Kaksi vuotta sitten laskin päiviä lapseni syntymään. Siihen oli silloin alle viikko. Olin aivan ehdoton siinä, etten missään nimessä laittaisi lapseni kuvia nettiin. Facebookissa nyt pitäisi varmaan jakaa tieto lapsen syntymästä, mutta ajattelin laittavani siihen kuvan söpöistä pienistä varpaista tai peiton alta pilkistävästä piposta.

No, vuorokausi syntymän jälkeen sain pidellä lastani ensimmäistä kertaa kunnolla sylissä. Räps, selfie! Hei, se avasi silmät – räps, uusi selfie! Klik, facebookiin! Siinä yhdellä kädellä näppärästi ekat kuvat nettiin, kun toisella syötin sylissäni olevaa vastasyntynyttä valvontaosaston nojatuolissa.

Sanna Ukkolan kirjoitus on puhuttanut tänään blogeissa ja somessa muutenkin. Aihe on pinnalla lähes säännöllisin väliajoin. Se jakaa kahtia. Tai no, toiset laittavat nettiin lastensa kuvia, joissa kasvot on peitetty. Ylläoleva esimerkkini kertoi, mihin minä kuulun. Minä, joka olin hyvin vahvasti sitä mieltä, että lapseni kuvat päätyvät nettiin vasta, kun hän niitä itse sinne saa laittaa.

Mutta kun se pieni syntyi.. Hän oli tuhat kertaa suloisempi kuin olin koskaan osannut kuvitellakaan. Olin niin äärimmäisen ylpeä omasta lapsestani, että halusin jakaa sen vaikka sitten koko maailmalle. Täytyyhän maailmassa vauvakuvia olla. Ehkä olen itsekäs, kun ajattelen osaavani valita lapsestani sellaisia kuvia, jotka ovat hänen mielestäänkin ihan ok sitten myöhemmin. En jaa joka hemmetin hetkestä kuvia, ja kuvat ovat pääosin muita kuin kasvokuvia. Hyvällä maulla valittuja, vaikka itse sanonkin. Minun kantani on se, että näytän lastani toisinaan facebookissa, instassa, snäpissä ja täällä blogissakin. Fakta kun on, että ikävä kyllä kuka tahansa voi koska tahansa kuvata ketä tahansa ja halutessaan saa kuvat kyllä mihin vain. Facebookissa suurin osa päivityksistäni on yksityisiä, lapseni kuvat taitavat olla kaikki, mutta fakta on myös se, että yksikään asetus ei suojaa siltä, etteivätkö kuvat voisi silti päätyä vääriin käsiin.

Ymmärrän tätä toistakin näkökulmaa erittäin hyvin. Lapsen parastahan siinä ajatellaan. Minna kirjoitti todella asiallisen ja fiksun tekstin toiselta kannalta, kuin mitä itse olen nyt edustanut. Ja kyllä Sanna Ukkolan tekstissäkin oli paljon hyviä pointteja. En periaatteessa ole mistään varsinaisesti eri mieltä, ymmärrän tämän kortin kääntöpuolen todella hyvin. Moni lapseton on ottanut kantaa tähän keskusteluun ja ollut vahvasti lasten kuvien näyttämistä vastaan. Niinhän minäkin olin. Maailma ei ollutkaan sitten vain niin mustavalkoinen. Toivon, että lapseni ymmärtää sitten vähän isompana, että olen jakanut kaikki hänen kuvansa, olivat ne sitten maailman suloisimmista vihreistä silmistä tai tästä käkkärästä takatukasta, vain siksi, että olen hänestä aivan tavattoman ylpeä ja voisin esitellä suloisen lapseni koko maailmalle. äidin rakas.

Ja vaikken omaani sellaiseksi luokittelekaan, mitä olisivat perhe-, ja mammablogit ilman lasten kuvia? Jos lapsi häpeäisi myöhemmin jotain kuvaansa, hän häpeäisi varmasti myös sellaista, jossa hänen kasvonsa eivät näy. Kaameita muumisukkahousuja, hölmöä asentoa tai kokovartalohaalaria. Yritän kasvattaa hänet siihen, että yhtään kuvaa ei tarvitsisi koskaan hävetä. Ja että lapseni voi kertoa hänen olevan niin rakastettu, että niitä kuvia on haluttu jakaa. Hänen tarinansa alkaa siitä, ja hän voi jatkaa sitä sitten itse..

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian


Viikko meni ihmeen huonoissa fiiliksissä. Se alkoi niin huonosti. Paska fiilis jatkoi olemassaoloaan loppuviikkoon. Nyt ei sitten ärsytä mikään. Muistan viikon varrelta vain ne hyvät jutut. Niitä oli paljon. Huvittaa mokoma kiukuttelu.

Olen niin ailahtelevainen, että huvittaa ihan sekin. Tai en ehkä ailahtelevainen, tunneihminen pikemminkin. Kaikki on aina x100. Elämä on muuten paljon eletymmän tuntuista näin. Helpompaa? Ei ehkä, mutta paljon siistimpää. En kestäisi tasaista harmautta kovinkaan pitkään.

Kuvat ovat eiliseltä päivältä. Taas yhden viikon rikkaampi elämä. Käytiin aamukävelyllä koirien kanssa kauppahallissa. Niin, tajusin siinä sitä superterveellistä vihersmoothieta ostaessani, ettei koiria saa tietenkään viedä kauppahalliin. Idiootti. Onneksi meidät ohjattiin (kauniimpi versio pihalle heittämisestä) ystävällisesti terassille. Niin, aurinkoisena sunnuntaiaamuna vois ehkä olla kivempi istua terassilla muutenkin, enpä mä heti tajunnut. Idiootti. Onneksi oli sentään hyvä ja ravitseva vihreä smoothie. Olen onnistunut pitämään niin hyvin kiinni fiksuista ruokavalinnoista ja syönyt todella puhtaasti ja hyvin koko viikon.

Jos viime viikko oli ihan paska, tämä on varmasti parempi. Aamu nyt ei alkanut kovin positiivisilla asioilla. Tajusin viikonlopun verottaneen erinäisiä tavaroitani satojen eurojen edestä (vaikka olin siis käytännössä ihan vain kotona sairastelemassa) ja huomasin bussikuskin näyttävän minulle keskisormea haistavittu -toivotuksen saattelemana, kun hän on ensin yrittänyt kahdesti ajaa autoni kylkeen. Maanantai. Asenne on kuitenkin aivan eri. Hyvin nukutut yöt ja vihdoinkin terve olo tekevät kai ihmeitä. Saatan olla tunnin päästä taas aivan toista mieltä, mutta pidetään tämä nyt edes hetken.

Tuleva viikko tuo tullessaan tavallisen arjen lisäksi 2-vuotissynttäreiden järjestelyä. Rakastan juhlien järjestämistä teoriassa, mutta siinä vaiheessa kun tuskailen viiden eri vihreän lautassävyn valinnassa juhlatarvikeliikkeessä, muistan taas kuinka en pidäkään siitä yhtään. Unohdan taatusti tilata ilmapallot ja enköhän ole jättänyt jonkun tärkeän tyypin kutsumattakin. Luojalle kiitos ei tarvitse itse leipoa.

Leipomisesta puheenollen, täydellisen terveellinen ruokavalioni täydentyi ihan täydellisellä korvapuustilla. Siinä vaiheessa kun heitetään kauppahallista pihalle, ehtii onneksi livahtaa vielä ostamaan pullan.

Upeeta viikkoa kaikille hyville tyypeille. Sille bussikuskillekin, ehkä sillä oli tällä kertaa se huono päivä.

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian


Maanantai on tietysti paras päivä uusille aluille. Kun koko viikon aloittaa hyvällä asenteella, siitä tulee väkisinkin hyvä. Ainakin parempi kuin jos aloitat sen masentelemalla sitä maanantaita. Hyvä energia ja fiilis kantaa pitkälle ja pian ollaankin jo mieltä nostattavissa viikonlopputunnelmissa. Uusi viikko kannattaa siis aloittaa hyvin, mutta se vaatii vähän ennakointia. Listasinkin kolme vinkkiä parempaan viikkoon. Kun aloitat valmistelut tänään, tuleva viikko on varmasti kiva!

Siivoa ja järjestele sunnuntaina. Siivosin aiemmin kodin kunnolla aina torstaisin, ikään kuin viikonloppua varten. Viikonloppuna olin kuitenkin aina enemmän kotona, jolloin siivottavaakin luonnollisesti tuli aivan eri tavalla kuin arkipäivinä. Maanantaina tilanne muistutti lähinnä kaaosta. Viikonloppua varten voi tehdä pikasiivouksen, mutta kun sunnuntaina siivoaa kunnolla, on ihanaa aloittaa uusi viikko puhtaassa kodissa ja siistissä ympäristössä. Siivouksen myötä ajatuksetkin selkenevät ja kodin siisteyden haluaa säilyttää koko viikon ajan. Siistissä kodissa vallitsee hyvä feng shui ja siellä on helppo olla. Kiireiset arkiaamutkin ovat helpompia, kun tavarat on järjestelty sunnuntaina valmiiksi. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota kylpyhuoneen, keittiön ja vaatekaapin järjestykseen. Niitä paikkoja, jossa kaaokset ahdistavat aamuisin.

Treenaa heti maanantaina. Oli liikuntamuoto sitten mitä tahansa, kun aloitat viikon maanantaina liikkuen, tsemppiä on paljon helpompi pitää yllä koko loppuviikko. Treenirytmi jää helpommin päälle ja saat energiaa liikunnasta uuteen viikkoon. Voi tuntua siltä, että eikö se nyt ole ihan sama minä päivänä sitä liikkuu, mutta uskon että maanantaisin liikkuvat liikkuvat koko viikon ajan enemmän. Ainakin omien kokemusteni mukaan. Ja jos maanantai yhtään masentaa tai ärsyttää, liikunta piristää aina. Jos muuten ei ole aikaa, tee vaikka illalla reipas kävelylenkki. Tulevan viikon liikunnat kannattaa laittaa myös kalenteriin, jos yhtään tuntuu siltä että on muka liian kiireinen. Kun suunnittelet jo sunnuntai-iltana viikon treenit, on niistä paljon helpompi pitää kiinni. Kokeile vaikka huviksesi tänään ja ensi viikolla. Yllätyt.

Käy maanantaina ruokakaupassa ja suunnittelet ruoat arkipäiville. Maanantaisin ei tee läheskään niin paljon mieli herkutella kuin viikonloppuna. Varsinkin juhlitun viikonlopun jälkeen kroppa kaipaa puhdistusta ja kevyttä ja terveellistä ruokaa. Osta maanantaina jääkaapin täydeltä erityisesti kasviksia ja hedelmiä sekä suunnitele viikon ruoat etukäteen. Vaikket ostaisi kaikkea kerralla, voit hakea viikolla listasta sitten lisää tarvittavia. Mitä harvemmin käyt kaupassa, sitä vähemmän ostat mitään turhaa. Olen huomannut, että tulee syötyä paljon monipuolisemmin kun suunnittelee viikon ruoat ennakkoon. Tylsää? Ainakin taloudellisempaa ja usein paljon terveellisempää. Välttyy myös nälkäkiukulta ja tyhjältä jääkaapilta töistä tullessa, kun kotona on safkat valmiina. Itse ainakin suorastaa vihaan ruokakaupassa käymistä, joten käyn siellä mahdollisimman harvoin.

// 3 tips for a easier week! 1. clean up your home on sunday 2. start your training week on monday 3. fill your fridge with healthy food on monday

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian