21 huhtikuun 2022 Asuntonäytöillä

Minun pitäisi olla nyt helteisessä Kaliforniassa. Odotin Los Angelesin kevättä ja yleensäkin koko Amerikan avautumista eurooppalaisille niin paljon. Matkaan tuli kuitenkin muutoksia ja helteisen kevään sijaan Kalifornian syksy saa tänä vuonna tulla tutuksi.

Tällä hetkellä odotan lähtöä päivän ensimmäiselle asuntonäytölle. Etelä-Ranskassa.

Askeleen lähempänä unelmaa täällä. Yritän hillitä itseäni innostumasta liikaa, sisäänrakennettu pessimisti muistuttaa silloin tällöin kaikista niistä toteutumattomista unelmista.

Lapsena haaveilin hienoista asioista, kuten lapset yleensä haaveilevat. Isä yllätti kerta toisensa jälkeen suunnitelmillaan. Sellaisillakin, joista en olisi osannut edes uneksia. Piti saada ja nähdä paljon, mutta suunnitelma toisensa jälkeen kariutui. Pettymys pettymyksen perään, ja lopulta jäi jäljelle edes toivonkipinä siitä, että pääsisin edes joskus viettämään normaalin viikonlopun isäni perheen kanssa.

Silloin en ymmärtänyt, mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin ymmärrän, että pessimistisyyteni ja pelko sanoa omia haaveitaan ääneen kumpuaa juuri sieltä, jossa unelmani ja haaveeni hautautuivat lopulta riippuvuussairauksien alle.

Tukka nutturalle, lämmintä päälle ja tapaamaan välittäjää. Kylmä huhtikuu piinaa Rivieraakin ja täällä taitaa olla jopa kylmempi kuin Suomessa. Kolea sää ei kuitenkaan vie pois turkoosia vettä, tuoksuvia jasmiineja, sitruunapuiden painavia oksia ja rauhallisen kylän tunnelmaa.

Ehkä jonain päivänä sieltä kylästä löytyy koti.

INSTAGRAM @mirvaannamarian