21 marraskuun 2020 Läsnäolon ja pienen hetken taikaa

Instagramissa kirjoitinkin kiireentäyteisestä marraskuun puolikkaasta. Siinä missä remonttikiireet hellittivät, luojan kiitos, toi marraskuun aloitus mukanaan yllättäen hirveän kasan töitä ja paljon uusien asioiden opettelua. Omalta mukavuusalueelta, tai ainakin niistä levollisista rutiininomaisista arkipäivistä, poistumista, jonka jälkeen on kyllä aina ihan mahtava fiilis, mutta hetken aikaa vain niin kovin väsynyt. Halusin laittaa kerralla koko joulukodin kuntoon, että saan nyt vain nauttia siihen asti, kunnes on aika lähteä joulunviettoon juuri ennen pyhiä. Ja voi kuinka onnellinen olen, että sen vaivan näin. Tämän kaikin puolin raskaan vuoden jälkeen vihdoin lähes joka ikinen tavara, myös ne jouluiset tavarat, ja muutenkin elämän palaset ovat taas paikoillaan. On aika alkaa hidastaa tahtia, pysähtyä loppuvuodeksi ja olla läsnä.

Välillä se pessimistipeikko yrittää kiivetä olkapäälle ja sanoa, että älä nyt sano että voit vain tyytyväisenä olla – et tiedä vielä mitä on edessä. Sen vuosi 2020 on todella opettanut. Mitä vain voi tapahtua koska vain. Siksi on tärkeää harjoitella sitä läsnäolon taitoa. Olla läsnä siinä hetkessä, juuri nyt. Uskoa, että elämä kantaa.

Illalla talon hiljentyessä siivoilin vielä keittiötä. Helpotan arkeani laittamalla aina illalla valmiiksi aamiaisjutut ja seuraavan päivän vaatteet. Se ei ole missään nimessä suorittamista, se on stressin minimointia. Eilen katselin jouluista kotia, pöydällä paloi vielä yksi joululta tuoksuva kynttilä. Näettekö nuo ikkunasta loistavat valot? Siellä on Suomenlinnan kirkkomajakka. Se vilkuttaa viestiä H, eli Helsinki. On hyvä olla kotona. Tähän hetkeen pysähtyessäni summaan mielessäni kulunutta vuotta. Aikamoinen aloitus uudelle vuosikymmenelle. Nyt on aika kerätä hetken aikaa voimia tulevaan. Toivon kovasti, että tuleva vuosi on kaikin puolin parempi.

Joulun alla moni on stressaantuneempi kuin tavallisesti. Eikä siihen vaikuta pelkkä joulu ja sen valmistelut, vaan vuoden vaihtuminen heti joulunpyhien jälkeen tuo usein monta muutakin deadlinea. Pimeys väsyttää, kaamos jopa masentaa. Kiire ja yleinen hälinä ympärillä rasittavat erityisesti herkkiä. Tänä vuonna vuosi on ollut lähes kaikille poikkeuksellisen raskas. Ensi viikolle kirjoitin postauksen stressin tärkeästä hoidosta joulun alla. Se on samalla myös muistutus itselleni – tälläkin viikolla huomasin monta kertaa kuinka päässä vain suhisi. Tuntui, että tekemistä oli enemmän kuin ehdin tehdä mutta listatessani asioita ylös, ei niitä ollutkaan. Stressi on ainakin itselleni usein myös mielentila, johon helposti jämähtää.

Vaikka tiedostan nämä asiat ja olen osannut parin vuoden takaisen oman ylirasitustilani jälkeen hoitaa itseäni hyvin, tarvitsen kuitenkin välillä itsekin pientä muistutusta pysähtymisestä. Joskus siihen riittää jouluinen kynttilänvalo ja kanelin tuoksu, joskus se vaatii vähän enemmän.

Muistathan pitää huolta omasta jaksamisestasi ja pysähtyä säännöllisesti. Se on palvelus sinulle ja läheisillesi. Oikein rentouttavaa ja tunnelmallista viikonloppua <3

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour