Aikaiset aamut tuntuvat olevan tämän syksyn trendi. Oletteko huomanneet saman? Robin Sharman 5am club -malli on innostanut somevaikuttajia heräämään viideltä, tai vähintäänkin aikaisin. 5am club -malli korostaa siis aamun ”voitontunnin” vaikutusta koko päivän kulkuun. Kun on hereillä tunnin verran ilman häiriötekijöitä (aka muita ihmisiä) ja treenaa, meditoi ja oppii jotain uutta, koko päivä saa uuden suunnan. Mieli voi paremmin, olo on inspiroitunut ja tällä hyvällä energialla on positiivinen vaikutus menestykseen. Kun tätä toistaa jatkuvasti, jokainen päivä, viikko, kuukausi ja vuosi on menestyksellinen ja koko elämä muuttuu paremmaksi.

 

 

Allekirjoitan tämän. Aikaisissa aamuissa on taikaa ja aamu määrittää usein koko päivän kulun. Olette varmasti huomanneet saman ihan omasta kokemuksesta? Kiireisen katastrofiaamun jälkeen on paljon vaikeampi asennoitua siihen, että loppupäivä on nyt aivan ihana. Se on mahdollista, mutta se on vaikeampaa kuin rauhallisen aamun jälkeen, johon parhaimmillaan voi kuulua meditaatiota, pieni treeni ja uuden oppimista esimerkiksi sitä kirjaa lukien. Robin Sharman aikatauluun viideltä (itseasiassa 4:45 jotta ehtii tehdä aamutoimet ennen tätä viideltä alkavaa voitontuntia) herääminen on sopivin aika nousta. Kuudelta hän voi pukeutua ja lähteä töihin menestymään. 5am clubin takana on kuitenkin pitkät yöunet. Ihminen tarvitsee keskimäärin 8 tuntia unta päivässä, joten 5am clubia noudattaakseen on mentävä nukkumaan 20:45 jotta kahdeksan tuntia unta tulee täyteen. Se ei moneltakaan onnistu, joten ei ihme jos 5am clubilainen valittelee lamauttavaa väsymystä ja selviää päivästään vain kahvipannullisen voimalla.

 

 

Riittävä uni on elintärkeää hyvinvoinnille ja hyvin tärkeää terveydelle. Jos tarvittavaa unimäärää ei saa kasaan, miksi turhaan kiusata itseään heräämällä aikaisin? Se jos joku on kaikkea muuta kuin suora tie menestykseen. Sinun voitontuntisi voi alkaa vaikka aamulla kahdeksalta, jos et pääse ennen puoltayötä nukkumaan. Jos kuitenkin pidät aikaisten aamujen ajatuksesta, opettele menemään ajoissa nukkumaan. Se vie aikaa, mutta kannattaa. Sen sijaan jos nautit pitkistä illoista etkä voi millään kuvitella olevasi yhdeksältä sängyssä, unohta kirjaimellinen 5am club. Voit tehdä samoja asioita myöhemminkin. Missään nimessä ei kannata nukkua ja torkutella niin pitkään että tulee kiire. Kiireiset aamut ja vauhdissa syöty aamupala kun antavat helposti negatiivisen startin ja fiiliksen koko päivälle. Ja edelleen, liian vähäinen uni on hyvin haitallista terveydelle – ja ulkonäölle.

 

 

5 x näin pääset aiemmin nukkumaan

Jätä iltapäiväkahvi pois, siis ei kahvia tai teetä enää klo 13-14 jälkeen.

 

Herää yhtenä aamuna väkisin aikaisin. Olet illalla väsyneempi ja nukahdatkin ajoissa.

 

Harrasta liikuntaa ja huolehdi muusta päiväaktiivisuudesta, sänkyyn kaatuu lepoa kaipaava tyyppi joka nukahtaa luultavasti heti.

 

Rauhoita itsesi ennen sänkyyn menoa. Ylikierroksilla toimiva kroppa ja aivot eivät nukahda. Tee to do-lista seuraavalle päivälle, lue kirjaa, jätä puhelin ja telkkari pois jo tuntia ennen nukkumaanmenoa tai käytä ainakin sinisen valon suodatinta näytöillä. Rauhallinen iltajooga auttaa myös kehoa rauhoittumaan, samoin kodin siistiminen aamuksi. Itse reagoin herkästi sotkuun ja epäjärjestykseen stressillä.

 

Kokeile laventelin tuoksua makuuhuoneessa nukahtamisen apuna. En tiedä onko lumevaikutusta vai ei, mutta joka kerta kuin suihkaisen L’Occitanen tyynysuihketta petivaatteisiin, nukahdan hetkessä ja nukun todella sikeästi.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Yleensä kotikaupunkinsa hotelleista ei osaa sanoa oikein mitään, ei varsinkaan kaltaiseni kotihiiri, mutta nyt kun tarkemmin mietin niin olen itseasiassa yöpynyt yllättävän usein Helsingin hotelleissa. Pidän hotelliasumisesta ja arvostan siinä erityisesti palvelua, siksi skippaan mielelläni airbnb:t ja esimerkiksi erilaiset villamajoitukset. Staycation on nyt iso trendi, ulkomaanmatkan sijaan matkailua lähellä kotia. Ei lentomatkoja, ei turhaa shoppailua vaan niistä kaupungin parhaimmista jutuista nauttimista, yö pehmoisissa hotellilakanoissa ja jonkun toisen tekemä aamiainen.

 

 

Tänä viikonloppuna meillä oli pieni staycation ihan tuohon 1,5 kilometrin päähän kodistani, nimittäin varasimme pitkästä aikaa Kämpistä huoneen, hemmottelimme itseämme spassa ja söimme ulkona. Olisi mennyt täydellisestä date nightista. Tällainen olisikin mitä parasta tekemistä pariskuntana kun lapsi on yökylässä, mutta vietettiin nyt ”date nightia” ystäväni Anna-Kaisan kanssa.

 

Kun on jo monta viikkoa keskittynyt pelkästään töihin, perheeseen ja treenaamiseen, ystävien tapaaminen jää vähemmälle. On ihanaa vaihtaa rauhassa kuulumisia, eli jutella tuntikausia, käydä tapaamassa tuttuja Helsingin yössä ja herätä rakkaan ystävän vierestä syömään aamiaista sängyssä. 5-vuotiaan äitinä tulee aivan liian harvoin syötyä pitkän kaavan mukaan ravintolassa, nyt siihenkin oli mahdollisuus kun kävelimme Esplanadin puiston poikki parin vuoden tauon jälkeen Brondaan. Vaikka ilta venyikin vielä Teatterissa pyörähtämisen takia, tänään jaksoi kuitenkin hyvin herätä uuteen päivään ja lähteä vielä äidin kanssa I love me -messuille. Ei voi olla mitään helpompaa tapaa matkustaa kuin pakata laukkuun pelkät illallisvaatteet ja meikkipussi ja siirtyä vaikka kävellen hotelliin.

 

 

Helsingin näkee muuten aivan uusin silmin kun yöpyy muualla kuin kotona. Saamme olla ylpeitä pääkaupungistamme, se alkaa olla jo kansainvälisesti kiinnostava kohde ja täällä on matkailijoille paljon nähtävää ja koettavaa. Staycation on loistava tilaisuus tutustua Helsingin nähtävyyksiin, jos niitä ei muuten tule kierrettyä. Museot, kasvitieteelliset puutarhat, vanhat kauppahallit, Allas Sea Pool, Löyly, Suomenlinna, Oodi, kauppatori.. Jos tulisin ulkomaalaisena Suomeen, viipyisin ehdottomasti muutaman yön Helsingissä ja vierailisin sen jälkeen Lapissa. Toisaalta taas staycation voi olla täydellinen mahdollisuus pelkkään rentoutumiseen ja ylellisestä hotellielämästä nauttimiseen, varsinkin jos arki on yhtä juoksua paikasta toiseen. Millainen olisi oma unelmiesi staycation?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Girlbossit ja bossladyt ovat käsitteenä pinnalla, mutta paitsi menestyviä naisyrittäjiä tai -johtajia, niillä voidaan tarkoittaa myös oman elämänsä supermimmejä. Kaikilla pitäisi olla joku oma osa-alue, jossa voi olla oman elämänsä bosslady ja tuntea itsensä itsevarmaksi menestyjäksi. Housupukuiset bossladykuvat korostavat liikaa bisnesmaailmaa ja siinä helposti arjen häikäilemättömän hyvin handlaava kolmen lapsen äiti tuntee alemmuutta, kun on keskittynyt uran sijasta perheeseen. Menestyä voi monilla muillakin osa-alueilla, kuin vain siinä kovassa bisnesmaailmassa. Ihmisten arvot ovat erilaisia ja raha tai menestys uralla ei ole kaikille se menestymisen mittari.

 

Bossladyn ehkä tärkein ominaisuus on kunnianhimo, eriksiantamattomuus ja usko itseensä. Se, että päättää tehdä jotain – oli se sitten mitä tahansa, ja tekee sen eteen töitä. Uralla näitä tavoitteita on tietysti helpompi asettaa, mutta samalla tavalla esimerkiksi kotiäiti voi asettaa itselleen tavoitteita ja tehdä kunnianhimoisesti töitä niiden eteen. Girlboss voi edetä harrastuksissa, päämääränä voi hyvinkin olla esimerkiksi hyväkäytöksinen lapsi (vaatii nimittäin aikamoista kasvatustyötä) tai sataprosenttinen läsnäolo. Nykyään jo se, että nainen voi sanoa olevansa itsevarma ja tyytyväinen itseensä ja elämäntilanteeseensa on aikamoisen girlbosseilun tulos. Itse olen ainakin jo kyllästynyt siihen stereotypiaan, mikä bossladyjen ympärillä pyörii.

 

 

He tekevät kovasti töitä, pitävät myös kovasti meteliä työnteostaan, tienaavat hyvin,  sietävät ja kestävät kaiken ja nousevat aina uudelleen pystyyn. Kuin tyypilliset miesjohtajat ennen vanhaan puku päällä painavat palaverista toiseen, liikkuvat säännöllisesti ja pitävät tiukasti kiinni omasta, viimeisen päälle hiotusta henkilöbrändistään. He eivät väsy, eivät koe työuupumusta ja kasvattavat samalla täydellisiä lapsia. Eihän tällaisia ihmisiä oikeasti olekaan. Monella tuntuu olevan vain hirveä tarve pitää sitä meteliä girlbossiudestaan ja elää elämää, joka ei välttämättä edes tunnu hyvältä. Bosslady saa olla herkkä, hän saa tarvita muita ihmisiä, hän saa joskus levätä. Aina ei tarvitse olla vahva, vaatii rohkeutta ja itsevarmuutta olla toisinaan myös heikko ja tarvita apua. Olen kohdannut tämän monta kertaa, olen itse todella kova tekemään töitä ja minulla on hirveä säilyttää aina itsenäisyyteni ja tietynlainen riippumattomuuteni. Vaikka elämässä tulisi mitä kamalaa vastaan, vakuuttelen ensin itselleni että pärjään kyllä, ja sen jälkeen muille. Jos viitsin edes kertoa ongelmistani kenellekään. Nimittäin se, jos joku on sitä jänistämistä. On niin hirveän vaikeaa olla heikko toisten ihmisten edessä. Ajattelin pitkään, etten voisi koskaan mennä edes terapiaan, sillä en halua itkeä vieraan ihmisen edessä.

 

 

Girlboss ja bosslady -käsitteiden määritelmää voisikin uudistaa. Bosslady uskoo itseensä, ei pelkää näyttää myös herkkyyttään ja haavoittuvuuttaan mutta silti tekee lujasti töitä omien unelmiensa eteen. Hänen ei tarvitse tehdä kuitenkaan itsestään numeroa ja heilua lehtien kansissa mainostamassa bossleidiyttään. Olemme jokainen vastuussa omasta onnellisuudestamme ja aivan liian moni jää laakereilleen lepäämään ja valittelee sitten tilannettaan koko loppuelämänsä. Bosslady päättää tehdä muutoksia ja niitä hän myös tekee. Saan välillä kuulla tutuilta ja tuntemattomilta, kuinka helppoa elämäni on ja helppohan mun on hyvinvoinnista puhua, kun kaikki on tasapainossa. Olen tehnyt kuitenkin nykyisen elämäntilanteeni eteen aivan valtavasti töitä eikä kukaan voi tietää, mitä kaikkea tässä ja nyt oleminen on vaatinut. Olen tehnyt paitsi töitä mistä olen tienannut omat rahani, myös todella paljon töitä oman fyysisen ja psyykkisen hyvinvointini eteen. Perheen ja lapsen eteen tehdystä työstä nyt puhumattakaan. Olen saavuttanut asioita, joista olen aiemmin voinut vain unelmoida (nyt en puhu mistään materiasta) ja voin vihdoin sanoa olevani oman elämäni girlboss. Mikä tekee sinusta bossladyn?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian