Olen ollut notkea aina, kiitos vain lapsuus- ja nuoruusvuosien cheerleading-harrastuksen. Tai näin ajattelin vuosien ajan, kunnes ystäväni kertoivat, etteivät ole enää lähelläkään sitä 15 vuoden takaista liikkuvuutta. Olen kyllä säännöllisesti venytellyt ja huoltanut kehoani, lukenut paljon liikkuvuudesta ja sen ylläpidosta, toiminut siis näköjään ihan oikein. Vielä aikuisiälläkin totuin olemaan notkea hyvinkin pienellä määrällä kehonhuoltoa. Kunnes.. Muutamat kylmiltään tehdyt spagaatit jättivät tosin jälkensä molempiin sisäreisiin pari vuotta sitten. Reisilihakseni on aikoinaan myös revennyt. Sisäreiden jumeja on näytetty niin hierojalle, fysioterapeutille, osteopaatille kuin urheilulääkärillekin. Ei auta kuin venytellä, aloittaa ikään kuin alusta. Koska halusin saada nämä vammat kuntoon kunnolla, aloitin säännöllisen venyttelyn ja kehonhuollon ja perehdyin siihen entistäkin tarkemmin. Siltä matkalta haluan jakaa nyt teillekin oivalluksia, jos tarkoituksesi on matkata kohti liikkuvampaa kehoa.

 

 

Voimaharjoittelu on liikkuvuuden vihollinen. Tämän kun olisin tajunnut. Kun treenini olivat lähinnä aerobisia tai maksimissaan oman kehon painolla tehtyjä hiittejä, keho oli paljon liikkuvaisempi. Kun vaihdoin treenityyliä ja siirryin treenaamaan isommilla painoilla, kroppa meni aivan jumiin. Treenin jälkeen lihaksia ei missään nimessä pitäisi venyttää pitkään, halutessaan vain nopeasti treenatut lihasryhmät läpi max 20 sekunnin venytyksillä. Kun lihas on palannut takaisin lepopituuteen vasta useamman tunnin kuluttua, pitkät noin minuutin kestävät venytykset ovat sallittuja. Muuten aiheutat vain enemmän jumeja. Olen esimerkiksi aina saanut tehtyä spagaatin siitä asti kun olen sen ensimmäisen kerran tehnyt, jopa ilman venyttelyjä. Saliharrastuksen myötä lonkankoukistajat, pakarat ja reidet ovat niin kireät, ettei spagaatti onnistuisi varmaan enää ollenkaan ilman säännöllistä kehonhuoltoa sekä erilaisia venyttelyjä. Säännöllisesti salilla treenaavaan keho kaipaa myös säännöllistä kehonhuoltoa. Dynaamiset venytykset, pitkät venytykset ja putkirullaus pitävät kehon liikkuvana ja saattavat jopa tehdä siitä entistäkin notkeamman.

 

 

Istumatyö on suuri vihollinen Lonkankoukistajat, ne pirulliset istumatyöntekijän viholliset. High lunge ja lizard pose (käännä miten haluat) ovat päivittäisiä venytysliikkeitäni. Joudun työn puolesta istumaan nykyään valitettavan paljon ja ensimmäiset pitkät venytykset lonkankoukistajille kuukausiin saivat lähes kyyneleet silmiini. Sattui niin paljon. Istumatyössä myös pakaran venytykset ovat tärkeitä, tämä ylläolevan kuvan pigeon on hyvä liike pakaran venytykseen, jonka voi tehdä niin dynaamisena kuin pitkänä venytyksenäkin. Istumatyössä myös hartiat joutuvat koville, joten olkapäiden venytys sekä erilaiset kierrot selälle ovat hyviä pitämään jumeja loitolla. Istumatyöläisen kannattaa harrastaa säännöllistä liikuntaa, sillä se tehostaa myös verenkiertoa koko kehossa. Tauot istumisessa ovat ehdottoman tärkeitä ja jos pystyt, pidä vaikka toimistolla kuminauhaa, tai jumppakeppiä tai nouse säännöllisin väliajoin venyttelemään edes minuutiksi.

 

 

Jooga on ollut satunnaisesti osa elämääni, mutta viime aikoina siitä on tullut lähes päivittäinen rutiini. Jooga on itselleni paras mahdollinen tapa venytellä ja samalla huoltaa kehon lisäksi myös mieltä. Olenkin jäänyt totaalisen koukkuun joogan fyysisiin ja psyykkisiin vaikutuksiin ja haluaisinkin ehdottomasti syventää omaa joogaani ja joogatietämystäni tulevaisuudessa paljon enemmän. Rauhallinen, yksin tehty joogaharjoitus menee kuin pienestä terapiatuokiosta. Jos joogan henkinen puoli tuntuu vielä vieraalta, kannattaa käydä muutamilla erilaisilla ohjatuilla joogatunneilla ja lukea joogakirjoja. Ainakin itse löysin siten avaimet siihen, mitä vaikutuksia joogalla on myös siihen mieleen.

 

Jooga on salitreenaajalle tai juoksijalle loistava pari kovatehoisen harrastuksen kaveriksi. Sen vaikutukset kehoon ja mieleen ovat paljon suuremmat kuin millään venyttelyllä tai kehonhuoltotunnilla. Joogaan itse joko heti aamulla herättyäni tai illalla vähän ennen nukkumaanmenoa. Pidän joogaharjoitukset kevyenä, sillä muut lajini sali, juoksu ja uinti ovat niin kovatehoisia, että jooga tuo niiden rinnalle ihanan palautushetken. Odotan usein iltaisin jo seuraavaa aamua, jos olen etukäteen päättänyt tehdä joogaharjoituksen. Muistathan pitää aamujoogan hyvin kevyenä, sillä keho on yön jäljiltä vielä jäykkä. Voit tehdä lähes kaikista asanoista hieman helpotetun version. Etenkin jaloille suosittelen pitämään polvia koukussa jos takareidet tuntuvat aamulla vielä kireiltä. Helppo keino estää kevyenkin joogan aikaansaamat lihasjumit.

 

 

Venyttely antaa parempia tuloksia esimerkiksi salilla Samoin lenkkipolulla. Liikkuva keho, jonka liikettä eivät hidasta tai rajoita kireät lihakset tai faskiat, toimii paremmin myös urheilusuorituksissa. Liikkuvuuden lisääminen voi esimerkiksi  syventää kyykkyjä, pidentää juoksuaskelta ja keventää suorituksen tuntua kun mikään ei kiristä vastaan. Liikkuvuuden lisääminen voi auttaa ehkäisemään myös urheiluvammoja, mutta tästä on aina ollut hieman ristiriitaisia tutkimustuloksia. Jokatapauksessa liikkuvuuden lisäämisestä ja venyttelystä on pelkkää hyötyä ja ainakin minusta on kivaa huomata edistyvänsä treenin lisäksi myös notkeudessa. Ihan jokainen saa kämmenet lattiaan ja saa varmasti sen spagaatinkin kun tunnollisesti harjoittelee. Siihen voi kulua aikaa, mutta se kertoo vain siitä, että keho on ollut hyvin jäykkä ja hyvin jumissa. Monet selkävaivojen kanssa painivat ovat itseasiassa valitelleet sitä, että eivät taivu kyllä mihinkään. Ennen kuin lähtisin syyttämään selkäjumeja lihasten jäykkyydestä, näkisin että jumissa oleva keho on aiheuttanut nämä jumit. Usein esimerkiksi kireät lonkankoukistajat voivat aiheuttaa selkäkipuja, vaikka syy kipuun onkin muualla kuin itse selässä.

 

 

Kiität itseäsi myöhemmin Nimittäin viimeistään keski-iän jälkeen kehon liikkuvuuden merkitys korostuu. Liikkumalla säännöllisesti ja samalla huoltamalla kehoa annat sille mahdollisuuden palvella sinua pitkään. Asut kehossasi, joten kunnioita sitä ja pidä siitä hyvää huolta. Älä rasita liikaa ja kuuntele sen viestejä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta, parempaa elämää. Paras aika sille on nyt heti ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Yhä useampi on valitellut väsymystään. Aamut ovat jo pimeitä ja aurinko laskee illalla ennen seitsemää. Kaamosmasennus ja sen oireet alkavat nimenomaan lokakuussa ja kestävät helmi-maaliskuulle asti, kunnes valon määrä taas lisääntyy. Olen yleensä itse reagoinut aika voimakkaastikin pimeneviin päiviin ja muistan monena syksynä etsineeni apua pimeysmasennukseen ja -väsymykseen.

 

 

Oletin sen taas iskevän, mutta ainakin vielä olen ollut virkeämpi kuin ehkä koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta. Herään aamulla yleensä ennen herätyskelloa ja seitsemältä minut löytääkin usein joogamatolta tekemällä vartin aamuharjoitusta. En olisi itsekään uskonut, mutta ehkä tämä tietoinen taisteluni kaamosmasennusta vastaan on auttanut. Eilen tein esimerkiksi pihatyöt talvea varten pois alta, pesin mattoja ja poreallasta sekä ripustin valoja ulos. Olin niin energinen ja tehokas, että itsekin ihmettelin. Yleensä kun len peittänyt grilliä terassilla pimeässä marraskuun illassa ensimmäisten lumien saavuttua.. Kun ulkona ei ollut enää hommaa, päätin pestä jopa saunan ja suihkukaapin. Ihmeellinen energia on vallannut kehon ja mielen.

 

 

Mikä on auttanut?

 

Aloitan joka vuosi D-vitaminiin syönnin lokakuussa. Aiemmin annokseni olivat noin 25-50 mikrogrammaa, nyt olen syönyt 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin. D-vitamiinimittauksessa oma arvoni oli nimittäin lähellä alarajaa vaikka olin juuri tullut viikon aurinkolomalta ja Suomessakin paistoi aurinko. Purkista saatu D-vitamiini on siis edellytys normaalille tasolle. Muista ravintolisistä olen syönyt nyt foolihappoa sekä magnesiumia. B- ja C-vitamiinia saatan silloin tällöin napata poretabletin muodossa. Liikun säännöllisesti ja uskon tämän olevan iso avaintekijä energisyyteeni. Unirytmini on muuttunut kesän jälkeen hyvin aamupainotteiseksi, sekin voi vaikuttaa. Lisäksi oleilen kirkasvalolampun edessä aamulla noin puoli tuntia. Työpöydälle ajattelin laittaa lampun myös nyt, kun päivätkin tuntuvat pimeiltä. Tästä syntyy positiivinen noidankehä, kun olen virkeä, jaksan liikkua ja saan siitä taas lisää energiaa. Vaikka en ole koskaan pitänyt syksystä, yritän löytää tästä ajasta jotain hyvää. Nautin nyt värikkäästä luonnosta ja kun lehdet putoavat puista, on ihanien jouluvalmistelujen aika. Ja jos pystyn, varaan myös aina marraskuulle edes pienen reissun pois Suomesta.

 

Kaamosmasennus ja kaamosrasitus

 

Kaamosmasennus on tila, jossa pimeyden lisääntymisen myötä ihminen alkaa masentua tai kokee erilaisia masennusoireita, kuten mielialan laskua, mielialan vaihteluja, väsymystä, ruokahalun kasvua ja jopa painonnousua. Kaamosmasennus poikkeaa tavallisesta masennuksesta siten, että sen oireet ovat voimakkaimmillaan iltapäivisin. Kaamosrasitus sen sijaan on lievempi ja huomattavasti yleisempi muoto kaamosoireilusta. Kaamosrasituksesta puuttuvatkin nimensä mukaisesti masennusoireet, mutta olo voi muuten olla kaikin puolin vetämätön. Kaamosrasitukseen kuuluvat väsymys, makeanhimo, liikaunisuus sekä lihominen nimenomaan talvikuukausina.

Oireita suositellaan lievitettäväksi nimenomaan valohoidolla, joka on tehokkainta, kun se toteutetaan klo 5:30-9:00 välisenä aikana. Kirkasvalolampun edessä tulisi olla silmät auki noin 30-60 minuuttia ja Duodecimin ohjeen mukaan maaliskuulle saakka mielellään päivittäin toteutettuna 5 päivänä viikossa jolloin se on tehokkainta. Oireet uusiutuvat yleensä 1-3 viikon kuluttua valohoidon päättämisestä, joten hoitoa ei kannata lopettaa kokonaan.

 

Kärsiikö joku teistä kaamosmasennuksesta ja jos, niin miten se ilmenee? 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Pohdin tähän liittyviä asioita lähes päivittäin. En osaa oikein sanoa, missä vaiheessa aloin uskoa karmaan, mutta se tapahtui vähitellen huomattuani, että me todellakin saamme, mitä annamme. Hyvä tulee hyvän luo, paha pahan luo. En nyt viitsi edes kirjoittaa poikkeuksista, niitähän on, mutta pääosin ainakin minun on helppo uskoa karmaan ja se tuo elämään myös paljon hyvää. Kun tiedät, että teet itse hyviä asioita, luultavasti myös saat niitä elämääsi. Minulla on elävästä elämästä niin paljon todisteita siitä, että jonkinlainen karma on olemassa. Siksi siihen on helppo uskoa.

 

 

Pilkka osuu omaan nilkkaan. Mistä tällainenkin sanonta olisi peräisin jos ei karman laista? Luottamuksen pettäjän luottamus petetään myöhemmin. Karmaan ei saisi kuitenkaan missään nimessä liittää kostoa. Itse näen koston nykyään kovin turhana, uskon karman hoitavan sen kyllä puolestani. Ja niin on käynytkin, useammankin kerran. Karma auttaa olemaan positiivisempi ja se vahvistaa meitä tekemään hyviä tekoja. Ja kun saamme itse hyvää, osaamme ottaa sen vastaan sopivalla ylpeydellä, emmekä vähättele tai nöyristele tyypillisellä suomalaisen ”no enhän mä nyt tätä ansaitse” mentaliteetilla. Tottakai ansaitset, jos olet itsekin tehnyt hyvää.

 

 

Kun elämä potkii päähän, on helpompi vastaanottaa myös ikäviä asioita ajattelemalla, että kyllä niiden antajakin saa vielä sitä mitä tilaa. Ja kun ei itse lähde pahaan mukaan, koittavat vielä paljon paremmat ajat ja ennen pitkää hyvä tulee sen hyvä luo. Karma nähdään helposti pahana asiana ja ikään kuin kostona meille pahoista teoista joita olemme aiemmin tehneet. Jokainen meistä on tehnyt virheitä, mutta vain niistä opimme käyttäytymään toisin. Ajattele esimerkiksi pientä lasta. Hän tekee ei-sallitun asian sillä ei tiedä onko se hyväksyttävää vai ei, se on vain kivaa. Häntä komennetaan ja kerrotaan, ettei se ole sallittua. Näin lapsi yleensä oppii pian erottamaan hyvän ja pahan.

 

Joskus mieliteot vain ajavat järkevän ajattelumme edelle vielä aikuisenakin ja lukuisat eri tekijät saavat meidät tekemään virheitä. Niitä olen itsekin sortunut tekemään, niin paljon että välillä olen ajatellut, etten minä ainakaan ansaitse enää koskaan mitään hyvää. Kun ajattelin näin, näin myös karman pelkkänä negatiivisena asiana ja jo pelkkä sanakin siitä sai aikaan kylmiä väreitä. Tuttua?

 

 

Pitäisi kuitenkin ajatella, että olen oppinut virheistäni. Olen saanut kyllä luultavasti juuri karmalta niistä takaisinkin, mutta tiedän että minulla on nyt puhdas ja hyvä sydän, se ei ehkä olisi näin hyvä ilman virheitä ja erheitä. Voit muuttaa ajattelutapaasi vaikka heti. Se vaatii harjoitusta, mutta usko karmaan on auttanut ainakin minua olemaan parempi ihminen ja tekemään entistäkin enemmän hyvää. Uskotko sinä karmaan? 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian