11 joulukuun 2020 Millainen on sinun elämäntarinasi?

Lapissa on sekin ihana puoli, että siellä hiihtoladuilla itsekseen huhkiessa tulee mietittyä elämää paljon enemmän kuin missään muualla. Etelässä lenkkeillessä kuuntelen yleensä aina musiikkia, joka on sekin toki ihanaa ja rentouttavaa, mutta täällä hiljaisuus on parasta seuraa. Tuntia pidemmillä lenkeillä kuuntelen kuitenkin toisinaan äänikirjoja jos omat ajatukset alkavat kyllästyttää ja kiertää kehää. Täällä olen ehtinyt pohtia taas viikon aikana paljon omaa hyvinvointia ja summata koko kulunutta vuotta. Joka on ollut aivan uskomattoman haastava ja täynnä hyvin isoja muutoksia. Se olisi ollut sitä ilman koronapandemiaakin, mutta menipä nyt samaan syssyyn sitten sekin. Monen elämäntarina on saanut tänä vuonna aivan uusia sävyjä ja sivuja.

Joku saattaa kokea paineita kun kysyy itseltään, millainen oma elämäntarina on. Silloin kannattaa olla itselleen erityisen lempeä. Me ollaan ihan tavallisia ihmisiä, niitä suuria maailmanparantajia on aika harvassa. Monet kyllä haluavat muuttaa maailmaa, mutta yritä ajatella se niin, että jo oman maailmasi muuttaminen on suuri, ihailtava teko sekin. Kun teet töitä oman tasapainosi löytämiseksi, välittyy se myös ihmisiin ympärilläsi. Lapsiisi, puolisoosi, ystäviisi, työtovereihin.. Ehkä muutat sittenkin maailmaa enemmän kuin uskotkaan. Vuoden päättyminen, oi onneksi tämä vuosi päättyy pian, on parasta mahdollista aikaa pohtia sitä omaa elämäntarinaa. Mihin suuntaan tämä vuosi on sitä vienyt?

Paperille piirtäminen tai kirjoittaminen voi auttaa valtavasti oman elämäntarinan hahmottelussa. Se auttaa ehkä konkreettisestikin huomaamaan, mitä voisi korjata tai lempeästi muistuttaa, mitä kaikkea ihanaa meillä jo onkaan. Omaan elämäntarinaan voi vaikuttaa ihan joka päivä. Juuri ne pienet muutokset kohti hyvää elämää ovat niitä ratkaisevia tekoja, silloin muutos on myös helpommin pysyvä kun se koostuu pienistä yksittäisistä teoista, jotka muodostavat ison kokonaisuuden. Suuret ensiaskeleet jäävät usein siihen alkuun, pienillä pääsee pidemmälle. Vai haluatko edes muuttaa elämäntarinaasi? Onko se juuri nyt sellaista, kuin sinä itse haluat? Oletko oman elämäntarinasi kertoja? Moni aikuinen elää edelleen muiden odotusten ja toiveiden mukaan. Miellyttää aikuisenakin vanhempiaan, puolisoaan, lapsiaan tai ystäviään. Millaista elämäsi olisi, jos sinä saisit yksin päättää eikä tarvitsisi välittää muiden mielipiteistä tai odotuksista? Olisiko se erilaista? Jos vastaat edes ehkä, kehotan lämpimästi miettimään miten saisit elämästäsi itsesi näköistä. Ole rohkea, vaikkei se aina helppoa olekaan. Mitä hävittävää sinulla on jos yrität?

Miten tähän on tultu? Ketkä ihmiset ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet elämäntarinaasi eniten? Tänä vuonna olen itse kohdannut ja käsitellyt paljon asioita menneisyydestäni. Elänyt ne mielessäni uudelleen, josta on taas aiheutunut välillä suurta ahdistusta ja kipua, mutta se on ollut välttämätöntä oman kasvuni kannalta. Hassua, että ennen sitä kepeästi heitti nuo asiat vain taka-alalle eikä sitä ymmärtänyt, miten merkityksellisiä ne ovat olleet. Ymmärrän vasta nyt, mitä tarkoittaa päästä jostakin oikeasti yli. Piti elää näköjään kolmekymppiseksi, että sen oivalsi. Olinhan kuullut ja lukenut monet kerrat, kuinka nämä elämäämme vaikuttavat asiat täytyy kohdata ja käsitellä, mutta viis veisannut siitä kun voin itse niin hyvin. Huijasin hienosti omaa mieltä. Ehkä olet itsekin toiminut samoin. Terapiassa voidaan yrittää muokata omaa elämäntarinaa siten, että traumaattisten kokemusten merkitys vähenee eivätkä ne vaikuta omaan elämäntarinaan ja nykyisyyteen niin vahvasti kuin ennen. Tätä voi lievemmissä tapauksissa kokeilla itsekin ilman terapian keinoja.

Unelmat ja arvot muuttuvat matkan varrella. Muistan kun jossain vaiheessa elämässäni oli tilanne, että olin saanut kaiken mistä koskaan olin haaveillut. Vähän enemmänkin. Olin tilanteessa, jolloin minulla ei oikeastaan edes ollut unelmia. Keskityin jo tuolloin paljon kiitollisuuteen, enhän halunnut että mieleni alkaisi vaatimaan lisää ja lisää. Tiesin että niin tapahtuu luonnollisesti jokaisen ihmisen mielessä. Mieli toimii niin ja tämä on hyvä tiedostaa. Et ole sen jälkeen ehkä niin kiittämätön kuin luulet olevasi. Tietysti omakin mieleni alkoi vaatia ”lisää”, mutta vähän eri tavalla. Keskittyessäni enemmän ja enemmän omaan hyvinvointiin ja lapseni kasvaessa arvoni alkoivat muuttua. Tähän on vaikuttanut toki myös monet muut tekijät, mutta omaan hyvään oloon tietoisesti keskittyminen oli alkusysäys muutokselle. Aloin haluta elämältäni jotain aivan muuta. Unelmat muuttuivat ja arvostukseni tiettyjä asioita kohtaan laski, ja toisia kohtaan taas vastaavasti nousi. Henkiseen kasvuun kuuluvat olennaisesti tällaiset muuttuvat unelmat ja arvot. Parin viime vuoden aikana luonnosta, puhtaasta ravinnosta ja päivittäisestä liikunnasta tuli paljon merkityksellisempiä kuin seurapiirielämästä ja luksuksesta. Se on lisännyt kiitollisuuttani elämää kohtaan entisestään. Kehoni valtaa suuri kiitollisuus siitä, että hyvä oloni muodostuukin nykyään niin terveistä elementeistä.

Oman elämäntarinan kertomisesta itselleen – saati sitten muillekin – on paljon hyötyä itsetutkiskelun ja itsensä kehittämisen kannalta. Itseäni ainakin kiehtoo ajatus siitä, että voin ihan pienellä ”vaivalla” kehittää itseäni jatkuvasti. Ei tarvitse tyytyä kohtaloonsa ja olla nyt vain tietynlainen kun on sellaiseksi sattunut syntymään tai kasvatettu tiettyyn muottiin. Turhaan katsomme ylöspäin vain suuria maailmaa muuttaneita sankareita, kun meissä jokaisessa on tarina. Sen sivuihin et voi aina vaikuttaa, mutta voit muuttaa tarinan kulkua sekä ennen kaikkea itseäsi. Tarinasi kirjoittajaa. Jokainen tarina on ihan yhtä arvokas ja mielenkiintoinen. Lue sitä rauhassa ja uppoudu siihen ensin itseksesi. Sen jälkeen anna sen näkyä myös muille. Ja ne vaikeudet voi aina edes yrittää nähdä kasvupaikkoina ja opetuksina, vaikka ne sillä hetkellä epäreiluilta rangaistuksilta tuntuisivatkin. Kannattaa myös pohtia, olisiko ilman vaikeuksia jäänyt kokematta jotain käänteentekevää?

Tyypillisestihän oma elämä alkaa kiinnostaa nelikymppisenä, jolloin moni potee jonkinlaista kriisiä. Jos neljäkymppiä ei vielä ole lähellä, voi kriiseilyä ainakin yrittää ehkäistä pohtimalla omaa elämäntarinaa jo näin etukäteen. Ehkä siinä samassa myös suunta muuttuu eikä sitten neljänkympin korvilla tarvitse murehtia, että olisipa tajunnut silloin nuorempana tehdä sitä ja tätä. Jos se neljäkymppiä on nyt tai ehkä jo mennyt, ei mitään hätää. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa ajatustensa ja elämänsä suuntaa. Ota se ensimmäinen askel jo tänään. Ehkä inspiroidut oikeasti kirjoittamaan elämäntarinasi ylös. Viimeistään silloin huomaat, kuinka arvokas ja ainutlaatuinen se onkaan. Toista samanlaista ei ole.

Ihanaa viikonloppua, kiva olla taas kotonakin!

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour

08 joulukuun 2020 Treenaamisen hyödyt – keho & mieli

Minua somessa seuranneet ovat varmasti huomanneet muutoksen tänä vuonna omassa treenaamisessani. Se on lisääntynyt, säännöllistynyt ja samalla myös muuttanut minua. Kehoni on vahvempi, mutta isoin vaikutus on mielessäni. Treeni on paljon muuta kuin kehon ulkoista muokkaamista. Treenaamisen hyödyt ovatkin suurimmaksi osaksi muualla kuin kiinteytyvässä kehossa. Kun löysin motivaation niiden kautta liikuntaan, muuttuva keho tuli ikään kuin bonuksena.

Jos tarkoituksena on vain laihduttaa, oikea ruokavalio on siihen paljon tehokkaampi ja nopeampi tapa kuin pelkkä liikunta. Kannattaa pysyä kuulolla, nimittäin heti alkuvuodesta on tulossa tähän liittyen jotain todella mielenkiintoista.. Liikunta ja ruokavalio kulkevat kuitenkin käsi kädessä ja ilman toista ei toinenkaan voi loistaa täysillä.

Tunnetko joskus usein stressaantuneeksi, ahdistuneeksi, epävarmaksi tai jopa alakuloiseksi? Tiedän miltä se tuntuu. Silloin ei ainakaan ole huvittanut liikkua. Joskus menin sydänsuruissani salille ja lähdin sieltä lähes samantien pois. Treeniin heittäytyminen oli mahdotonta. Siinä sitten sytytin tupakan heti salin ulkopuolella ja muka helpotin oloani. Aina, jos oli paha olla syystä tai toisesta, jätin treenin väliin. Silloin se tuntui oikealta, enkä nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa. Olin hyvän päivän liikkuja. Treenasin kun oli hyvä olla ja mieli korkealla. Vauhdikkaat musat korviin ja olo oli entistä parempi.

Se olikin toisaalta pelastukseni. Kun hyviä päiviä oli enemmän kuin huonoja, liikuinkin enemmän. Aloin vähitellen käsittää mitä ovat endorfiinit. Hektisen pikkulapsiarjen katkaisikin täydellisesti se hetki, kun sain rauhassa tehdä treenin. Aloin nukkua paremmin, makeanhimo katosi, kiukuttelin vähemmän.. You name it. Vuosien myötä aloin oivaltaa, että treenaaminen on muuttanut minua ja ajatuksiani. Se olisi tapahtunut luultavasti nopeammin, jos olisin tiennyt että treeni voi olla niin paljon muutakin kuin laiha keho tai lihaserottuvuus. Terve, hyvinvoiva keho voi olla minkä muotoinen tai kokoinen tahansa.

Vahva keho on sitä paitsi hyvin harvoin langanlaiha.

Treeni nostattaa mielialaa. Ne kuuluisat endorfiinit. Huomaat sen kun lähdet alakuloisena tai kiukkuisena salille. Siinä missä aiemmin välttelin treenaamista kun harmitti, nyt negatiiviset tunteet oikein huutavat päästä treenaamaan. Tärkeintä on löytää itselle sopiva treenimuoto. Joku purkaa ärsytystä nyrkkeilysäkkiin, itse nostan mielelläni painoja tai juoksen. Varsinkin silloin, kun et oikein edes tiedä mikä ärsyttää mutta joku vaan ärsyttää (yleensä tähän syynä on muuten stressi) treeni on paras keino tasata mieltä. Säännöllinen treeni ehkäisee myös jatkossa mielialanvaihteluja.

Ja, lievittää stressiä. Kovin stressaantuneena kannattaa vaihtaa kevyempään treenimuotoon, pudottaa salilla maksimipainot pois, kävellä ja joogata. Kovatehoinen treeni lisää nimittäin stressihormoni kortisolin tuotantoa ja voi jopa pahentaa stressiä. Opettele kuuntelemaan kehoasi, se antaa pieniä varoitusmerkkejä kun sillä alkaa olla liikaa kannettavaa. Itse huomaan liiallisen stressin muun muassa kevyinä rytmihäiriöinä, heikkona palautumisena (jatkuvasti kireät lihakset eikä treeni kulje) sekä aamuyön heräämisinä. Silloin kevennän, mutta en luovu kokonaan liikunnasta.

Treeni on aikaa vain sinulle. Vaikka tekisit vain puolen tunnin setin, se aika on yksin sinun. Laita puhelin pois, lempimusiikkisi vain korviin ja keskity tekemiseen. Välillä saan itsekin tsempata sen kanssa, että keskittyisin täysillä vain itse treeniin. Jos saan treenata ilman kiirettä, pääsen salilla helposti flow-tilaan, jossa en huomaa ympärilläni mitään tai ketään. Teen vain täysillä omaa juttuani. Tällaisen treenin jälkeen on uskomattoman vahva ja itsevarma olo. Kuin olisi meditoinut.

Treenaaminen lisääkin itsevarmuutta. Itsevarmuus voi näkyä myös fyysisellä tasolla. Ryhti on parempi, katse osoittaa luonnollisesti hieman ylöspäin ja hartiat alaspäin. Kun kohtelet kehoasi hyvin liikuttamalla sitä, alat voida henkisesti paremmin. Kun treenaaminen on säännöllistä, tulet vahvemmaksi. Kehitys motivoi jatkamaan ja lisää itsevarmuuttasi. Jos treenaat salilla, kokeile rohkeasti joka viikko ihan pientä lisäystä painoihin. Sitä varten siellä on niitä kilon kiekkoja. Treenin mukanaan tuoma itsevarmuus näkyy pian muuallakin kuin salilla!

Treeni selkeyttää ajatuksia ja rauhoittaa mieltä. Jo paljon ennen kuin näet tuloksia peilistä, huomaat tuloksia mielessäsi. Treenipäivinä on usein paljon rauhallisempi ja tasaisempi olo. Tämä on ollut itselleni yksi tärkeimpiä motivaation lähteitä. Olen kärsinyt paniikki- ja ahdistusoireista ja niihin treeni on ollut erittäin toimiva lääke. Treenaaminen myös parantaa huomattavasti unen laatua. Huono uni näkyy heti paitsi väsymyksenä, myös ärtymyksenä ja keskittymiskyky loistaa poissaolollaan.

Oikeastaan kaikenlainen liikunta parantaa unen laatua, mutta kovatehoista liikuntaa ei kannata harrastaa liian myöhään illalla, ettei se vie yöunia. Toki uni on varmasti syvää sen jälkeen, mutta nukahtaminen voi kestää jos kovin myöhään on nostanut vireystasoa liikunnalla.

Henkinen kestävyytesi paranee. Kun opetat kehoasi – ja ennen kaikkea mieltäsi – menemään läpi kovankin treenin ja sietämään rasitusta liikunnan aikana, se kestää paremmin myös arjen stressitilanteet ja sopeutuu niihin. Kun elämässä tulee vastaan haasteita, muistaa kehosi ja mielesi kuinka vahva olet ollut ja kuinka kehosi on kestänyt kovaa rasitusta aiemminkin.

Liikunta lisää kiitollisuutta. Kun teet pieniä muutoksia vähitellen terveytesi ja hyvän olon eteen, alat huomata miten paljon sinulla jo on. Keho, joka liikkuu. Jota sinun on mahdollista liikuttaa. Se tekee valtavan työn hyvinvointisi ja mielesi tasapainon eteen. Se lisää taas motivaatiota ja positiivinen kehä alkaa olla valmis. Kiitä kehoasi joka aamu ja joka ilta, ja jokaisen treenin jälkeen. Kiitollisuuden kokeminen auttaa tutkitusti ajatuksiasi muuttumaan positiiviseen suuntaan. Se ei tarkoita, että olisit aina iloinen ja onnesi kukkuloilla, ei kukaan ole, mutta se lisää hyvää oloasi. Opit kunnioittamaan kehoasi etkä pidä sitä enää itsestäänselvyytenä.

Koska ansaitsemme kaikki tuntea olomme upeaksi ja itsevarmaksi, on se jo syy liikkua. Liikunta voi kaiken tämän lisäksi auttaa myös pitämään siitä omasta peilikuvastakin. Rohkeasti vaan salilla nappaamaan peiliselfieitä – sinä olet ja sinun kroppasi on UPEA. Energiaa loppuvuoteen <3

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour

07 joulukuun 2020 Lapin taika

Täällä ei tarvita sanoja. Puiden takaa avautuva maisema kutsuu osaksi rauhaa ja loputonta hiljaisuutta, jota kukaan toinen ei ole kuulemassa. Tämä hetki on vain sinun. Luonnossa on huumaavan hiljaista. Yhtäkkiä huomaat kuulevasi ne pienetkin äänet. Kevyen pakkaslumen putoaminen naavaisilta oksilta. Lähes jo jäätyneen, sitkeän tunturipuron solina. Jalkojen alla narskuva lumi.

Arki täyttyy melulla ja melu tuntuu lisääntyvän koko ajan. Olemme jo niin tottuneita arjen ääniin ja jatkuvaan hälinään, että hiljaisuutta on jo hankala sietää. Käsi hapuilee puhelinta, musiikki laitetaan soimaan heti aamusta. Pohjoisen hiljaisuudessa nämä unohtuvat. Se kutsuu rauhoittumaan.

Haluamme elämäämme muutosta. Se kertoo siitä, ettei arki ole syystä tai toisesta sellaista kuin sen ehkä toivoisi olevan. Muutoksessa vaikeinta on sen aloittaminen. Se vaatiikin usein pysähtymistä. Täällä siihen on mahdollisuus. Lapin taianomaisessa hiljaisuudessa on helppo olla. Ei tarvitse olla varuillaan ja miettiä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pohjoisessa alkaa uskoa itseensä ja elämään uudelleen. Mikään ei tunnu enää mahdottomalta. Pitkään piilossa olleet toiveet ja haaveet nousevat pintaan. Yhtäkkiä niihin uskaltaa vastata.

Avaimet muutokseen ovatkin jo käsissäsi. Sen huomaa, kun arjen kiireet ja harteille juurtunut taakka putoaa matkalla tänne maailman laidalle.

Kun vetää keuhkot täyteen maailman puhtainta ilmaa, se puhdistaa samalla kehon ja mielen. Luonnossa tuntee hengittävänsä samaa puhdasta ilmaa yhdessä siellä asuvien eläinten kanssa. Hetki tuntuu ikuisuudelta, keho ja mieli ovat täynnä taikaa. Ilma virkistää, puhdistaa jokaisen solun. Sitä on tarjolla silmänkantamattomiin. Ilma täällä Lapissa on tutkitusti maailman puhtainta. Siitä todisteena ovat puissa roikkuvat lupot ja naavat. Muoniossa, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, aivan tässä vieressä, on mittausten mukaan kaikkein puhtain ilma.

Sen tuntee. Ja sen tunteen haluaisi mukaan kotiinkin. Luonnon omaa detoxia.

Kiire ja kehon kireydet jäävät metsään. Järven jään alle, hiihtoladulle, tunturin laelle. Pakkasen purema rentouttaa ja saa onnenkyyneleet silmiin. Kovalla pakkasella aivot erehtyvät luulemaan kylmää kivuksi, tiesitkö? Sen takia hiihtoladulla poskille vierivät kyyneleet. Onnenkyyneleitä, niin uskon. Luontoon ovat jääneet monet kiukut ja kirosanat.

Ihmisellä on noin 70 000 ajatusta päivittäin. Arjen ajatukset toistavat itseään, kiire ei anna tilaa inspiraatiolle. Uudelle ei ole tilaa, hyväkin alku hukkuu arjen toistuviin haasteisiin. Mieli aiheuttaa itse itselleen stressiä. Pohjoisen taika tyhjentää mielen. Se taakka harteilta putoaa, tilaa vapautuu uusille ajatuksille. Uusille ideoille, uusille aluille. Muutos tuntuu taas mahdolliselta. Luonnossa on tilaa tarkastella itseään ja elämää vähän kauempaa. Rauhassa.

Uusia näkökulmia. Uusia alkuja. Muutoksia. Pakkanen saa ilman kimaltelemaan. Tähtipölyä. Se antaa viimeisen silauksen itseensä uskomiselle. Vielä kerran keuhkot täyteen raikasta ilmaa. Anna tunteiden tulla ja mennä. Hyväksy, mutta älä jää niihin kiinni. Luonnossa liikkuminen raivaa kuin itsestään tilaa positiivisemmille ajatuksille. Niitä ei tarvitse pakottaa. Pohjoisen rauha ottaa ne tyynesti mielessäsi vastaan.

Mitkään sanat eivät riitä kuvaamaan Lapin lumoa. Se on taikaa, se on rauhaa, se on onnea. Se täytyy vain kokea.

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour