Minulle ei voisi olla tätä parempaa tapaa viettää itsenäisyyspäivää. En tiedä mitään sen suomalaisempaa ja rauhoittavampaa paikkaa kuin luminen Lappi. Lennettiin mökille eilen illalla ja tänään pääsin avaamaan hiihtokauden yhdeksällä pakkaskelin maustamalla kilometrillä. En tiedä mitään parempaa tekemistä ja eilen illalla kentällä sanoinkin, että olen ihan superonnellinen kun saan lentää pohjoiseen enkä etelän aurinkoon.

 

Täydellinen kaamos alkaa Levillä 9. päivä, mutta nyt auringon näkee enää vain tunturin huipulta. Pastellinsävyiset päivät ja hiljaisuus, jonka voi käytännössä kuulla. Täällä on lunta enemmän kuin tähän aikaan moniin vuosiin. Juuri Lapissa olen aivan erityisen ylpeä suomalaisuudestani ja meidän pienen maamme ainutlaatuisuudesta. Itsenäisyyspäivänä kiitollisuus nousee vielä ihan erityisesti esiin. Puhuin jonkin aikaa sitten kotona siitä, kuinka on niin hassua että meidän sukupolvemme tietää vielä paljonkin Suomen itsenäistymisestä ja sodista ennen sitä ja sen jälkeen ja meidän lähisukulaisiamme sota on vielä koskettanutkin. Oma isoisäni taisteli rintamalla ja sota vaikutti kaikkien isovanhempieni elämään. He ovat eläneet sen aikana. Nuoremmat sukupolvet taas eivät välttämättä koskaan ole nähneet ketään sodassa taistellutta eivätkä kuulleet sotatarinoita historian tunteja lukuunottamatta. Siksi koen ainakin omaksi velvollisuudekseni siirtää sitä kiitollisuutta myös omalle lapselleni ja kertoa, ettei ole ihan itsestäänselvää että tämäkin häikäisevän kaunis Lappi on juuri Suomea. Lappi on kyllä Suomen ehdoton valttikortti mitä matkailuun tulee, sen taika hurmaa kävijänsä kertaheitolla.

Lähes jokainen suomalainen osaa hiihtää. Me olemme tottuneet hiljaisuuteen ja vaatimattomuuteen. Meillä on maailman puhtain ilma. Lunta ja neljä kaunista vuodenaikaa. Vuoden pimeimpään aikaan kaupunkia piiskaavassa vesisateessa ei aina osaa olla kiitollinen, että on saanut syntyä juuri tänne, tähän maahan. Täällä se on onneksi niin kovin helppoa. Missään ei juhlisi mieluummin itsenäistä Suomea kuin hiihtoladulla ja omassa mökissä lumikinosten ja hiljaisuuden keskellä. Käytiin me rinteessäkin Miksun kanssa. Voi Lappi, kuinka kaipasinkaan tätä taikaa. Iltapukujen ja paljettien sijaan heitin villasukat jalassa takkaan pari puuta ja ihailin linnan pukuloistoa ylpeänä suomalaisena posket pakkaskelin hiihtolenkistä vielä punoittaen. Maailman paras maa, pikku hallitussekoiluista huolimatta.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Vuosi sitten näihin aikoihin sain paniikkikohtauksia. Ensimmäinen kunnon ahdistus tuli Lapista lähtiessä, olimme olleet siellä viikonlopun laittamassa joulua valmiiksi ja tuntui, että kaikki jäi kesken. Jouluna takaisin tullessa olisi loputtomasti hommaa. Kehitin ahdistuksen ja paniikin aiheita ihan naurettavista jutuista. Oli ehdittävä koristelemaan kuusta ajoissa, laitettava jouluvaloja täydellisen symmetrisesti, valmistettava ruokia etukäteen ja leivottava pipareita vaikka keskellä yötä. Siinä sitten samassa piti urheilla korkeilla tehoilla kun se vihdoin oli sairastelun jälkeen mahdollista, järjestää pikkujouluja ja hankkia lahjat. Joulustressi pahimmillaan.

 

 

Noin viikkoa ennen joulua kävin kiireessä hakemassa Micaelin joululahjoja. Olin aina rakastanut paketointia ja lasten lahjojen hankkimista. Nyt lelukaupassa oli jo ihan hirveä olo. Sen jälkeen kävin vielä hakemassa pari juttua ja nappasin ison kahvin mukaan. Muistan kuin eilisen, kun join sitä kahvia vielä yksin toimistolla ja yhtäkkiä tuntui, etten saa henkeä. Ehkä minuutissa olin kuvitellut itselleni kaikki maailman sairaudet, tuntui että nyt lähtee taju ja happi loppuu. Juoksin ulos, koska en saanut enää henkeä sisällä. Istuin autoon, ajoin kotiin (ei olisi varmaankaan pitänyt mutta se rauhoitti) ja paniikki onneksi laukesi matkalla. Joulustressi päättyi siihen.

 

Vaikka olin hidastanut elämää jo aiemmin, jouluvalmistelut nostivat sen pakonomaisen suorittamisen taas pintaan. Silloin tajusin, että pilaan itse jouluni sillä stressaamisella. Se saisi muuttua, ja kuten kirjoitin alkuviikosta, niin se on muuttunutkin. Joulustressi kun tulee yleensä heille, jotka stressaavat muutenkin. Ei se maailma eikä koti tule valmiiksi ennen joulua, ei edes ennen ensi vuoden joulua. Keskeneräisyyden ja epätäydellisyyden hyväksyminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Se on kuitenkin ainoa vaihtoehto oikeasti päästä eroon siitä stressistä. Joulustressi ei lievity tarpeeksi sillä, että kirjoitat listoja ja suunnittelet valmistelut ja ostokset etukäteen. Tottakai se auttaa, mutta suurin tekijä on siellä pään sisällä.

 

 

Tänä vuonna olen valmistellut joulua varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Pessyt jopa ihanan Marian innoittamana ikkunankarmit, ovet ja käynyt läpi eteisen kaapit. En ole kertaakaan kokenut minkäänlaista stressiä. Dubain matkan jälkeen pari päivää mietin että hitto kun on leivonnaiset, pyykit, kuuset ja koristelut, mutta onneksi tajusin reagoida siihen heti. Nyt ei ole tarkoitus stressata. Päätin, että teen nyt yhtenä päivänä ihan hirveästi kotihommia ja laitan koko joulun valmiiksi. Siis vain yhtenä päivänä. Jos en ehdi enempää, en venytä sitä urakkaa kahdelle päivälle vaan sitten jätän kesken. Ei ne eteisessä lojuvat myytäväksi menevät vaatteet ole vieläkään haitanneet rauhallisia glögi-iltoja. Jokainen haluaa varmaan, että joulunalusajasta jää mieleen tuollaiset ihanat asiat, eikä loputon siivominen, järjestely ja lahjapaniikki? Nämä ovat vain asioita, jotka pitää päättää. Asennetta voi alkaa muuttaa nyt heti. Muista, että täydellinen joulu syntyy epätäydellisyyden ymmärtämisestä, ei siitä, että kaikki menee kuin amerikkalaisissa jouluelokuvissa.

 

 

Mun pienet vinkit arjen hallintaan joulun alla..

 

Tee kerralla kunnolla Kun päätät, että nyt leivotaan, leivo kaikki mahdollinen vaikka samana päivänä. Pakastimeen voi laittaa mitä vaan. Koristele koti jouluiseksi yhdessä päivässä ja unohda, että voisit ensi viikollakin laittaa valot. Uhraa se päivä, sitten ei enää tarvitse kuin nauttia.

Suunnittele etukäteen Mutta muista, että suunnitelmista poikkeaminen on joskus enemmän kuin ok. Minunkin olisi kannattanut eilen pakata Lapin reissua varten, mutta sen sijaan kilistelin skumppalaseja ystäväperheen uudella talolla. Arvaat varmaan, kumpi oli mukavampi vaihtoehto ihan jokaiselta kantilta?

Päätä, että lahjat ostetaan NYT Siis tänään. Listaa joka ikinen lahja ja hae se heti tai tilaa verkkokaupasta. Ei tarvitse miettiä enää yhtään pidempään.

Unohda odotukset Juuri silloin joulusta tulee paljon todennäköisemmin se kaikkien aikojen paras joulu ♥

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Kirjoitin toissailtana omasta elämänmuutoksestani ja sen mukana tulleista positiivisista vaikutuksista. Loppuvuodesta olen alkanut myös kokata ja leipoa aivan ennätysmäisen paljon, kuten Instagram-seuraajani ovat varmasti huomanneetkin. Tulen pian jakamaan teille vielä muutamat jouluiset reseptit, erityisesti jälkiruokien osalta täällä blogissa. Olen saanut paljon pyyntöjä, että jakaisin terveellisten herkkujen reseptejäni, joten pysykää kuulolla. Terveellinen ruokavalio ja -ton, -ton, -ton ohjeet kiinnostavat monia, onko teillä mahdollisesti aikomusta tehdä uudelle vuodelle ruokavaliomuutoksia tai elämäntaparemonttia vaikka treenin osalta?

 

 

Oma ruokavaliofilosofiani Olen päättänyt kokata itse kotona vain terveellisiä herkkuja, joten samalla omakin ruokavalio on muuttunut huomattavasti terveellisempään ja ainakin itselleni sopivampaan suuntaan. Kylässä ja ravintolassa syön edelleen kaikkea, mutta kotona ruoat ovat pitkälti kasvisruokaa silloin kun olemme kolmistaan kotona. Miksun kanssa kahdestaan syödään kuitenkin luomulihaa ja riistaa. Maitotuotteita vältän puhtaasti turvotuksen ja iho-oireiden takia, gluteenia en käytä leivonnassa ollenkaan vaikka muuten en sitä sen suuremmin enää välttele. Valkoista sokeria ja vehnäjauhoja en itse ole ostanut enää pitkään aikaan, enkä kyllä karkkeja, sipsejä tai limujakaan. Entisenä bilehileenä en tosiaan myöskään enää liiemmin välitä alkoholista, en kyllä olisi uskonut sanovani sitä ääneen, mutta enää todella harvoin tekee mieli juoda. Punaviinistä en kyllä luovu ja kuplat kuuluvat juhliin.

 

 

Liputan hitaiden muutostan puolesta. Dieettejä ei toivottavasti noudata enää kukaan, mutta ylipäätään kovin radikaaleja, isoja muutoksia kannattaa aina välttää. Keho ei sopeudu heti uuteen ja kaikki kovin ehdottomat ja tiukat ruokavaliokokeilut jäävätkin tunnetusti aina kokeiluksi. Uusiin tapoihin, kuten uusiin ruokailutapoihinkin kannattaa totutella vähitellen. Pikkuhiljaa voi pudottaa pois ensin ne pahimmat sudenkuopat – usein karkit ja limut, myös light-limut. Siitä sitten einekset, turhat rasvat ja nopeat hiilihydraatit. Eettiset valinnat kannattaa myös pitää mielessä. Vähitellen sitä alkaa haluta kokeilla, miten keho reagoi maidottomaan, gluteenittomaan tai kasvisruokavalioon.

 

Olen itse tehnyt varmasti lähes kaikki tavanomaisimmat virheet mitä ruokavalioihin tulee. Superfoodövereistä kitudieetteihin. Nyt kun olen paremmassa kunnossa kuin koskaan, syön monipuolisesti ja ennen kaikkea jopa suhteellisen suuria määriä. En ole lainkaan ehdoton, valitsen jos pystyn valita, mutta mitään en jätä syömättä sen takia, että olisin sen kieltänyt itseltäni. Henkisesti muuten hyvin vapauttavaa. Silti terveellisestä ruokavaliosta on tullut minulle ihan itsestäänselvyys. Sitä ei olisi tapahtunut muuttamalla kaikkea yhdessä yössä.

 

 

No, palataan itse asiaan. Terveellinen ruokavalio kiinnostaa teitä, joten millaisia reseptejä haluaisitte lukea? Arkiruokaa, aamiaisia vai makeita, mutta terveellisiä jälkkäreitä? Blogini pyörii alkuvuodesta varmasti hyvinkin vahvasti hyvinvointiteeman ympärillä, joten jaan niissä tunnelmissa mielelläni teille omia reseptejäni. Tänne ne on niin paljon helpompi kirjoittaa kuin Instagramiin, ja pysyvät ainakin tallessa. Jätä kommenttiboksiin siis omia toiveitasi jos terveellinen ruoka kiinnostaa, mutta et oikein keksisi mitä tehdä. Lupaan, että mun ohjeet ovat todella helppoja, yksinkertaisia ja onnistuvat kiireisessä lapsiperhearjessakin. Mitä tulee ruokafilosofiaani, itse en ainakaan voi sietää terveellisiä, mutta helv.. vaikeita ohjeita, joissa kaikkea liotetaan vähintään yön yli ja lopputulosta saa odotella kädet ristissä. Ei, ei, ei. Helppoa, mutta hyvää ja hyväätekevää – kiitos!

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian