16 elokuun 2022 Sitähän se kaikki on

elokuu helsingissä

Joka-aamuinen kaava. Olin matkalla töihin, vein samalla lapsen kouluun ja kävelin hakemaan kahvin. Toistan jälleen tätä samaa kaavaa viisi päivää viikossa, hyppään mukavuusalueeltani korkeintaan hakemalla kahvia eri paikoista tai jos oikein hyvin käy, keitän sen jo kotona termosmukiin. Säästöä ja vastuullisuutta, sitähän ne kaikki peräänkuuluttaa. Ja silti haluaa aamuisin juoda kahvia pahvisesta takeaway-mukista.

Tässä aamussa oli kuitenkin jotain erilaista. Kiinnitin huomiota pieniin, kauniisiin asioihin. Kahvinhakumatkalla katselin keskustaan päin kävelevää noin keski-ikäistä pariskuntaa.

Kädet toistensa vyötäröillä, paljaat sääret työmatkalla ja auringon paahtamat kasvot, joilta olisi voinut kuka tahansa lukea onnellisuuden kaavan.

Rakkautta, just sellaista pidetään toisesta lujaa kiinni aamulla kaupungilla -rakkautta, kevyitä vierekkäitä askeleita ja ripaus hellettä.

Ehkä sitä tosiaan on vielä olemassa.