En koe itse somen päivittämistä minkäänlaisena taakkana, sillä päivitän sitä tasan just silloin, kun huvittaa. Olen siitä ehkä erilainen tämän blogityöni kanssa, etten juurikaan seuraa kävijälukuja enkä myöskään toimi minkäänlaisen analytiikan mukaan. Toki monet sanovat, että pitäisi mutta.. Tunnen itseni, olen liian herkkä stressaamaan ja koska tykkään toistaiseksi kirjoitella blogia näinkin usein, kokisin tuollaisesta jatkuvasta lukujen seuraamisesta ja analysoinnista aivan liikaa paineita. Ja siitä jos jostain kärsii suoraan blogini ja sen sisältö. Kaiken maailman blogikonsultit kehottavat myös keskittymään kapeaan aihepiiriin, mun blogi on sekoitus aivan kaikkea. Täältä saatat löytää reseptin raakakakkuun, arvostelun urheilukellosta, urheilua, suuria tunteita ja ajankohtaisia aiheita, lapsiperhearjen tuskailua ja yks kaks vaikka uusia vaatteita.

 

 

 

Tykkään ihan hirveästi kirjoittaa lomalla. Oikeastaan kaikkein eniten loman jälkeen, sillä silloin olen inspiroitunut eniten. Olen ladannut akkuja saaristossa kohta jo kolme viikkoa (no kävin mä välillä käymässä niissä oikeissa töissäkin) ja ihan omasta halustani tälläkin hetkellä, Naantalin pimenevässä illassa kirjoitan (vaihteeksi) ajatuksia bloggaamisesta. Palatakseni kuitenkin otsikkoon, monet somevaikuttajat ovat pitäneet, tai pitävät, taukoa. En yhtään ihmettele miksi. Sosiaalinen media työnä, oli se sitten Instagramin tai blogin päivittämistä, on nykyään todella rankkaa, jos elää jatkuvasti analytiikan ja kaiken sen ”näin pitäisi tehdä” ohjeistuksen mukaan. Se kun ei anna hetkeksikään taukoa ja uusien kasvojen on nykyään lähes mahdotonta päästä pinnalle. Suosituimmat blogitkin ovat monet yllättävän sisällöttömiä. En ihmettele, että tauko ja harva postaustahti ovat tällä hetkellä suorastaan trendi blogimaailmassa.

 

 

Välillä mietin itsekin, että onko tässä mitään järkeä? Kirjoittaa lähes päivittäin sekä olla aina kuvaamassa jotain, oikeastaan kaikkialla. Mietin sitä kuitenkin vain silloin, kun on kiire. Nyt lomalla en koe blogini päivittämistä minkäänlaisena taakkana ja tauko blogista kuulostaa ihan hassulta. En mä halua mitään taukoa pitää. Rakastan kuvaamista ja kirjoittaminen on liikunnan lisäksi yksi ainoista asioista, joka oikeasti saa mun ajatukset muualle. Kuitenkin samaan aikaan olen vahvasti sitä mieltä, etten todellakaan halua tuottaa mitään turhaa sisältöä, jota en klikkaisi itsekään auki. Toki tää on vain mun mielipide, mutta moni bloggaaja ja somevaikuttaja kompastuu siihen, että on muka pakko päivittää usein.

 

 

Saisin varmasti enemmän lukijoita ja yhteistyökumppaneita jos tutkisin analytiikkaa ja antaisin blogille enemmän aikaa ja näkisin vaivaa. Mä haluan kuitenkin pitää tän tällaisena, mun näköisenä ja rehellisenä sekamelskana. Toki parasta on aina lukijat ja vuorovaikutus teidän kanssa, joten senkin takia olisi ihana kuulla mitä te haluaisitte lukea? Tähän postaukseen kysyin inspiraatiota 4v 11kk pojalta ja hän sanoi vain että kirjoita mamma vaikka siitä blogista. Ja siitähän mä just kirjoitin.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


Hei muistatteko niitä vanhoja hyviä blogiaikoja kun haasteet kiersivät vähän väliä? Jostain syystä olen aina tykännyt lukea tällaisia sekä kaikkia ystäväkirjapostauksia ja vastaavia. Joskus toisten kysymyksiin vastaaminen kertoo ihmisestä paljon enemmän kuin se oman tekstin tuottaminen. Tämän blogihaasteen nappasin ihanalta Iinalta, kysymykset olivat kivasti erilaisia. Satunnaisia asioita minusta ja vastauksia kysymyksiin siis tässä..

 

1. Mikä on blogisi tarina ja kuinka se alkoi? Mun blogiura alkoi siitä, että innostuin valokuvaamisesta. Kirjoittaminen on aina ollut yksi vahvuuksistani ja sen yhdistäminen valokuvaukseen oli blogin kautta tosi luonnollista. 2015 kyllästyin Facebookin päivittämiseen, sillä siellä oli niin ikään ”pakko” seurata kavereita eikä kaikkia luonnollisestikaan kiinnosta mitä mä mun elämässäni teen. Ajatus blogin perustamisesta tuli ihan yhtäkkiä ja toiminnan naisena mulla ei kauaa mennyt kun oma blogi Lilyssä oli jo pystyssä. Siitä noin vuoden päästä mua pyydettiin Indiedaysille bloggaamaan ja täällä ollaan. Katsotaan mitä seuraavaksi keksitään, mulla on vähän sellainen olo että haluaisin syksyllä kehitellä jotain uutta..

 

2. Mitä intohimo tarkoittaa sinulle? Ilman intohimoa ei kai oikein mitään voi tehdä täysillä. Se on heittäytymistä ja sitä, että asettaa asiat intohimon mukaan tärkeysjärjestykseen. Voin tehdä intohimoisesti töitä, rakastaa ja olla suhteessa, liikkua ja mennä elämässä jatkuvasti eteenpäin. Intohimoa kuitenkin koetellaan jatkuvasti. Stressi, kiire ja terveysongelmat ovat koetelleet mun intohimoani vuosien varrella todella paljon. Silti sen aina löytää jostain, jos on asioita jotka koen itselleni intohimoksi. Sanoisin, että jos ihmisellä ei ole lainkaan intohimoja, on väärässä paikassa, väärässä seurassa ja tekee itselleen vääriä asioita.

 

 

3. Mitä teet rentoutuaksesi? Liikun. Liikun, liikun ja liikun. Mun paras rentoutumiskeino on ehdottomasti urheilu ja jos en pääse treenaamaan, en pysty rentoutumaankaan. Parhaiden rentoudun silloin, kun kiireinen arki ei ole läsnä. Siistissä kodissa viikonloppuna toki myös, mutta totaalisen irtautumisen saan juuri veneellä saaristossa tai Lapin mökin rauhassa. Joskus on kiva ”rentoutua” myös muutamalla lasilla viiniä, mutta varsinaiset kännit ovat lopulta kaikkea muuta kuin rentouttavia. Toimivat nekin kyllä, mitä sitä kieltämään – mutta harvoin. Yleensä tulee lopulta vain stressaantuneemmaksi.

 

4. Viimeisin matkasi? Jos venereissuja Suomessa ei lasketa (ei kai), niin viimeksi juhannuksena olin Espanjassa perheen ja ystävien kanssa.

 

 

5. Matkustatko yleensä yksin vai ryhmässä? Tarkoitetaanko yksin matkustamisella oman perheen kesken matkustamista vai ihan itsekseen reissaamista? En ole koskaan matkustanut ihan yksin, välillä olen miettinyt että voisin mennä sinne ja sinne yksin, kun en saisi kuitenkaan tiettyihin kohteisiin ketään matkaseuraksi, mutta toisaalta matkustaminen on ihanaa yhdessä kun samat kokemukset saa jaettua omien rakkaiden kanssa. Matkustamme yleensä kolmistaan, mutta viime aikoina yhä useammin ollaan reissattu esimerkiksi ystäväperheiden kesken. Molemmissa on puolensa.

 

6. Unelmakohde, johon olet aina halunnut matkustaa? Aika monta omista unelmakohteista olen onnekseni saanut jo nähdä, mutta Malediiveilla en ole vielä käynyt. Ehkä sitten se?

 

 

7. Mikä on viimeisin kirja, jonka olet lukenut? Alkukesästä luin vihdoin loppuun jo ennen joulua saamani Katja Ketun kirjan Kun Rose on poissa. Se jäi pitkäksi aikaa kesken jo alkuvaiheessa ja luin välissä muuta, mutta luin sen lopulta aika nopeasti loppuun kun vain pääsin kirjaan kiinni.

 

8. Mikä on lempikirjallisuuden lajisi? Luen niin laidasta laitaan kaikkea, etten osaa tähän edes vastata. Tärkeintä, että lukee. Kauimpana suosikeistani ovat ehkä kepeät chick lit- kirjat ja turhan kevytsisältöiset self-helpit.

 

9. Mitä tykkäät jakaa sosiaalisessa mediassa? Ajatuksia, joista uskon olevan muillekin hyötyä. Rehellistä puhetta äitiydestä ja arjesta, hyvinvointia, keskustelua ajankohtaisista aiheista.. Kauniita kuvia ja elämää niiden takana.

 

10. Mikä on suhteesi asuinpaikkaasi? Sairaalloisen kiintynyt? Haha. Rakastan näitä mun hoodeja, tää asuinalue on ollut mun koti ja monta, monta vuotta ja en ainakaan nyt osaa millään kuvitella asuvani muualla. Mun mies haluaisin ison omakotitalon ihan merenrannalta, mutta mua ei saa täältä pois. Tällä akselilla (Eira-Ullanlinna-Kaivopuisto) asuin ennen kuin tunsimmekaan ja tämä oli silloin jo mulle koti. Olen usein kirjoittanut siitä, kuinka mulla ei ole varsinaista ”kotiseutua” enkä ole koskaan kiintynyt mihinkään. Kun muutin Ullanlinnaan, koin ensimmäisen kerran että olen kotona. Tämä tunne on jatkunut siitä asti tosi vahvana ja ehkä juuri siksi en halua lähteä täältä mihinkään. Asuntoa voisin kyllä vaihtaakin, tosin kesällä tykkään tästä pihasta ihan hulluna.

 

 

11. Mitä haluaisit edistää maailmassa? Tottakai voisin sanoa tähän että tasa-arvoa, rauhaa ja rakkautta, mutta jos mennään vähän kapeampiin linjauksiin.. Hyvinvointi-, ja terveystietoisuutta, niiden kautta kun lisääntyvät nimenomaan hyvinvointi ja terveys. Tätä niin lasten kuin aikuistenkin osalta. Sekä rakastamisen, läheisyyden ja huomioimisen merkitystä. Vapaa kasvatus ja tunteiden piilottaminen aiheuttavat ihan valtavasti ongelmia.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Haastan nyt mukaan kaikki halukkaat, luetelkaahan somekanavissanne teille tyypillisiä juttuja eli mitkä tekevät sinusta juuri Sinut. Näistä on kiva bongailla sitten samankaltaisia tyyppejä vaikka kavereiden kesken, tai vaihtoehtoisesti huomata kuinka hyvin erilaisuudet täydentävät toisiaan. Nämä asiat ovat tyypillisiä minulle, eli tekevät minusta Mirvan.. 

Tuumasta toimeen Asiat tapahtuvat yleensä nyt kun päätän niin. Kotona Maco taas on enemmän sellainen ”ehtiihän sen huomennakin”, kun minä taas teen kaiken heti. Jos saan jonkun idean, on sitä pakko alkaa toteuttaa yleensä heti. Jos jotain sovitaan, tehdään heti ja suunnitelmat muuttuvat toteutukseksi hyvin nopeasti. Toisaalta taas vitkastelen epämiellyttävien asioiden kanssa, mutta kun päätän esimerkiksi selättää laskupinon tai pyykkivuoren, teen sen kyllä sitten samantien ja hyvin nopeasti.

Sporttisuus Nykyään tätä voi sanoa jo itselleni hyvin tyypilliseksi ominaisuudeksi. Pyrin liikkumaan joka päivä, joko varsinaisesti treenaten tai hyötyliikkuen ja etsin aina jostain tilaa liikunnalle. Mua näkee enemmän urheiluvaatteissa kun tavallisissa arkivaatteissa ja sporttisuus näkyy mussa ennen kaikkea energisyytenä ja aktiivisuutena. Oon saanut Macolta lempinimen Sportti-Jeesus.

Innostun helposti Siis kun jostain innostun niin innostun kyllä kunnolla. Viimeisenä esimerkkinä nyt tuo avantouinti. Jäätiin Roosan kanssa molemmat koukkuun avantoon ja alettiin heti googlailla avantovarusteita ja -seuroja. Saatan innostua niin kiitollisuuspäiväkirjasta kuin koirien turkinhoidosta, suunnitella hetkessä jonkun reissun isollekin porukalle tai aloittaa uuden liikuntalajin. Innostuksesta syntyy elämäntapa, jos innostuksen kohde on tarpeeksi mieleinen.

Tiedonjano Mulla on hirveän suuri tarve oppia joka päivä jotain uutta ja sivistää itseäni. Siksi yritän lukea paljon kirjoja ja aina kun joku mielenkiintoinen asia tai ilmiö tulee vastaan, googlaan siitä kaiken mahdollisen tiedon. Viime viikolla tein tätä muun muassa Amazonin eläinlajeista ja olen nyt paljon viisaampi kuin silloin. Nykyään yritän aina kuunnella paljon enemmän kuin puhua.

Lyhyt pinna Oon super temperamenttinen, vähän liiankin. En kestä kiukuttelua, kitinää, laiskottelua enkä negatiivisuutta ja ne saavatkin mut näkemään punaista. Kotona kiukustun, suutun, tai huudan suhteellisen helposti, mutta lepyn heti ja pyydän anteeksi. Välillä mun suusta saattaa päästä vaikka mitä ilkeyksiä kun just sillä hetkellä ärsyttää niin paljon. Olen yrittänyt skarpata tämän kanssa, mutta toisaalta tuleepahan kerralla sanottua ja selvitettyä asiat. Pahan mielen patoaminen ja hiljaisuus ovat jotain sellaista, joka ei omaan elämääni mahdu.

Neuvonantaja Multa löytyy jos jonkinlaisia neuvoja, harvassa ovat tilanteet joihin mulla ei olisi mitään sanottavaa. En tietenkään voi samaistua kaikkiin ongelmiin ja toisinaan ongelmat joita kuulen, ovat asioita joista en edes tiedä mitään, mutta aina on antaa edes joku neuvo. Kuuntelen paljon mitä ympärilläni puhutaan ja mitä ihmisiä kehotetaan milloinkin tekemään ja toimimaan. Aina voi auttaa edes jotenkin eikä vain seistä tumput suorana.

Periksiantamattomuus Ei saa luovuttaa, on lause jota toitotan aina pojallenikin. On kuitenkin vahvuus ymmärtää, mitä asioita ei kannata viedä loppuun asti, mutta pienet vastoinkäymiset eivät estä maaliin pääsyä. Joskus vaan tuntuu pahalta, mutta aina voi etsiä uusia keinoja päästä eteenpäin. Oli kyse töistä, stressistä tai vaikka juoksulenkistä. Luovuttaminen ei ole sitä, että vaihtaa suuntaa tai toimintatapaa. Sehän se vasta periksiantamattomuutta onkin, että keksii jotain muuta jos nykyinen tapa ei toimi. AINA täytyy mennä eteenpäin eikä paikalleen saa jäädä ikinä.

Vanha sielu Lapsena koin jo, että mieleni on jotenkin vanhempi kuin monilla ikätovereillani. Tuntuu, kuin olisin elänyt täällä jo paljon pidempään. Olen hyvä kuuntelija ja kuuntelen aina kuin suinkin vain pystyn ja ehdin, mieluummin kuin puhun. Mun on helppoa olla yksin ja jotenkin sisälläni on ollut vaikeinakin aikoina sellainen ihmeellinen rauha. Kyllä ne asiat järjestyy. Mulla on vahva intuitio johon luotan ja koen jotain selittämätöntä yhteyttä johonkin yliluonnolliseen, henkimaailmaan tai sellaiseen. En tiedä, monet ovat sanoneet että olen vanha sielu juuri näiden asioiden takia.

Eläinrakkaus Mä oon se, joka lässyttää ihan kaikille eläimille. Koiranpennusta norsuvanhukseen, kaikki eläimet ovat ihania. Oon ollut aina vähän sitä mieltä, että ihmisissä jotka eivät pidä eläimistä, on oltava jotain vikaa. Kotona juttelen koirille ja hemmottelen niitä yhtä lailla kuin omaa lastakin.

Huumorintaju Yksi ehdottomasti tärkeimmistä ominaisuuksista ihmisessä! Jos ei ole huumorintajua, ei tule mun kanssa toimeen. Me voidaan kotona kävellä faaraokävelyä ihan vain vessaan mennessä, kertoa vitsejä vähän väliä ja lapsikin on oppinut hassuttelemaan niin paljon, että koko päiväkoti taitaa tuntea hänet jo hyvin huumorintajuisena leikkikaverina. Rakastan kaikkia jekkuja ja mulla on välillä tosi sarkastinen ja jopa musta huumori. Huumorintaju yhdistää ihmisiä ja löydän porukasta aina ne hauskat tyypit, mun kaveripiiri on niitä täynnä! Huumorintajuttomissa ihmisissäkin on oltava jotain vikaa.

Piilotettu älykkyys En keksinyt nyt tälle mitään muutakaan termiä. Sanotaanko, että mä mieluummin annan itsestäni ensin vaikka vähän tyhmän tai yksinkertaisen kuvan, kuin alkaisin pätemään jollain tiedolla, mitä minulla on. Moni on sanonut yllättyneensä siitä, että olenkin oikeastaan aika fiksu. En tiedä johtuuko se oikeasti vain siitä, että ihmiset ovat nykyään kadottaneet maalaisjärkensä ihan täysin ja ympärillä on paljon hyvin yksinkertaisia tyyppejä. En siedä myöskään sellaista oman paremmuuden korostamista, joten mieluummin yllätän sitten myöhemmin sopivan tilanteen tullen.

Mitkä 11 asiaa ovat tyypillisiä sinulle? Saa kopsata ja jakaa vaikka omassa blogissa ;)

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria