17 marraskuun 2020

Posted at 14:22h in Hyvinvointi by
4 Likes

 

Sain aivan ihanan vastaanoton, kun kerroin aloittaneeni ravintovalmentajan opinnot! Kiitos kaikille kauniista sanoista ja kannustuksesta, niistä tuli todella hyvä mieli. Tosiaan olen viettänyt paljon vapaa-aikaa opintojen parissa ja koittanut imeä itseeni kaiken tiedon, jonka aiheesta irti saan. Vaikka tietämykseni ravitsemuksesta onkin ollut jo melko laaja, olen saanut juuri sitä tieteellistä tutkimustietoa monen väitteen ja uskomuksen pohjalle. Jatkuvasti kasvaa myös innostus itse valmentamista kohtaan ja tarkoitukseni onkin alkuvuodesta alkaa valmentaa myös asiakkaita. Vaikka ensin ajattelinkin tekeväni tätä vain itseäni varten, on auttamisen haluni nostanut taas päätään ja haluan jakaa tietoutta, tai pikemminkin hyvää oloa ja ruokavaliomuutosten mukana tulevia hyötyjä muidenkin elämään. Sanon jo nyt, että jos olet itse kiinnostunut ravintovalmennuksesta, laita viestiä täällä blogin kautta, yksityisviestiä Instagramissa tai suoraan meiliä mulle mirvaannamarian@gmail.com ihan vaikka heti – suunnittelun voi aloittaa milloin tahansa, vaikka varsinaisesti aloitankin näiden hommien teon vasta myöhemmin talvella. Mutta tuollaisista käytännön jutuista sitten myöhemmin lisää kun ovat ajankohtaisia. Takaisin yhteen lempiaiheistani, nimittäin ruokavalio ja sen vaikutukset hyvinvointiin ja miksi ne ovat niin lähellä omaa sydäntäni.

 

 

Aiheesta voisi kirjoittaa tietysti loputtomiin, mutta ajattelin tässä postauksessa avata hieman niitä syitä, miksi itse olen kiinnostunut nimenomaan ravitsemusasioista. Iso osa teistä tietääkin, rakastan liikuntaa. Voisin kouluttaa itseäni myös liikunta-alalla, mutta koen että ravinto on paljon isommassa osassa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia kuin liikkuminen, vaikka hyvin tärkeitä molemmat ovatkin. Ruokavalio on hyvinvoinnin perusta. Se vaikuttaa siihen kuinka nukumme yömme, miten virkeinä ja minkä näköisenä heräämme aamulla, miten jaksamme töissä ja harrastuksissa sekä kuinka sairastamme ja palaudumme. Koska jokaisen täytyy syödä, on ruokavaliomuutos mainio tapa aloittaa isompikin elämänmuutos. Usein kun elämäntapamuutos aloitetaan muokkaamalla ruokavaliota, positiiviset muutokset saavat aikaan myös sen, että alkaa tehdä mieli myös liikkua vaikka se olisi aiemmin ollut syystä tai toisesta tahmeaa.

 

Olen ollut aina hoikka, painoni on vaihdellut aikuisiällä 48 kg – 65 kg välillä elämäntilanteesta riippuen. Olen kokeillut yhtä jos toista dieettiä ja vastaavasti syönyt taas ihan mitä sattuu. Laskenut maanisesti kaloreita, punninnut ruokia ja toisaalta taas tilannut kaksi burgeria kerrallaan ja syönyt kerralla kokonaisen kakun (kyllä..). Tiedän, miten keho toimii, miten se reagoi eri ravintoaineisiin ja miten painon saa putoamaan. Tiedän kyllä helpon keinon myös sen nostamiseenkin. Skumppa ja roskaruokadieetillä saa puolessa vuodessa ihan kivasti kiloja – ja ihan huomaamatta. Läheiseni ovat pudottaneet painoa monin eri keinoin aina lapsuudestani asti. Muistan isäni kaalisoppakuurit vieläkin ja jo silloin minussa syttyi jonkinlainen kipinä tähän ”alaan”. Hyvä olo tai suuri painonpudotus eivät saa vaatia kitudieettejä. Eivät myöskään lisäravinteita tai kalliita erikoisruokia. Terveellinen syöminen on itseasiassa paljon edullisempaa kuin herkuttelu. Dieeteille on toki joskus hetkensä enkä esimerkiksi ravintovalmentaja tule koskaan keneltäkään kieltämään ruokien punnitsemista tai kaloreiden laskemista. Tiedän valmentajia, jotka hyvästä tahdostaan suojelevat asiakkaitaan kaloreiden ja grammojen laskemiselta. Ymmärrän pointin, mutta joskus tilanne on se, että asiakas haluaa eroon niistä ”viimeisistä kiloista” eikä joku välttämättä ymmärrä esimerkiksi annoskokojen tai piilorasvan merkitystä. Siksi olen alusta asti koulutuksessani sanonut, että itse valmentajana antaisin asiakkaalle myös tarkat ruokavaliot grammoineen, jos hän niin haluaa. Moni ei edes halua, eikä onneksi tarvitsekaan. Mies, josta olen aivan valtavan ylpeä, pudotti 20 kiloa painoa vajaassa neljässä kuukaudessa. Eikä laskenut yhtään kaloria, grammaa tai makroa. Yhtään kiloa ei ole tänä päivänäkään tullut takaisin.

 

 

Olen myös äiti. Tiedän, että jokainen odotus ja imetys ovat yksilöllisiä. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon keho kerää kiloja raskauden aikana – eikä sitä, kuinka nopeasti se ne pudottaa. Niin kauan, kun hormonitoiminta ei ole ”normaalia” eli on raskaana tai imettää vauvaa, kilot voivat joko tippua silmissä tai vastaavasti jämähtää täysin paikoilleen. Sen jälkeen kun imetysaika on ohi, keho alkaa taas toimia. Tiedän, miten haastavaa on syödä ”omia ruokia” kuin muu perhe. Kun anemiadiagnoosin seurauksena aloin syödä taas punaista lihaa, olemme alkaneet syödä lapsen kanssa samoja ruokia. Lapsiperhearkeen kuuluu myös kiire, ja minä todella tiedän mitä se on. Nälkäkiukut, huonot välipalat, väsymys ja sitä seuraavat valinnat, yleensä ne huonot.. Niin tuttuja juttuja. Äitinä olemisen lisäksi teen jatkuvasti töitä kahdella hyvin erilaisella alalla. Niin ja yritän pitää kodin edes jonkinlaisessa kunnossa, hoitaa koirat hyvin ja huolehtia siinä sivussa ihmissuhteistakin. Treenaan neljästi viikossa salilla, lenkkeilen kahdesti tai kolmesti.

 

En jaksaisi tätä ehkä viikkoakaan, jos söisin huonosti.

 

 

Kun sen kerran oppii, on siitä helppo pitää jatkossakin kiinni. Liian haastavat tai suuret muutokset eivät ole pysyviä ja kun tarpeeksi miinuskaloreille mennään, alkaa tehdä mieli karkkia. Se on vain faktaa, sillä keho haluaa energiansa jostain. Rasva ei pala kunnolla vaan varastoituu entisestään, jos ei syö säännöllisin väliajoin. Kuitenkin kaikissa elämäntapamuutoksissa tulee muistaa, että itselleen on oltava armollinen. Joskus elämä kolhii ja silloin tekee mieli tehdä niitä huonoja valintoja. Suo se itsellesi. Älä rankaise, vaan hoida ja paranna haavoja rauhassa pahimman yli. Kuitenkin kaikissa elämän kriiseissä tulee vaihe, jolloin normaaliin rutiininomaiseen arkeen on hyvä palata kiinni, ettei elämä lähde kulkemaan sen pidempään sitä väärää raidetta pitkin. Silloin auttaa, kun on ne vanhat tutut opit muistissa, miten tulisikaan syödä, että voi hyvin. Ja kun niitä hetken aikaa noudattaa, huomaa taas voivansa paljon paremmin. Kehon ja mielen yhteys on lumoavaa.

 

Ravintovalmentajana voin tietysti neuvoa ihan kaikkia perusasioissa. Rasvanpoltto, säännöllisyys, monipuolisuus, aterioiden koostaminen, ateriarytmi.. Hyvin samankaltaisia asioita kaikille, ne vain muokataan sopimaan yksilöllisesti asiakkaan arkeen. Kuitenkin sitä ominta kohderyhmääni ovat kanssani hektistä arkea elävät naiset, ennen kaikkea ne kiireiset äidit jotka haluavat onnistua ja voida hyvin, mutta eivät aina vain yksinkertaisesti jaksa tai eivät ihan tarkalleen tiedä, mitä tulisi tehdä. Heille aivan erityisesti haluan tehdä valmennuksia. Koska kun voi hyvin ja syö hyvin, heijastuu se niihin kaikkiin elämän osa-alueisiin. Ihan vain sillä, että pitää itsestään huolta, syö oikein ja siinä sivussa vähän liikkuukin, voi olla paljon parempi äiti. Samalla omia terveellisiä elämäntapoja siirtää myös lapsille. Ehkä he joskus myös omille lapsilleen. Pienet teot ovatkin niitä isoja tekoja. Ne muuttavat maailmaa.

 

Olisipa ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour


15 marraskuun 2020

Posted at 18:26h in Hyvinvointi by
2 Likes

Postaus sisältää mainoslinkkejä*

 

Tähän aikaan vuodesta Suomessa väsyttää, kaikkihan sen tietävät. Ohjeet ja suositukset kehottavat syömän vitamiineja, mutta hetkinen – työkaverihan just puhui D-vitamiinin liikasaannin haitoista ja apteekkikin antoi vähän ristiriitaisia suosituksia päivittäisannoksesta. B12-vitamiinia ei ainakaan saa mistään jos on kasvissyöjä, vai saako? Matala ferritiini on muotisairaus sanoi lääkäri, silti olo on vetämätön. Lääkäri ei suostu kirjoittamaanh edes lähetettä. Tai hormoneistahan kaikki johtuu, kai. Kuulostaa ehkä tutulta? Kaksi ja puoli vuotta sitten punkkirokotteen yhteydessä pohdin ääneen omaa hieman kummallista oloa ja jatkuvia rytmihäiriöitä. Stressiä varmasti, mutta kysyin kuitenkin työterveyshoitajalta, saisiko lähetteen kaikkiin mahdollisiin tutkimuksiin että ainakin tietäisin, ovatko arvot viitteiden sisällä. Sain lähetteen pieneen verenkuvaan ja kehotuksen välttää stressiä.

 

En koskaan mennyt tuohon verikokeeseen vaan avasin Googlen. Löysin mahdollisuuden, josta en tiennytkään. Verikokeisiin ja kattaviin verikoepaketteihin pääsi ilman lääkärin lähetettä. Ostin liikkujan tutkimuspaketin ja menin seuraavana aamuna labraan. Tuo verikoe muutti elämäni.

 

 

Matala ferritiini tarkoitti silloin arvoa, joka on pienempi kuin kymmenen. Näytin työterveyslääkärille oma-aloitteisen laboratoriokokeideni tuloksia, joissa ferritiini oli 26. ”Tämähän on hyvä arvo! Kiitos hei!” Hemoglobiini oli suorastaan loistava, joten eihän mulla mitään ole. Lääkäri vielä ihmetteli, miksi olin ostanut moisen tutkimuspaketin. Tiesin kuitenkin, että jotain oli vialla. Olo ei ollut millään mittapuulla normaali. Kaikista oireistani voit lukea postauksen loppuun linkatusta postauksesta, josta löytyvät kaikki kirjoitukseni raudanpuutteesta. Koska olo tuntui tuon lääkärikäynnin jälkeen vain pahenevan, etsin netistä lääkärin joka osaisi mahdollisesti auttaa minua. Sain peruutusajan ja heti ensimmäisellä käynnillä diagnoosin vakavasta raudanpuutteesta ja ylirasitustilasta.

 

Sain kaksi rautainfuusiota ja nyt olen edelleen jatkuvassa seurannassa. Raudanpuute usein nostaa joksikin aikaa hemoglobiinia. Näin itsellenikin kävi. Ensimmäisen infuusion jälkeen hemoglobiinini alkoi tippua, vaikka matala ferritiini nousi lähes sataan. Hemoglobiinin osalta sairastin anemiaa. Sain onnekseni toisen infuusion jonka jälkeen arvot ovat pysyneet hyvinä. En voi syödä rautaa suun kautta lainkaan, joten ainoa rautaa sisältävä valmiste jota käytän nyt ns. ylläpitoon on Floradix-mehu. Se ei kuitenkaan riitä korjaamaan raudanpuutetta, mutta uskon että ylläpitohoitona se on oikein mainio. Ainakin laboratoriotulosteni mukaan. En voi koskaan tarpeeksi kirjoittaa siitä, kuinka koko elämäni muuttui, kun matala ferritiini nousi yli sadan. Sain itseni, elämäniloni ja energiani takaisin.

 

Kautta aikojen yksi luetuimmista postauksistani on kirjoitus raudanpuutteesta. Raudanpuute on parin-kolmen viimeisen vuoden aikana yleistynyt – tai siis ei missään nimessä edes yleistynyt vaan se on vihdoin tunnistettu ongelmaksi ja varmasti meistä jokainen tietää jonkun, joka siitä on kärsinyt. Äidin raudanpuute voi siirtyä suoraan sikiölle ja näin ollen joku on saattanut olla lapsesta asti raudanpuutteinen. Onneksi näistä puhutaan nykyään paljon ja moni meistä nykyään tietää, millaisia oireita matala ferritiini voi aiheuttaa.

 

 

 

En tiedä missä vaiheessa olisin päässyt ferritiinimittaukseen ilman, että olisin varannut sitä itse ilman lääkärin lähetettä. Myöhemmin olen käynyt mittauttamassa niin vitamiini-, kuin hormoniarvojakin ilman lääkärin lähetettä. Olen monille suositellut Puhti.fi -palvelua, jossa on kattava valikoima erilaisia tutkimuspaketteja*, joista voi valita itselleen sopivimmat. Kun verinäytteen ostaa, palvelu antaa ohjeet muun muassa mahdollisesta paastosta ja laboratoriosta, jossa tutkimus tehdään. Tulokset saat itsellesi, mutta jos niissä on jotain poikkeavaa (viitearvot saat tulosten mukana) voit ottaa itse yhteyttä lääkäriin ja keskustella mahdollisista puutostiloista tai liikasaannista.

 

D-vitamiinimittausta suosittelen kaikille. Turhaan arvomme, kannattaako sitä nyt syödä vai ei. Verikoe kertoo D-vitamiiniarvosi ja onko se viitteiden sisällä. Itse kärsin D-vitamiinin puutoksesta ihan keskellä kesää 2 viikon aurinkoloman jälkeen, juuri silloin kun en olisi koskaan uskonut siitä kärsiväni. Raudanpuutteen tutkimuspaketti* kertoo paljon muutakin kuin ferritiinin. Jos ongelmasi on matala ferritiini, tutkimuksella selvitetään monta siihen liittyvää tekijää, jotka ovat avainasemassa kun selvitellään raudanpuutteen syitä.

 

Kattavaa tutkimustietoa vitamiinitasoista ja elimistön tilasta yleensäkin antaa myös liikkujan tutkimuspaketti*, joka sisältää täydellisen verenkuvan, kolesteroliarvot ja paljon vitamiinitutkimuksia. Tämä on kattava paketti myös ei-niin-liikkuvalle. Naisille ja miehille on omat yksilölliset verikokeensa ja hyvin mielenkiintoista tietoa antaa naisille esimerkiksi tämä hormonitasapainon tutkimuspaketti* tai miehille oma* vastaava tutkimuksensa. Moni oire saa näiden kautta selityksen tai ainakin itse saat mielenrauhan, kun huomaat että kaikki on kunnossa. En itse henkilökohtaisesti ymmärrä, miksi verikokeita otetaan Suomessa loppujen lopuksi kovin vähän. Se kertoo terveellekin ihmiselle, että kaikki on kunnossa. Käymme tarkistuttamassa hampaatkin silloin, kun hammasta ei särje. Miksi verikokeisiin mennään vasta sitten, kun ollaan sairaana? Joulun alla myös lahjakortti verikokeisiin* voi olla se elämän mullistava tekijä.

 

 

Tästä postauksesta löydät vielä kirjoitukseni raudanpuutteesta paranemisesta sekä linkit kaikkiin raudanpuutteeseen liittyviin postauksiini. Voikaa hyvin! 

 

Olisipa ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour


12 marraskuun 2020

Posted at 20:03h in Hyvinvointi, Ravinto, Ruoka by
0 Likes

 

Lähestyvä joulu innostaa kokkailemaan ja kokeilemaan kaikkea uutta. Valmista maustamatonta kaurajogurttia olen käyttänyt melko paljon, mutta viikonloppuna sain inspiraation kokeilla itsetehtyä jogurttia. Tästä saa vieläkin enemmän kotitekoisen version jos kauramaidon korvaa itsetehdyllä kauramaidolla (on muuten helppo juttu ja googlesta löytyy monta ohjetta) jolloin myös säästö on aika merkittävä valmiiseen kauramaitoon tai jogurttiin verrattuna. Itsetehdyissä ruoissa itselleni se juttu on kuitenkin se tekemisen ilo. Kaupastahan saa valmiina vaikka mitä, mutta ei sitä fiilistä. Ruokaan liittyvä hyvä olo on iso tekijä myös hyvän olon kannalta. Se lisää syömisestä saatavaa nautintoa, joka taas vähentää stressiä ja pitää aineenvaihdunnan kunnossa.

 

 

Itsetehty kaurajogurtti

 

0,5 litraa kauramaitoa

 

1-2 tl Agar Agar -hiutaleita (voit käyttää myös jauhetta) riippuen haluamastasi koostumuksesta.

 

2 probioottikapselia

 

 

Agar agar jauhetta tarvitaan yleensä vähemmän kuin hiutaleita. Sen kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei seos hyydy ”liikaa”, joten jauhetta suosittelen käytettäväksi 0,5-1 tl. Jos jogurtti sattuu hyytymään liikaa, sekoita se kertaalleen blenderissä.

 

Keitä kauramaitoa ja agar agaria noin 5-10 minuuttia. 5 minuuttia riittää jauheelle, 10 minuuttia hiutaleille. Kun seos alkaa kiehua, pienennä lämpötilaa ja anna kiehua hiljalleen samalla sekoittaen. Jos käytät hiutaleita, laita seos keittämisen jälkeen blenderiin, kunnes se on täysin tasaista. Jauhe sekoittuu helposti käsin vispaamallakin. Anna seoksen jäähtyä noin kädenlämpöiseksi. Avaa kahden probioottikapselin sisältö ja kaada se seoksen joukkoon. Sekoita huolellisesti blenderissä. Kaada jogurtti kannelliseen lasipurkkiin ja laita purkki suljettuna yöksi uuniin. Älä laita kuitenkaan uunia päälle, sillä pelkkä uunin valo riittää.

 

Jäähdytä aamulla jääkaapissa ja tarjoile esimerkiksi aamupuuron tai marjojen kanssa. Itsetehty kaurajogurtti on kevyt ja terveellinen herkku, jota voit halutessasi maustaa keittämisen jälkeen esimerkiksi vaniljauutteella, kanelilla tai vaikka vaahterasiirapilla. Kauramaidon voit korvata toki millä tahansa muullakin kasvipohjaisella maidolla. Manteli- ja soijamaidostakin syntyy oikein herkullisia jogurtteja.

 

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour


11 marraskuun 2020

Posted at 14:28h in Sisustus by
10 Likes

 

Remontti on ihan viimeisiä viilauksia vaille valmis. Toki jos joku vieras käy esimerkiksi alakerrassa ja näkee sen keskeneräisen kaaoksen, hänestä voi tuntua että kaikki on ihan kesken mutta se on kuulkaa suhteellista. Pari viikkoa ei tunnu enää missään ja pölyyn sekä raksamiesten tavaroihinkin tottuu. Onneksi ne tosiaan ovat eri kerroksessa enkä näe niitä välttämättä kuin pyykinpesun ja saunomisen ajan. Eli jonain päivinä voi sulkea silmänsä kaaokselta aivan hyvin. Mutta tosiaan enää loppusilaus, tulipahan rempattua alakerran kylppäriä lukuunottamatta lähes joka ikinen tila ja pinta. Melkein puoli vuotta siihen meni ja vaikka toisinaan jo uskallan ajatellakin että kannattihan se odottaa, en kyllä ihan äkkiä lähde uusintakierrokselle.

 

Koska koti valmistui juuri sopivasti joulun odotusta varten, se alkaa olla jo täynnä koristeita. Siksi ennen siirtymistä jouluteemaan täällä blogissa ajattelin postata nämä viimeiset kotikuvat ilman joulukoristeita. Heti joulun jälkeen on sitten tarkempien huonekohtaisten kotiesittelyjen aika. Monet ovat pyytäneet sisustuspostauksia ja ennen kuin niitä alkaa näkyä täällä blogin puolella, löydät kuvia sisustustililtäni Instagramista @ourhometour joten ota tili seurantaan jos sisustutjutut kiinnostavat. Tänään alan postailla joulujuttuja sinnekin. Ensimmäistä kertaa ikinä muuten ikinä itse ajattelin, että lähtiköhän joulukoristeet nyt vähän käsistä.. Mutta ennen jouluinspiraatiota, tässä kymmenen kuvaa uudesta kodista.

 

 

Tykkäsin kovasti meidän Eiran kodin keittiöstä ja sen kanssa elellessä jo ajattelin, että jos vielä uusisin jossain keittiön, haluaisin seuravastakin samanlaisen. Toisessa värissä kylläkin, edellisen ollessa valkoinen. Keittiön valinta olikin helppo ja koko homma hoitui parissa tunnissa. Väri oli ”sika säkissä” mutta mielestäni varsin nappivalinta. Kultaiset yksityiskohdat sopivat greigen sävyisiin kaappeihin ja mudanvärisiin tasoihin yllättävän hyvin. Yksi lemppareistani keittiössä on tv, jota vihdoin tulee katsottuakin kun sitä voi tehdä samalla kun puuhailee keittiössä muutakin. Isolta saarekkeelta löytyvät lieden lisäksi grilli sekä teppanyakilevy ja ”pöytämallin” liesituulettimet. Saarekkeen baarituoleilla on kiva istuskella jos syö yksin. Siinä leivottiin myös eilen kauden ensimmäiset joulupiparit. Työskentelytilaa on paljon, joka on sinänsä tietysti ihana asia, mutta miinuspuolena myös kaikkea turhaa tavaraa kertyy tasoille ihan huomaamatta.

 

Portaikko on kokenut suuren muutoksen. Sitä esittelinkin tarkemmin jo tässä postauksessa. Korkean ja valoisan tilan muutos onnistui yli odotusteni. Sekä keittiöön että portaikkoon valittiin valaisimet valkoisen ja kullan väriyhdistelmällä. Kuvasta ei näy, mutta portaikossa on noita seinävalaisimia neljä. Niiden epäsuora valo luo tunnelmaa ja on kuitenkin sopivan himmeä pidettäväksi päällä yhtä aikaa kattolistoihin upotettujen led-nauhojen kanssa.

 

 

Ruokailutilasta, olohuoneista ja makuuhuoneesta avautuvat isot ikkunat merelle. Eteläikkunoiden takia verhojen valintaan täytyi kiinnittää erityistä huomiota, sillä vaikka varsinaista näkösuojaa ei sinänsä tarvitse, tulvii ikkunoista runsaasti valoa koko päivän ajan sisään taloon. Kesällä se tietysti lämmittää, mutta nyt syksylläkin huomaan että oikein aurinkoisina päivinä täytyy verhoja vetää kiinni jos esimerkiksi tekee töitä koneella olohuoneessa tai ruokailutilassa. Yläkerrassa meillä on ikkunoissa pimentävät laskosverhot kun taas alakerrassa sivuverhoihin on ommeltu pimentävä vuori ja laskosverho päästää valon kauniisti läpi. Suurin osa verhoista toimii sähköllä joko katkaisijasta tai kaukosäätimestä. Nyt sitä osaa toki jo arvostaa, mutta remppavaiheessa kirosin sähköjen vetämistä ja seinien avausta näiden takia moneen kertaan.

 

Meillä on tosiaan kaksi olohuonetta, keskimmäisessä eli sisääntulokerroksessa tämä alla olevan kuvan olohuone ilman televisiota ja ylhäällä ns. arkiolohuone jossa katsotaan telkkaria ja tehdään töitä. Pidän kovasti tästä telkkarittomasta olohuoneesta, sillä se on rauhallinen tila nimenomaan vieraiden kanssa seurusteluun ja lukemiseen. Aamuisin olen tehnyt tässä ikkunan edessä joogaharjoituksen sillä alakerran kuntosali valmistuu vasta joulukuussa.

 

 

Arkiolohuoneen sisustus on vielä vähän kesken, mutta se edustaa tällä hetkellä tuota minimalistista skandipuolta kodissamme. Ylemmässä kuvassa näkyy vain tuo nojatuoli, joka on siis osa isompaa sohvaryhmää HT-Collectionin AIR-sarjasta. Pelkäsin ensin ettei se istu lainkaan talon yleisilmeeseen joka on klassinen ja melko runsas yksityiskohtineen, mutta ihan hyvinhän se tuohon tilaan istuu. Kalanruotoparketti jätettiin olohuoneisiin sekä alimpaan kerrokseen, se oli talossa jo valmiina. Eteisen, vaatehuoneen ja keittiön lattiat oli samaa parketti, mutta ne vaihdettiin isoon marmorikuvioiseen laattaan. Muutos toi paljon valoa ja raikkautta, sillä parkettia tuntui olevan ihan liikaa. Makuuhuoneisiin asennettiin vaaleat kokolattiamatot, joista lisään kuvia myöhemmin. Olohuoneissa kalanruotoparketit ovat kuitenkin oikein kivat ja lämpimänsävyisinä ne sopivat hyvin myös portaikon tiikistä valmistettuihin osiin.

 

Ruokailutilan sisustuksen esittelin aiemmin tässä postauksessa. Ihan joka päivä olen niin kovin iloinen tästä pyöreästä pöydästä ja pehmoisista tuoleista. Vanhaa lasipöytää ja niitä kylmiä Kartellin tuoleja ei kyllä ole yhtään ikävä.

 

 

Viimeisenä vielä kylppärikuvat, tai pikemminkin vessakuvat. Meillä on 4 wc:tä joista nämä kaksi ovat käytännössä täysin valmiita. Suihkulliset veskit odottavat vielä suihkuseiniä ja niiden lisäksi alakerrasta löytyy saunan yhteydestä erillinen suihkutila. Kolme neljästä wc:stä sai pitää tuon beigen kalkkikiven, vaihdoimme vain kalusteet. Tämä alhaallaolevassa kuvassa näkyvä puinen taso vaihtuu vielä samaksi marmoritasoksi kuin altaan alla kunhan se saapuu Suomeen. Tasot ovat samaa kiveä mitä keittiössäkin ja kalusteiden rungot samaa sarjaa samassa värissä. Voi kuinka pidänkin noista vetimistä ja ovaalinmuotoisesta peilistä.

Alimmassa kuvassa sitten viimeisin, vaan ei vähäisin kuvauskohde. Ainoa selkeä toiveeni muuton ja remontin yhteydessä oli vihreästä marmorista tehty kylpyhuone. Siitä en halunnut tinkiä ollenkaan. Tämä pieni wc sai ensimmäisenä kokea tuon muutoksen ja lopputulos oli niin ihana, että tiedän kyllä jatkossakin tekeväni juuri tällaisen jos vielä joskus täytyy kylppäriä laatoittaa. Vihreä marmori sai kaverikseen kultaiset yksityiskohdat, valkoiset pehmoiset tekstiilit sekä upean katon kipsilistoineen ja -rosetteineen. Satutko kenties muistamaan, missä hotellissa on täysin samanlaiset katot kylpyhuoneissa?

 

 

Sellainen pikavilkaisu meidän kotiin. Tulevat sisustuskuvat ovat kovin jouluisia, mutta joulun jälkeen on sitten aikaa esitellä täysin valmista kokonaisuutta tarkemmin ilman havuja, tonttuja ja valoja. Ystäväni ehdotti että voisin alkaa myymään joulukoristepalveluja heille, jotka eivät itse jaksa nähdä suunnittelun ja asennuksen vaivaa. Olisipa muuten ihanaa! Palataan myöhemmin jouluisemmilla sisustus-, ja ruokajutuilla. Mitä ootte muuten mieltä uudesta kodista? Ei ehkä perinteisin suomalainen koti ja varmasti monen mielestä vähän liikaa sitä ja tätä, mutta ainakin se alkaa olla mun näköinen <3

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour


09 marraskuun 2020

Posted at 15:56h in Sisustus by
3 Likes

 

Koronavirus teki etätyöskentelystä mahdollista yhtäkkiä melkein alalla kuin alalla. Kevään aikana moni havahtui myös siihen, ettei kotona ole kunnollista työpistettä. Meilläkään ei ollut, vaikka olemmekin tehneet paljon töitä kotona. iMac meni monta vuotta tv-tason päällä ja rahi toimi tuolina ja ruokapöydän ääressä yksi paikka oli aina varattu läppärilleni. Tietokoneet olivat jotenkin ihan luonnollinen osa ”sisustusta” eikä ergonomiaa tullut oikein koskaan edes ajateltua. Muuton yhteydessä halusin meille kuitenkin edes pienen erillisen työtilan ja nyt yläkerran aulasta löytyykin pieni ja sopivasti huomaamaton kotitoimisto.

 

 

Ensin suunnittelin sijoittavani pöydän ikkunan eteen. Olisi ihanaa kirjoittaa ja katsella samalla merelle. Kuitenkin tähän tilaan noustaan portaita ikkunoita kohti, joten koen itse epämukavaksi istua selkä kohti avointa portaikkoa. Tilankäytön kannalta ikkunan edessä oleva työpöytä olisi muutenkin ollut hieman epäkäytännöllinen, joten päädyin laittamaan sen nyt tuohon seinää vasten. Oikealle katsoessa näkyy merimaisema, vasemmalla portaikko ja sen takaa ikkunasta näkymä kadulle. Näin kotitoimisto ei varasta myöskään huomiota vaan istuu luonnollisesti osaksi arkiolohuonetta.

 

Sininen samettituoli ihastutti ensisilmäyksellä ja nyt etsin enää tilaan sopivaa itämaista mattoa jossa saisi olla samoja sinisen sävyjä kuin tässäkin. Tiikistä valmistettu yöpöytä on samaa sarjaa kuin eteisen lipasto joka oli jo edellisessä asunnossa. Se on Ethnicraftin mallistosta, ihanan siro mutta samalla kuitenkin tukeva. Yllättävän painavakin. Pienet laatikot kätkevät kätevästi laturit ja muut toimistotarvikkeet piiloon katseilta. Nyt iMacin kaverina on Infinity Flower Collectionin ruusulaatikko ja suosikkihuonetuoksuni, mutta tuohon sopii hyvin myös läppärikin. Ihan niin innokkaita kotitoimistolaisia ei olla, että tekisimme vierekkäin töitä. Keittiön saarekkeelta löytyy yhä läppärit, mutta tähän työpöydän ääreen kun istuu alas, on työskentely paljon tehokkaampaa ja ergonomisempaa kuin siellä keittiössä. Olemme siinä mielessä onnekkaita, ettei meidän tarvitse tehdä tällä hetkellä etätöitä. Kuitenkin jos sellainen hetki jostain syystä tulisi, helpottaisi pieni kotitoimisto työntekoa varmasti huomattavasti.

 

Kun työpisteen sijoittaa kotona erilleen, on paljon helpompi myös jakaa työ- ja vapaa-aika kotona. Kun istun työpöydän ääreen, ajattelen niin ikään olevani ”toimistossa” ja keskityn siinä istuessani vain töihin. Jos teen töitä ruokailuhuoneessa tai keittiössä, voin olla varma että puuhaan samalla kaikkea muuta. Työskentelettekö te muuten nyt kotona etänä vai työpaikalla?

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

Sisustustilini löydät sieltä @ourhometour