Villefranche, Ranska. Ehkä yksi elämäni hauskimmista päivistä.

 

YOUR DIET (is not only what you eat)

 

It’s what you watch. What you listen to. What you read. The people you hang around.

 

Be mindful of the things you are putting into your body emotionally, physically and spiritually.

 

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

PS. RAVINTOVALMENNUKSENI LÖYDÄT TÄÄLTÄ

 


 

Arkipäiväni noudattavat pitkälti samaa kaavaa. Töiden jälkeen kiirehdin salille, lapsi koulusta, kotiin. Kauppaan, ruokaa, läksyjen teko, keittiön siivous, koirat ulos, suihkuun ja nukkumaan. Tähän väliin tietysti ängetään kaikki harrastukset, lenkit, keskustelut, mahdolliset työasiat ja ystävien tapaamiset. Koska yhtälö vihdoin kuitenkin toimii, siedän sitä ja elän sen kanssa tietäen, että tämäkin on vain vaihe, jota joskus aivan varmasti tulen kaipaamaan.

Sen huonoja puolia ovat kuitenkin nopeatempoisuus ja toistuvuus. Ei oikeastaan edes ehdi ajatella, että arki-iltoina voisi totta tosiaan tehdä jotain muutakin.

Nuori minä olisi huutanut tässä että nyt juokse nainen karkuun ja äkkiä.

32-vuotias minä on edelleen omasta mielestään nuori ja rakastaa rutiinejaan.

 

 

Syyskuu on lopuillaan. Vuoden viimeinen neljännes lähestyy ja äs-oo-äs, on saatava taas yksi unelmien vuosi valmiiksi. Tässä vaiheessa nauraisin tammikuussa tehdylle ”tänä vuonna aion” -suunnitelmalle – siis jos sellaisia vielä tekisin. Nauran sille, että olen joskus tehnyt.

Työpaikoilla kiritään kiinni alkuvuodesta asetettuja tavoitteita, yksityiselämässä alkaa olla vallalla samanlainen trendi. Kuka saakaan kirjoittaa joululomalle jäädessään, että nyt oli kyllä mieletön ja tehokas vuosi. Tätä painetta tietysti boostaavat vielä loppuvuoden synkimpään aikaan julkaistavat verotiedot. Joku saa paikkansa valokeilassa, toisen ahdinko syvenee. Valoa ei näy sitäkään vähää, kohta lasketaan montako aurinkoista tuntia oli marraskuussa. Onnistuu yleensä yhden käden sormilla.

Joku vielä miettii, miksi syksy on muka raskasta suomalaisille.

 

Syksyllä luonto valmistautuu lepoon. Se pudottaa lehtensä, loppuvuodesta kääriytyy (toivottavasti) lumeen. Se lepää, se valmistautuu tulevaan valoon. On tullut aika korjata edellisen kauden sato ja hidastaa.

Miksi me ihmiset emme tee niin? Hidastuksen sijaan painamme täysillä eteenpäin, onhan kesällä levätty.

Miksi me emme kirjaimellisesti varaudu talven varalle? Tästä puhutaan paljon monen asian yhteydessä, mutta kukaan ei silti tee mitään.

 

 

Olen ihan vakavissani miettinyt, palveleeko esimerkiksi saliharrastukseni enää minua. Voisinko paremmin, jos en yrittäisi joka saat..n viikko rikkoa ennätyksiä, vaan kuuntelisin kehoani, treenaisin ja söisin intuitiivisesti? Mitä jos huolehtisin kehostani joogalla, lenkeillä ja pilateksella ja vähentäisin salikertoja edes puolella nykyisestä?

Sydämeni ja intuitioni huutaa oikeaa vastausta, suorittaja sisälläni ruoskii luovuttajaa.

Mieli ei ole vielä valmis, mutta se ymmärtää jo hidastaa. Se antaa mahdollisuuden myös sille, että ajatus on hetkellinen. Lopullisia päätöksiä ei tarvitse kovinkaan usein tehdä, mutta aina pitäisi hidastaa kuuntelemaan mitä keho ja mieli yrittävät viestittää, ja ennen kaikkea miksi.

 

 

Tavoitteiden asettelu on viety jo liiankin pitkälle. Oletko tänään vihreällä vai punaisella indexillä verrattuna viime vuoteen? Unohda. Elämässä on kippuraa ja käppyrää ihan tarpeeksi. Jos hyllystäsi löytyy se sadan askeleeen onnellisuusopas, älä edes lahjoita sitä pois, heitä se oikein juhlallisesti pois. Kukaan ei voi kasvaa ja kehittyä tasaisesti ikuisesti. Aivan kuten maailmantalous, työpaikan käppyrät tai asuntojen hinnat pitkällä aikavälillä, myös oman elämäsi kehityskäyräs on täynnä nousu- ja laskusuhdanteita.

Joskus tapahtuu jotain yllättävää, joskus poljetaan pitkään paikoillaan. Jätä vuosisuunnitelmassasi sille kaikelle tilaa. Hidasta ja nauti kerrankin siitä, mitä jo on.

Yksi lohdullisimmista tunteista kun on tajuta, ettei ihan aina tarvitse mennä lujaa eteenpäin. Aivan kuten loputtomissa tulostavoitteissa, joka ikinen päivä ei voi olla parempi kuin edellinen.

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

PS. RAVINTOVALMENNUKSENI LÖYDÄT TÄÄLTÄ

Julkaisin tämän jo vuosia sitten kirjoittamani postauksen uudelleen. Koska se jos joku ansaitsee uuden näkyvyyden. Syksyn herkkuklassikko kauraomenapaistos sellaisena, että voit tehdä sitä vaikka ihan joka ilta.

 

 

Sen aika on taas täällä. Lapsuudesta asti kaura-omenapaistos on ollut jokasyksyinen herkku, joka tosin aiempina vuosina on ollut juuri niin epäterveellinen herkku millaiseksi moni sen kuvitteleekin. Voita, voita, voita ja sokeria. Ja jos ei vielä maistu tarpeeksi makealta ja rasvaiselta niin vähän lisää voita ja sokeria. Ja vielä vaniljajäätelöä kylkeen.. Ei menisi enää itselleni arkiherkusta, mutta onneksi tästä klassikosta saa terveellisen version vaihtamalla vain voin/margariinin kookosöljyyn (jos epäilet kookosöljyn terveellisyyttä ristiriitaisten tutkimustulosten takia, käytä puhdasta, oikeaa voita) ja sokerin vaahterasiirappiin. Vaahterasiirappi, luomuhunaja ja agavesiirappi ovat korvanneet sokerin ainakin meillä oikeastaan ihan täysin. Oikein mietin jonkin aikaa sitten, milloin olen viimeksi edes käyttänyt kotona sokeria saati ostanut sitä.

 

En laittanut tähän ohjeeseen tarkkoja määriä, sillä itse en mittaa näitä koskaan. Peitän vuoan pohjan omenalohkoilla, jonka jälkeen peitän omenalohkot kaura-siirappi-kookosöljy-kaneliseoksella. Sekoitan hiukan ja uuniin.

 

 

 

 

 

TERVEELLISEMPI KAURA-OMENAPAISTOS

 

Omenoita 

Kaurahiutaleita

Vaahterasiirappia

Kookosöljyä

Kanelia

 

Leikkaa omenat halutun kokoisiksi paloiksi (poista siemenkodat tietysti ensin) kulhon pohjalle. Paista omenoita noin 15-20 minuuttia ensin sellaisenaan. Sekoita käsin kaurahiutaleet, vaahterasiirappi, (sulatettu) kookosöljy ja kaneli murumaiseksi seokseksi ja levitä kauraseos omenoiden päälle. Jos haluat, sekoita kauttaaltaan. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, niin että omenat näyttävät pehmeiltä ja kauraseos kauniin paahteiselta. Tarjoa kaura-vaniljakastikkeen tai kaurajäätelön kanssa niin saat herkullisen, maidottoman kokonaisuuden. Jos haluat vaihtelua tai valmistusaikaa on vähemmän, kokeile tehdä paistos omenoiden sijaan marjoista. Kivaa vaihtelua ja syksyisiä makuja saa myös kun lisää seokseen inkivääriä tai vaikkapa kardemummaa.

 

 

Edit 2021: Maistui taivaalliselta iltapalaksi hämärässä tehdyn kävelylenkin jälkeen. Ehkä syksy ei sittenkään ole niin paha. Ehkä.

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

PS. RAVINTOVALMENNUKSENI LÖYDÄT TÄÄLTÄ