eichholtz, myydään paljon muuallakin mut Boknäsista löytyi nää :)

Post A Comment