Senhän pitäisi olla se elämä, jota nyt elät. Silti aika harva meistä voi sanoa elävänsä juuri sellaista elämää, jonka on aina halunnut. Kaikkialla kehotetaan olemaan kiitollinen siitä mitä on, mutta sitten ei kuitenkaan saisi tyytyä mihinkään ihankivaan.. Mikä estää sinua elämästä unelmaelämääsi ja millainen on unelmaelämäsi?

 

 

Raha ja aika? Ne unelmaelämän suurimmat viholliset. Kumpaakin on yleensä liian vähän. Mieli kuitenkin tottuu kaikkeen ja vaikka saisit paljon rahaa tai paljon aikaa, on luonnollista ettei siitä voi iloita ikuisesti. Olen toistanut näitä asioita varmaan miljoona kertaa, mutta tuntuu että vasta tänä vuonna täytettyäni kolmekymmentä vuotta olen löytänyt itseni. Tiedän, kuka olen, mitä haluan ja mitä en halua. Luulen, että se johtuu nuoruudessani tapahtuneista ikävistä asioista – olin kaiken sen jälkeen vähän hukassa. Näköjään lähemmäs viisitoista vuotta. Hassua, että samaan aikaan kun vaalensin lopullisesti hiukseni, tuntui että löysin itseni uudelleen. Joskus isojen elämänmuutosten myötä myös ulkonäkö muuttuu, mulla kävi niin ehkä sattumalta tai sitten universumilla oli sormensa pelissä siinäkin.

 

Suurimmaksi osaksi olen jo saanut elämän, jonka haluan mutta ehkä nyt kun kirjoitan näitä asioita ylös, tietoisesti alan tavoitella sitä unelmaelämääni vielä konkreettisemmin. Joskus jo pelkkä asioiden ääneen sanominen ja luetteleminen auttaa. Tästä tulee sitten aikamoinen sillisalaatti, mutta kirjoitan tätä lähinnä itseäni varten. Yritä pysyä mukana.

 

 

Omalta elämältäni haluan ennen kaikkea rakkautta. Vähän myös sellaisia kirjoissa kuvailtuja suuria tunteita, niitä on ihan oikeasti olemassa. Ne vain hukkuvat siihen arkeen kun elämä alkaa tuntua itsestäänselvältä. Turvallisuutta, varmuutta, ja sitä tunnetta, että tämä on tässä vielä huomennakin. Omannäköisen kodin, jossa koko perhe voi hyvin. Ehkä vähän enemmän tilaa, tämä tosin perustuu juuri siihen, että mikään ei tunnu riittävän. Oikeasti en todellakaan tarvitse enempää tilaa. Haluan pitää kiinni siitä levollisesta olosta, joka yhä useammin valtaa mielen. Tunteesta, että juuri nyt on siellä, missä kuuluukin olla.

 

En ole enää sellainen hetkessä eläjä kuin aiemmin ja mietin asioita aina pidemmällä tähtäimellä. Säästän vain huvikseni säästämisen ilosta ja karsin jatkuvasti turhaa ja tarpeetonta elämästä. Ajattelin virheellisesti aiemmin, että hauskaa on vain silloin, kun menee vauhdilla eteenpäin sen kummemmin seurauksia miettimättä. Sanotaan, että olihan se silloin siinä hetkessä hauskaa, mutta olisihan sitä voinut vähän enemmän pysähtyä ajattelemaan seurauksia. Lopulta olin kuitenkin aika onneton.

 

 

Kavahdan rahalla ja materialla leveilyä, se karkottaa minut nykyään heti. Yhä enemmän piilottelen logoja ja valitsen sellaisia vaatteita ja asusteita, jotka eivät huuda designerinsa nimeä. Rakastan silti laatua, tiettyjä ylellisyyksiä ja mahdollisuutta nähdä maailmaa. Sen takia on tehtävä töitä. Työ ei kuitenkaan saisi määrittää liikaa elämää ja sen vastapainona on oltava hitautta. Liiallinen työnteko stressaa ja stressi sairastuttaa. Siinä missä ennen nollasin raskasta viikkoa lähtemällä baariin, ymmärrän nyt että saan paremman olon esimerkiksi avantouinnista. En ole lopettanut juhlimista kuitenkaan kokonaan, mutta.. Jatkuvasti vähentänyt ja se on yksi parhaimmista muutoksista joita on tapahtunut.

 

Haluan voida hyvin, pystyä liikkumaan ja kehittymään. Liikunta on isossa osassa mun unelmaelämässä. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että minulla on mahdollisuus liikkumiseen. Haluan ravita kehoa ja mieltä puhtaalla ruoalla, enkä sairastuttaa itseäni huonolla ravinnolla. Haaveilen, että elämässäni oli paljon enemmän joogaa ja jotain siihen liittyvää.

 

 

Haluan päästä lopullisestikin eroon kaikista ulkonäköpaineista ja muista suorittamisen paineista ja ennen kaikkea olla välittämättä niitä muille. On hirveää, jos joku ahdistuu sen takia, että minä itse loisin paineita tavoiteltavasta elämästä. Sen sijaan haluaisin jakaa hyvää oloa ulospäin, sekä luoda uskoa että sinä voit tehdä elämästäsi juuri niin ihanaa kuin haluat. Me pystymme niin paljon enempään kuin itse uskomme. Toivoisin pystyväni antamaan itsestäni myös enemmän muille ja ehkä myös avaamaan sydäntäni vähän enemmän. Vaikka olen kovin tyytäväinen elämääni tällä hetkellä, toivoisin silti että voisin olla vieläkin avoimempi, puhua ja näyttää tunteitani rohkeammin. Kuoren alla kun on niin erilainen ihminen, kuin se jonka monet luulevat tuntevansa.

 

Haluan tietää paikkani, omat vahvuuteni ja kokea elämäni merkitykselliseksi. Haluan hyväksyä kaikki erilaiset tunteet, oppia ehkä vähän hillitsemään osaa niistä, antamaan anteeksi ja näkemään huolienkin läpi positiivisesti. Tätä kaikkea toivon myös lapseni elämään. Loputonta uteliaisuutta, terveitä elämäntapoja, rakkautta ja huolenpitoa.

 

 

Paljon näistä asioista on matkan varrella toteutunut ja tavoitteetkin muuttuvat jatkuvasti. Onneksi vain parempaan suuntaan. 20-vuotias halusi vain tissit ja Rolexin, 30-vuotias pärjäisi vallan hyvin ilmankin. Millaisen elämän sinä haluat?

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Elämä on tuonut eteen paljon tilanteita, jolloin olen jopa joutunut hitusen uskomaan kiinalaiseen lääketieteeseen ja filosofiaan. Kiinalaisen filosofian mukaan tarvitsemme pehmeää ja passiivista yin-energiaa sekä energistä ja voimakasta yang-energiaa voidaksemme hyvin. Kun molempia on tarpeeksi ja sopivassa suhteessa, keho ja mieli ovat tasapainossa. En lähde nyt kirjoittamaan syvällisemmin yinistä ja yangista, mutta taustoitan tällä hieman nykyajan hektisen elämäntyylin vaikutusta meihin. Liikaa aktiivisuutta = liikaa yang-energiaa = kehon ja mielen epätasapaino.

 

 

Reipas liikunta, to do -listat, asioiden tekeminen ”pois alta”, energinen musiikki ja sitrushedelmät. Meitä kehotetaan toistuvasti noudattamaan näitä, jotta voisimme paremmin. Ne auttavat liialliseen passiivisuuteen lisäämällä yang-energiaa. Ylisuorittaja nollaa treenaamalla kovatehoisesti raskaan työpäivän jälkeen popin soidessa kuulokkeista, koti pidetään aina siistinä ja arki hallinnassa ruksimalla jatkuvasti listalta tehtäviä töitä ja aamut aloitetaan sitruunavedellä. Tätähän minäkin olen tehnyt jo monta vuotta. Helppo tapa unohtaa myös huolet kun pysyy jatkuvasti kiireisenä. Todellisuudessa näin on hyvin vaikea nauttia elämästä ja tarttua niihin hetkiin. Kuten olen usein kirjoittanut, poltin itseni loppuun. Länsimainenkin lääketiede totesi minut vakavasti ylirasittuneeksi. Sen ansiosta, en enää ajattele että sen takia, yli vuoden ajan olen tehnyt elämässäni paljon muutoksia niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla ja oppinut matkalla paljon. Ja vähitellen löytänyt sen sisäisen rauhan ja yhä useammin totean voivani todella hyvin. Se vaati kuitenkin kehon ja mielen tasapainon löytämistä. Yin loisti poissaolollaan, sillä olin vain vahvistanut yang-energiaa kaikella sillä, jonka luulin helpottavan elämääni. Enkä ole ainoa, joka tämän virheen tekee.

 

 

Hoidin ylirasitustilan ja raudanpuutteen oireita muun muassa akupunktiolla, josta olikin yllättäen apua, vaikka aluksi suhtauduin siihen vähän skeptisesti. Samalla sain arvokasta tietoa yin-energian puutteesta. Hassua, että sen näki minusta (ja esimerkiksi kielestäni) heti. Stressaantunut ja jatkuvasti menossa oleva tyyppi kärsii kiinalaisen lääketieteen mukaan yleensä juuri yin-energian puutteesta. Yiniä voi kuitenkin lisätä vaihtamalla esimerkiksi osan viikon liikuntasuorituksista lempeämpiin vaihtoehtoihin. Itse korvaan nykyään yhä useamman juoksulenkin joogalla. Rankan treeniä muistuttavan joogan sijaan rauhallinen yin-harjoitus, jossa viivytään asanoissa pitkään, tasapainottaa rasittunutta kehoa ja rauhoittaa samalla mieltä. Vaikket uskoisi yiniin ja yangiin ollenkaan, hidastaminen ja rentoutuminen ei ole lainkaan pahitteeksi. Meditaatio kuulosti aina ihan hullujen hommalta, mutta lopulta löysin onneksi sen syvimmän olemuksen kun tarpeeksi kokeilin erilaisia variaatioita. Hengitysharjoitukset poistivat pahimpina päivinä ahdistusta ja saan niillä edelleen rauhoitettua itseni hyvin esimerkiksi uneen, jos hetkellinen stressi yllättää. Parhaimmat hengitysharjoitukset opin hierojalta, joka huomasi kehoni ylivirittyneisyydeen heti kun astuin sisään hoitohuoneeseen. Hiljaisuus on sekin kultaakin kalliimpaa tasapainon tavoittelussa. On uskallettava kohdata itsensä ja todeta se epätasapaino.

 

Kehon ja mielen tasapainoon vaikuttaa myös ruokavalio. Tai no, ruokavaliohan on lähes kaiken hyvinvoinnin perusta. Noudatin aiemmin trendikästä ja eettistä kasvisruokavaliota, mutta minun oli todettava, ettei se sovi minulle. Kun aloin syödä enemmän lämpimiä ruokia ja lisäsin ruokavaliooni myös kotimaisen lihan, aloin voida paremmin. En edelleenkään haluaisi syödä lihaa eettisistä syistä, mutta ainakaan nyt en uskalla siitä luopua. Olen vihdoin löytänyt sen tasapainon, siitä kertoo vihdoin normaalisti toimiva keho ja levollinen mieli. Siedän stressiä ja vastoinkäymisiäkin aivan eri tavalla kuin aiemmin, hyväksyn negatiivisiakin tunteita ja niiden käsittely on helpompaa. En edelleenkään pidä sotkusta ja kiireestä, siivoan monen mielestä liikaa ja liikun paljon, mutta en tunne enää samanlaista stressiä ja ahdistusta. Pikemminkin juuri sitä tasapainoa ja rauhaa. Mikä sinut saa tasapainoon?

 

Googlasin muuten joskus ”Liian vähän yiniä” ja sain vastaukseksi ”Tarkoititko: Liian vähän viiniä?” 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Hei ihanaa sunnuntain iltaa! Toivottavasti olet viikonloppuna voinut hyvin ja levännyt, tähän harmaaseen aikaan se on enemmän kuin tarpeen. Laitoin itse joulun kotiin jo ennen lomaa ja nyt viikonloppuna toin vielä viimeisetkin koristeet varastosta ja eilen laitoin vihdoin kauan odotetun joulukuusen pystyyn. Eilen piti purkaa vielä matkalaukut ja aloittaa pyykinpesu, joten illalla sänkyyn kaatui aika väsynyt Mirva. Aamulla oli kuitenkin mahtavaa herätä siistiin ja jouluiseen kotiin, nyt on vihdoinkin aikaa vain nauttia tästä joulunalusajasta. Siinä isossa osassa ovat jouluiset ruoat ja muut herkut ja ajattelin jakaa teillekin terveellisiä ja maukkaita joulureseptejä täällä blogissa. Aloitetaan joulupostaukset siis yhdellä suosikeistani, tämän herkullisen jälkiruoan tekee helposti myös hän, joka ei yleensä viihdy keittiössä!

 

 

Panna Cotta eli suomalaisittain ihan pannacotta on mitä helpoin tarjottava joulupöydän jälkiruoaksi ja se maistuu niin pikkujoulujuhlissa kuin joulun pyhinäkin. Maidoton panna cotta on yhä useamman valinta ja tämä resepti on itseasiassa myös vegaaninen. Tein sen mukaillen entistä pannacottaohjettani, joka on ajalta ennen kuin välttelin maitoa ja eläinperäisiä liivatteita.

 

 

Maidoton Panna Cotta joulupöytään

1,5 tl agar agar -jauhetta (tai 2 liivatelehteä mikäli et välttele eläinperäisiä raaka-aineita)

4 dl kasvipohjaista kuohukermaa (tai tavallista jos käytät maitotuotteita)

1 vaniljatanko

2 rkl kookossokeria (tai valkoista, jos se käy sinulle)

1 tl vaniljajauhetta, vaniljasokeria tai vaniljauutetta

4 rkl glögiä josta pidät

Ripaus jauhettua neilikkaa

Ripaus kanelia

Ripaus jauhettua pomeranssinkuorta

 

Jos käytät perinteisiä liivatelehtiä, liota ne kylmässä vedessä. Jos agar agar-jauhetta, sekoita se veteen vasta seuraavan vaiheen jälkeen. Laita kattilaan kerma, sokeri ja glögi. Raaputa vaniljatangon sisältä siemenet kattilaan kermaseoksen joukkoon, lisää sekaan myös halkaistu vaniljatanko. Lisää mausteet ja lämmitä kermaseosta varovasti niin kauan, että se alkaa juuri ja juuri kiehua. Kun kermaseos on kiehuvaa, nosta kattila pois liedeltä ja ota vaniljatanko pois kattilasta. Lisää veteen sekoitettu agar agar, tai kiehuvaan vesitilkkaan (n. 0,5dl sekoitetut liotetut liivatelehdet, kermaseoksen joukkoon samalla sekoittaen. Älä vaahdota. Kaada kauniisiin tarjoiluastioihin ja peitä ne kelmulla.

 

Itse suosin pannacotan kanssa laseja, nämä Iittalan maljat ovat kauniita jälkiruoka-astioita, mutta olen tehnyt monta pannacottaa myös ihan viinilasiin tai kristallivesilasiin. Anna pannacotan hyytyä mielellään yön yli tai vähintään 5 tuntia. Mikäli haluat vielä erityisen jouluisen maun ja koristeellisen päällyskerroksen, glögistä ja agar agar-jauheeta (tai liivatteesta) saa tehtyä siihen kauniin kiilteen. Anna silloin pannacotan hyytyä noin tunti ja lisää kiille sen päälle ja hyydytä yhteensä molempia kerroksia vähintään 5 tuntia ennen tarjoilua. Koristele pannacotta piparkakkumurulla ja kanelilla juuri ennen tarjoilua.

 

It’s the most wonderful time of the year!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian