Pikkuhiljaa

 

Kesän viimeiset hellepäivät ovat kuulemma tässä. Tuntuu hullulta puhua loppukesästä. Onhan sitä vielä jäljellä, mutta vähitellen pimenevät illat ja kauppoihin ilmestyvät kanttarellit muistuttavat tosiasioista nimeltään arki, syksy ja koulun alku. Aurinko paistaa eri lailla kuin kesäkuussa, värit ovat lämpimämpiä, sunnuntaina heinäkuu on ohi. Pikkuhiljaa on palattava kaikkeen siihen, mistä nyt pidetään lomaa.

 

En todellakaan tiedä kuinka aion yhdistää yliopiston, työt ja lapsen alkavan koulutien.  Mutta auringon maalatessa lämpimiä sävyjään loppukesän tyyneen iltaan, on paljon helpompi uskoa asioiden taas järjestyvän.

Jollain ihmeellisellä tavalla ne yleensä aina järjestyvät.

 

 

Arjen aloituksessa pahinta on rutiineihin tottumattomuus. Vuosien kokemuksella tosin tiedän, että jo parissa viikossa tapahtuu ihmeitä. Tästä kesästä toivon kuitenkin jäävän jotain viemisiä myös sinne arkeen. Ainakin sopivaa huolettomuutta ja heittäytymistä. Auringonsäteitä silloinkin, kun valoja täytyy pitää päällä lounasaikaan. Kesä saisi puolestani kestää ikuisesti, mutta koska se ei toiveistani huolimatta koskaan kestä, onneksi kotona on paljon asioita joista nauttia kesän kurottaessa pikkuhiljaa kohti syksyä.

Välihuomiona: En välitä p*skaakaan villapaidoista, viltin alle käpertymisestä ja kynttilöistä. Pitäkää sweaterweatherinne. 

 

 

Arki pakottaa huolehtimaan itsestään. Muuten ei jaksa. Yhtäkkiä huomaan taas käveleväni joogastudiolle, tuijottavani sen ikkunasta avautuvaa sateista maisemaa kesken warriorkakkosen. Aikataulutan treenejä järkevästi, yleensä joka toiselle päivälle voimaharjoittelua. Alan syödä taas jotain aivan muuta kuin jokapäiväistä skagenia ja sommar saladia. Napsautan laventelidiffuuserin päälle kömpiessäni ajoissa sänkyyn. Teen sunnuntaina valmiiksi viikon kurkuma-inkiväärishotit, pakkaan illalla lapsen repun ja pesen harrastuskamoja urheiluvaatepesuaineella.

En avaa maanantai-iltana roseeta siksi, että on lämmin ja koska sunnuntai-iltanakin avasin. En avaa roseeta luultavasti useampaan viikkoon. 

 

 

Ja kun stressin merkit vähitellen hiipivät syksyn lehtien mukana sisään, voi arjesta ottaa hyvällä omallatunnolla pienen breikin. Toivottavasti maailma aukeaa meille kaikille ja pääsemme suunnittelemaan syys-, ja talvilomia. Sellaisia, jotka muistuttavat kesästä, huolettomuudesta ja heittäytymisestä. Onneksi sitä on kuitenkin vielä jäljellä. Vaikka hellepäivät olisivat ohi, muista imeä itseesi joka ikinen valonsäde, kello yhdentoista auringonlasku ja tunne paljaista sääristä kesäkengissä.

Kiitos aivan uskomattomasta kesästä. 

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

PS. RAVINTOVALMENNUKSENI LÖYDÄT TÄÄLTÄ

2 Comments
  • Avatar
    Veera
    Posted at 11:22h, 28 heinäkuu Vastaa

    Heippa! Tähän opintojen ja muun elämän yhdistämiseen liittyen: toivottavasti kirjoittelet jatkossa siitä, miten saat opinnot sovitettua arkeesi. Muutenkin postaustoiveena, että kertoisit lisää opinnoistasi ja mitkä aiheet sinua niissä kiinnostavat. Toinen postaustoive olisi se, miten pysyä virkeänä ja pirteänä arjessa. Ainakin ulkopuolisen silmiin näyttää, että oot niin energinen ja jaksavainen :) Hyvää kesän jatkoa!

    • Avatar
      mirvaannamarian
      Posted at 14:42h, 28 heinäkuu Vastaa

      Heii iso kiitos ideoista, varmasti kirjoittelen näistä kunhan palaan kesähankokuplastani arkeen ja syksyllä sitten yliopistolle, ääk :D

      Ja olet oikeassa, oon yleensä kovin energinen joka johtuu hyvin pitkälti rutiineista, oikeanlaisesta ruokavaliosta ja sopivasta määrästä liikuntaa. Kun nuo sain balanssiin, sain aivan älyttömästi uutta energiaa ja tasapainoa siihen jokapäiväiseen elämään :) Mutta voin mielelläni kirjoittaa tästä pidemmänkin postauksen.

      Ihanaa loppukesää sulle! <3

Post A Comment