29 heinäkuun 2020

Posted at 17:00h in Ajatukset, Hyvinvointi by
3 Likes

 

Nyt kun istun sadepäivänä työpöytäni ääressä, vieressä harvinaisen nopeasti yliviivattu to do -lista ja tutussa mukissa sitä tuttua kahvia, voisin kuvitella olevani töissä ensimmäisiä päiviä kesäloman jälkeen. Iltapäivällä sulkisin koneen, ajaisin Meripuiston eteen ja nappaisin Miksun kyytiin. Auto parkkihalliin, portaita ylös kotiovelle.. Koirat kävelylle ja arki-illallisen valmistuksen kimppuun. Ruoan sulattelun jälkeen iltalenkki Kaivarin rannoilla, seuraavan aamun aamiaisen valmistelu sekä vaatteet ja päiväkotitavarat valmiiksi.. Kuuma suihku ja ajoissa sänkyyn. Kunnes saisin taas huomenna palata tänne sen puiston ja aamukävelyn kautta.

 

Sen sijaan olen töissä keskellä loputtomalta tuntuvaa kesäloma-etätyö-remppaevakko”lomaani”, asun muutaman päivän hotellissa ja palaan viikonlopuksi Hankoon. Saisinpa kirjoittaa tavallisesta arjesta. Saisinpa elää sitä. Siinä missä vuosi 2020 vei ensin pois kaiken kodin ulkopuolisen huvin ja kahlitsi sinne, vei tämä kesä taas pois sen kodin. Tutun ja turvallisen arjen, jota tämä vuosi on horjuttanut nyt vähän joka suuntaan.

 

 

Vaikka tässä on ollutkin kaikennäköistä hauskaa ohjelmaa ja rakastan spontaaneja juttuja sekä tietynlaista huolettomuutta, ei mikään elämässä ole niin ihanaa kuin se tavallinen arki. Se on paratiisi, jonka arvon ymmärtää vasta, kun siihen tulee säröjä. Tavoittelemme aina sitä hyvää elämää, mutta monen elämä on kovin hyvää jo nyt. Sen kun tajuaa usein vasta sitten, kun sen peruselementtejä horjutetaan. Elämä voi muuttaa suuntaansa jo tänään, ja silloin juuri se tavallinen arki on sitä, jota toivoo kaikkein eniten. Mitä enemmän saa, sitä enemmän osaa arvostaa niitä perusjuttuja. Näin itse ajattelen. Kun on saanut matkustaa maailman ääriin, ymmärtää että paras paikka on kuitenkin koti.

 

Kuinka onnekas ja kiitollinen olenkaan, kun saan sanoa rakastavani arkeani. Että minulla on aivan ihana työ, ihana perhe ja koti. Oma kodittomuuteni on väliaikaista ja ”itseaiheutettua”, joten narinani siitä on kuitenkin pientä – ja niin turhaa. Me kuitenkin tarvitsemme aina välillä muistutuksia niistä elämän tärkeistä asioista, joita arjen kiireissä helposti alkaa pitää itsestäänselvyyksinä. Meidän rakkaimmat, ihmiset ja paikat, eivät ole ikuisia. Ole siis kiitollinen tästä hetkestä, count your blessings, ja unelmoi tulevista.

 

Oma koti- ja arkikaipuuni nousi Helsinkiin tullessa niin kovaksi, että päätimme kuitenkin muuttaa hetkeksi keskustaan elokuusta alkaen. Miksulla alkaa kuitenkin Ullanlinnassa eskari ja elokuusta alkavat pyöriä myös säännölliset harrastukset 3-4 kertaa viikossa, joten kaikki on niin kovin paljon helpompaa näin ♥ Luksusta kun on myös pyykinpesukone, kunnon sänky ja ne ah, niin tylsät rutiinit. Niin ja voi vitsi, uuni!! Lupaan täyttää koko blogin leivontajutuilla ens kuussa.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


27 heinäkuun 2020

Posted at 20:09h in Hyvinvointi by
3 Likes

 

Tämä menee nyt sarjaamme hihhulijutut, mutta.. Itse uskon kivien ja kristallien vaikutukseen ja vähän kaikkeen muuhunkin monen muun mielestä hölynpölyyn, joten siksi kirjoitan tänään niistä. Kivillä ja kristalleilla (olet ehkä törmännyt termiin healing crystals) on pitkä historia ja niitä onkin käytetty parantavissa ja terapeuttisissa tarkoituksissa jo vuosisatojen ajan.

 

Muun muassa intialaisen chakra-opin mukaan kivet ja kristallit vaikuttavat energioihimme chakrojen kautta. Kun kehon seitsemän chakraa ovat tasapainossa, energia kulkee kehon läpi tasaisesti eikä vastoinkäymiset vähennä sitä niin kuin epätasapainotilanteessa. Chakroja hoidetaan useilla eri tavoilla, kuten olet varmasti ehkä joskus kuullutkin. Itse mietin niitä toisinaan, mutta enimmäkseen käytän kiviä onnentuojina ja hauskana keinona tasapainottaa kehoa ja mieltä. Joskus niillä pienilläkin asioilla on suuri merkitys ja vaikutus.

 

 

 

 

Jos olet kiinnostunut parantavien kivien ja kristallien vaikutuksesta enemmänkin, muttet oikein tiedä mistä aloittaa, suosittelen vierailua kivikaupassa. Joskus sinne on kiva mennä ihan tarkoituksella, mutta joskus kauppa vain tulee vastaan silloin, kun sinne on tarkoitus mennä. Minulle kävi niin Pariisissa 30-vuotissyntymäpäivänäni ja löysinkin kaupasta useamman uuden onnenkiven. Osa kivistä on ollut minulla ihan lapsesta asti.

 

Eri kivet vaikuttavat eri tavalla ja kannattaakin etsiä tietoa kivistä vaikka jo etukäteen, mikäli haluat ostaa jonkun tietyn. Toisaalta taas kivikaupassa vastaan voi tulla yhtäkkiä joku kivi, joka tuntuu puhuttelevan juuri sinua. Jostain syystä, vaikket olisi koskaan moista kiveä nähnytkään. Silloin juuri se kannattaa valita, vaikka olisitkin ensin ajatellut jotain aivan toista kiveä. Kivet ovat uniikkeja, mutta tässä niistä muutama. Sellaiset, joita itse käytän ja joilla olen huomannut positiivisen vaikutuksen.

 

 

Ametisti on parantavista kivistä kenties tunnetuin ja suosituin. Ametisti tasapainottaa tunnekuohuja, lievittää stressiä, vihaa, ärtymystä ja ahdistusta. Se on hyvä meditaatiokivi ja sen tuoma energia sopii kaikille. Ametisti aktivoi kruunuchakraa ja auttaa ymmärtämään, että elämä on muutakin kuin jatkuva oravanpyörä töitä ja arkea.

 

Vuorikristalli on monipuolinen, kaikkien kivien energioita vahvistava kivi. Sillä voikin jopa korvata minkä tahansa puuttuvan kristallin kivikokoelmastasi. Vuorikristalli selkeyttää ajatuksia ja puhdistaa mieltä ja kehoa huonoista energioista.

 

Turkoosi on viisauden, voiman ja suojeluksen symboli. Se lisää viisautta ja auttaa olemaan rehellinen, itselleen ja muille. Tasapainottaa kaikki chakroja ja auttaa olemaan myötätuntoinen, heillekin jotka eivät ole myötätuntoisia sinulle. Lievittää masennusta, rauhoittaa ja suojelee negatiiviselta energialta. Tuo vaurautta, hyvää onnea ja terveyttä. Turkoosi on itselleni se tärkein onnenkivi, jota kannankin aina mukanani käsilaukussa.

 

Ruusukvartsi on rakkauden kivi. Se hoitaa lempeästi sydänchakraa, auttaa hoitamaan emotionaalisia pelkoja ja haavoja ja tuo onnea rakkaudessa. Se rohkaisee avaamaan sydäntä ja rakastamaan ehdoitta. Ruusukvartsin lempeä energia sopii myös lapsille. Micaelilla onkin toisena voimakivenään ruusukvartsi.

 

Tiikerinsilmä ehkäisee pelkoja, lisää rohkeutta ja auttaa toimimaan. Silloinkin kun jännittää. Tiikerinsilmä houkuttaa puoleensa säännöllistä rahavirtaa, säteilee menestystä ja se raivaa tietä menestykselle, uudelle onnelle ja kasvulle.

 

Oletteko tekin hullaantuneet parantavista kivistä tai kristalleista? Mitä sinun kokoelmistasi löytyy?

 

Lisää hihhulijuttuja..

Poista paha energia elämästäsi 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 

 


26 heinäkuun 2020

Posted at 23:19h in Ajatukset, Lifestyle, Matkailu by
2 Likes

 

Mitä parhainta kotimaanmatkailua! Koronarajoitukset pakottivat meidät pysymään tänä kesänä Suomessa ja hyvä niin. Pääsin vihdoin näyttämään ystäville ja perheelleni enemmän Ahvenanmaata. Viime kesänä piipahdimme vain pikaisesti Rödhamnissa lounaalla matkalla Ruotsiin ja Maarianhaminassakin viivyttiin vain pari yötä. Ahvenanmaalla on aina paikka sydämessäni, olihan se isäni koti. Mutta voi kuinka paljon kaikkea muutakin ihanaa sillä on meille tarjota. Ahvenanmaa ja koko Ahvenanmaan saaristo ovatkin ykkössijalla jos kotimaanmatkailun kesäkohteita kysytään. Näin kaunista saaristoa ei mistään muualta löydy.

 

 

 

Moni pitää Ahvenanmaalle lähtemistä hankalana. Ehei, sinne on joskus lähdetty ihan yhden yön reissullekin. Nyt en tiedä miten isot autolautat liikkuvat – ainakin Tallink Galaxy ja Viking Amorella tulivat vastaan tänään kun ajettiin Maarianhaminasta pois päin – mutta normaaliaikatauluilla Turun satamasta pääsee aamulautalla Maarianhaminaan ihan muutamassa tunnissa (aika kuluu helposti laivalla syöden ja vaikka ostoksia tehden) ja takaisin pääsee yhtä lailla äkkiä, sekä lisäksi Helsinkiin iltalautalla, jolloin viettää vain yön laivassa. Lento Maarianhaminaan kestää reilut puoli tuntia sekin, joten miksei voisi lähteä vaikkapa viikonlopuksi mökille hurmaavaan saaristoon?

 

 

 

Lapsena me mentiin aina Ahvenanmaalle saariston rengastietä pitkin. Suomen saariston rengastie on upea sekin, mutta jos se on jo tuttu, kannattaa reittiä jatkaa Ahvenanmaan rengastielle. Brändö, Kumlinge, Vårdö-Manner-Ahvenanmaa reitti on pohjoisin – ja upea! Manner-Ahvenanmaan läpi ajaa todella nopeasti, noin tunnissa. Eteläisempi rengastie vie Föglöön, Sottungaan ja aina ulkosaaristoon, Kökariin asti. Suuri suositus roadtripille. Pyöräily saaristossa on myös jotain niin ihanaa, ettei hymyistä meinannut tulla loppua kun kiidettiin pitkin punertavia asfalttiteitä.

 

Tästähän tuli nyt varsinainen matkaopaspostaus. No, Ahvenanmaa on nähtävä ja koettava itse. Etenkin sinun, joka koet olevasi kotona sileillä rantakallioilla, valtavien aaltojen lyödessä niitä vasten. Lampaiden ja omenatarhojen keskellä, lähiruoan, käsinkosketeltavan historian ja mitä kauneimman luonnon ympäröimänä. Ahvenanmaa on kaikkea sitä.

 

Tänään me lähdettiin aamiaisen jälkeen ajamaan Maarianhaminasta Hankoon. Meinattiin pysähtyä matkalla, jäädä yöksi Öröön tai muualle, mutta reissuväsymys (täynnä oleva Örö) vei lopulta voiton. Tultiin suoraan kotisatamaan ja nautittiin ihanan aurinkoisesta sunnuntaista merellä ja Hangossa. Juuri silloin kun ei odota ollenkaan hellettä, se näköjään yllättää.

 

 

 

Ahvenanmaalta lähtiessä iski taas pieni haikeus. Vuosi vuodelta se helpottuu, mutta aina sieltä lähtiessä muistan ne viimeiset hyvästit. Kun isä lähti äidin luota hyytävän kylmänä tammikuisena päivänä kotiin Maarianhaminaan, vilkutti karvalakki päässä auton ikkunasta ja minä keittiöstä takaisin. Nähdään pian! Eikä nähty enää koskaan. Lenkkeilin muutamaan otteeseen taas isän talon luo, seisoin edessä ja tuijotin postilaatikossa edelleen kummittelevaa isän nimeä. Tarra oli otettu pois jo kymmenen vuotta sitten, nimi sen sijaan jostain syystä jäänyt. Uskon, että jollain tavalla isä elää siellä edelleen.

 

Ja niin kuin äiti kauniisti kirjoitti.. När livet stannar, vi ses när vågorna vaknar.

 

 

 

Ahvenanmaalla olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta arki muistuttelee olemassaolostaan tänä loputtomalta tuntuvana kesänäkin. On pakko lähteä käymään Helsingissä, hoitamassa työasioita, omia asioita ja ihmettelemässä samalla remontin edistymistä. En ole kuukauteen käynyt Stadissa ollenkaan, ai että – odotan ihan vaan keskustaan pääsyä ja nukkumista sängyssä joka ei keiku! Vaikka kovin kiitollinen olenkin tästä kelluvasta kesäkodista, kaipuu omaan kotiin ja rutiineihin on tosiaan kova. Kuukausi veneessä, toinen vielä edessä. Toivon, että vielä jonain päivänä kirjoitan tänne, kuinka tämä evakkokesä oli kuitenkin sen valmiin lopputuloksen arvoista.

 

Vielä se tuntuu kaukaiselta. Nyt suljen koneen ja sen jälkeen silmät. Upea viikko Ahvenanmaalla on takana, toivottavasti saatte näistä kuvista edes pienen käsityksen siitä, kuinka upea matkailukohde meillä täällä Suomessa onkaan. Olen vähän jopa kiitollinen koronarajoituksista, ne ovat saaneet kotimaanmatkailun aivan uuteen nousuun. Vaikka välillä haaveilenkin astumisesta lentokoneeseen ja auringonsäteistä muualla kuin Suomessa, toivon että tämä jää tavaksi. Ei tarvitse lähteä aina merta edemmäs kalaan. Missä te ootte muuten reissanneet tänä kesänä? Jaa sun parhaimmat Suomi-kohteet kommenttiboksiin <3

 

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


24 heinäkuun 2020

Posted at 16:06h in Olohuone, Sisustus by
7 Likes

 

Uuden kodin sisustamiseen toi omat haasteensa tila. Jota on siis niin paljon verrattuna edelliseen asuntoon, että sen täyttäminen samoilla huonekaluilla ei onnistu ilman hallimaista fiilistä. Talossa on kaksi olohuonetta, sillä yläkerran aulatila on samankokoinen kuin alakerran olohuone, joten sohvaostoksia oli tehtävä enemmänkin. Inhoan muuten sanaa arkiolohuone vähintään yhtä paljon kuin ruuhkavuosia tai kuraeteistä. Mutta kuvaavahan se on, päätettiin nimittäin tehdä yläkerran olohuoneesta se tila, jossa vietetään aikaa telkkarin ja läppäreiden kanssa ja alakertaan tulee vain niin ikään seurustelutila keittiön ja ruokailuhuoneen yhteyteen. Oikein ”päätettiin” eli minä päätin.

 

 

Meidän edellinen valkoinen sohva tulee muuten myyntiin, joten jos olet kiinnostunut valkoisesta kulmadivaanisohvasta niin laita viestiä, myyn sen tosi edullisesti. Kuvia siitä löydät Home -kategorian alta täältä blogista. Valkoinen nahkasekoitesohva on ollut ihana ja helppohoitoinen lapsen ja koirien kanssa, mutta uuteen kotiin halusin samettisohvat, sillä talon tyyli on niin erilainen ja olen muutenkin ihan hulluna samettiin sisustuksessa. Olohuoneet ovat sen verran isoja, että haluan niihin mieluummin kaksi erillistä sohvaa sekä nojatuolit kuin yhden ison kulmasohvan.

 

Keskimmäisestä kerroksesta tullaan sisään taloon. Siinä on eteinen, vaatesäilytystila, keittiö, ruokailuhuone ja se seurusteluun tarkoitettu olohuone. Siihen valitsin Riviera Maisonilta beiget samettisohvat, joista toinen näkyykin tuossa kuvassa. Sokkona, joten katsotaan mitä sieltä tulee kun tavarat saapuvat. Yläkerran sohvaryhmä television ympärille tulee HT Collectionin Air-sarjasta, joka onkin yksi ainoista niin ikään moderneista huonekaluista joita meille tulee. Stailaan sen kuitenkin sopimaan talon muuhun tyyliin tyynyillä, matolla ja muilla tekstiileillä. Sohvien ja rahien pinnat tulevat olemaan samettisen kiiltävät ja väri tammiparkettiin sopiva beige. Heräteostos Turun reissulta, mutta kiva suosia kotimaista ja Air-sohvat ovat siivouksen kannalta aika ihanteelliset. Voisinpa näyttää jo kuvia valmiista lopputuloksesta! 

 

Haluaisin kuulla teiltä kokemuksia, miten kaksi olohuonetta on saatu toimivaksi ratkaisuksi? Tuleeko toisessa vietettyä aikaa ollenkaan? Olisiko molempiin pitänyt kuitenkin hankkia telkkarit? Hassua, mutta en vaan yhtään osaa vieläkään kuvitella asuvani talossa.. Veneessä asuminen alkaa pikkuhiljaa kyllästyttää ja ihan riemusta kiljuen varasin tänään ensi viikolle hotellin Helsingistä. En ole yli kymmeneen vuoteen ollut näin pitkään pois Helsingistä, en ole käynyt siellä kuukauteen. Laitan tänne remonttikuvia kun pääsen talolle. Sain eilen kuulla että keittiö myöhästyy vähän, mutta eipä kyllä yllättänyt yhtään. Aina jotain. Jos lattiat, listoitukset, maalaus, portaat ja eräs ikkunatyö saadaan tehtyä kuitenkin ajoissa, yritetään luultavasti saada tavarat sisään. Keittiö tulee kun tulee, italialaisittain sitten aikanaan. Viikonloppu starttasi 1,2 kilometrin uinnilla ja tänään vuorossa perinteiset ÅSS:n rapujuhlat. Sunnuntaina kotisatamaan Hankoon!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


22 heinäkuun 2020

Posted at 19:32h in Elämäntavat, Hyvinvointi by
14 Likes

 

Tein juuri 1,5 tunnin juoksulenkin tuulisen Maarianhaminan ympäri. Ohittaessani yökerhon, erään pubin ja hotellin, muistin seitsemän vuoden takaisen reissumme tänne ystäväni kanssa. Bailattiin keskellä viikkoa aamuun asti ja jatkettiin pian seuraavana päivänä. Tuohon kesään ei montaa selvinpäin vietettyä viikkoa mahtunut, ei ehkä ensimmäistäkään. Tavallaan yksi elämäni hauskimmista ajanjaksoista, mutta en voinut silloin kyllä ollenkaan hyvin. Sitä huijaa itseään niin hyvin pitämällä hauskaa. Muistan kuin eilisen, kun pitkän kesäloman jälkeen palasin elokuussa töihin. En mahtunut oikein mihinkään vaatteisiini ja kasvot olivat niin pyöreiksi turvonneet, etten meinaa tunnistaa itseäni valokuvista, joita siihen aikaan on otettu.

 

 

 

Raskaus ja ensimmäiset vuodet äitinä laihduttivat, niin poikkeuksellista kuin se onkin, ja pysyin paljon aiempaa paremmassa kunnossa. Luonnollisesti en voinut juhlia enää samalla tavalla kuin ennen ja elämässä oli paljon arvokkaampaa sisältöä. Viimeisten vuosien aikana arvomaailmani on muuttunut ja välillä oikein hätkähdän kun muistan, kuinka itsekkäästi olen aiemmin toiminut tai ajatellut. Hyvä olo ja kokonaisvaltainen hyvinvointi alkoivat nousta arvojärjestyksessäni korkealle ja tällä hetkellä ne ovat paitsi muun muassa somekanavissani, myös yksityiselämässäni kantavia teemoja. En tiedä enää kuka olisin ilman liikuntaa.

 

 

 


Juoksin pitkästä aikaa intervallilenkkiä ympäri Maarianhaminaa, sillä oli turhan kova tuuli pyöräilylle. Osittain elämäntapojensa seurauksena nuorena kuolleen isäni talon kohdalla pysähdyin, kuten aina. Löysin talon edestä neliapilan, kuten aina. Olisipa isäkin ehtinyt jatkaa hyvin alkanutta elämäntapamuutostaan. Yläpuolellani ambulanssihelikopteri alkoi laskeutua läheisen sairaalan katolle. Laskin neliapilan nurmikolle ja mielessäni annoin sen kyytiläiselle. Kunpa hän selviäisi.

 

Liian moni menehtyy liian nuorena elämäntapojensa takia. Alkoholiperäisten kuolemien määrä on surullisen suuri, saati runsaan alkoholinkäytön, liikkumattomuuden tai huonon ruokavalion aiheuttamien sairauksien ja niistä seuranneiden kuolemien luvuista nyt puhumattakaan. On kiire elää. Humalassa huolet tuntuvat huolettomuudelta. Kun viikkoon ei liiku, kahteen on vaikea aloittaa uudestaan. Sokeri koukuttaa päihteiden tavoin ja maistuukin vielä ihan taivaalliselta. Siinä hetkessä on ihanaa, mutta pian mieliala laskee, pidemmän päälle alkaa heitellä, masentaakin ja se kuuluisa noidankehä on valmis. Lääkkeen tiedätkin. Mutta tiedäthän, että jos haluat muuttaa elämäntapojasi, koskaan ei ole liian myöhäistä. Jo kuukaudessa saat uskomattomia tuloksia ja muutoksia kehossa sekä mielessä.

 

 

 

Tänä kesänä olen rikkonut omia kestävyysurheiluennätyksiäni ja aloittanut uuden harrastuksen, maantiepyöräilyn. Monet ystäväni viettävät huoletonta bilekesää, mutta en missään nimessä moralisoi heitä tai arvostele heidän valintojaan. Hauskanpidollekin on toisinaan paikkansa, itse vain jäin koukkuun urheiluun ja hyvän olon valintoihini. Jos seitsemän vuotta sitten olisin kuullut, että vuonna 2020 juoksen ja pyöräilen jokavuotisella Maarianhaminan reissullani, silmäni olisivat luultavasti pyörineet ympäri. Baarit ja yökerhot ovat vaihtuneet uimahalleihin ja hiihtolatuihin. Kehoni ja mieleni ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan.

 

Aina toisinaan mietin keinoja, miten voisin inspiroida ja auttaa myös muita saavuttamaan tämän saman tilan tai ylipäätään aloittamaan rohkeasti elämäntapamuutoksen, ihan vaikka sen uuden harrastuksen parissa. Kyseessä on niin paljon suurempi muutos, ettei personal trainerin ohjaus tai hyvinvointikirjan lukeminen läheskään aina riitä. Kaikki lähtee mielestä, sieltä oman pään sisältä. Rasvaprosentin lisäksi kun elämässä muuttuvat arvot, ajatukset ja ne päivittäiset rutiinit. Jos saan yhdenkin ihmisen innostumaan ja tekemään näitä muutoksia, elämäni on jo silloin ollut tämän osalta merkityksellistä. Voikaa hyvin ja ihanaa keskiviikon iltaa ♥

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian