Halusin kirjoittaa tänään hyvinvoinnista. Eilen saimme ikäviä syöpäuutisia melko läheltä ja ne saavat aina ajattelemaan. Tai ainakin minut. Mitä voisin tehdä, että minimoisin riskini sairastua? Toisaalta aina joku sairastuu vakavasti vaikka olisi elänyt yltiöterveellisesti. Onko elämä ollut silloin niin täyttä ja ihanaa, että voisi sairastumisen hetkelläkin sanoa nauttineensa siitä?

 

 

 

Yksi yleisimpiä syitä painonpudotuksen skippaamiselle tai lykkäämiselle on ”haluan nauttia elämästä”, ”nautin niin paljon hyvästä ruoasta”, ”olen hedonisti, en pysty dieettiin..” etkä varmasti ole voinut välttyä itsekin kuulemasta näitä? Paino ja hyvinvointi eivät tietenkään kulje automaattisesti aina käsi kädessä, mutta halusin nostaa tämän heti alkuun esimerkiksi, jotta saisitte kiinni mistä kirjoitan. Omaa elämäntapaani, säännöllistä liikuntaa ja terveellistä syömistä, pidetään usein pikemminkin kärsimyksenä kuin hyvinvointina. Saan usein viestejä, kuinka joku haluaisi pystyä samaan, muttei pääse edes alkuun sillä nauttii niin paljon ruoasta ja epäterveellisistä elämäntavoista, kuten juhlimisesta ja laiskottelusta.

 

Taustalla on kuitenkin edes pieni halu tehdä asioita toisin. Ja se on ratkaisevassa osassa siinä, onnistuuko elämäntapamuutos vai ei. Sillä kaikkeen tottuu. Kuten päivittäiseen sokeriin, pizzaperjantaihin, pekoniaamiaiseen ja puoleenpäivään nukkumiseen. Mutta ihan yhtä lailla pienempiin annoskokoihin, vähärasvaisiin ruokiin, kylmään veteen, aikaisiin aamuihin ja säännölliseen treeniin. Näistä kaikista oppii myös nauttimaan.

 

 

 

 

Tunnustan, olen syönyt tänä vuonna karkkeja ja suklaata aina silloin tällöin. Olen juonut viiniä, välillä vähän liiankin paljon. Nauttinut niistä sen hetken. Jonka jälkeen on oikeastaan aina paha olo. Sen sijaan, kun syön puhdasta ruokaa, treenaan, nukun hyvin en välttämättä koe niitä endorfiinipiikkejä, mutta nautinto on pitkäaikaista, lähes pysyvää. Hyvinvointiin tähtäävien valintojen jälkeen voin entistäkin paremmin. Tästä päästäänkin siihen, kuinka hyvinvointi ja elämästä nauttiminen voivat helposti kulkeakin käsi kädessä.

 

En pidä juhlimisesta – enää. Ennen rakastin sitä, odotinkin aina viikonloppuja ja bileitä kuin lapsi joulua. Mutta kun harvoin käy, on silti kiva laittautua ja lähteä ystävien kanssa ulos. Juhlimisesta ja alkoholinkäytöstä kirjoitan ihan oman juttunsa, säästetään tämä postaus siltä rönsyilyltä. Juhliminen ei kuulu ainakaan itselläni siihen elämästä nauttimiseen oikeastaan ollenkaan, vaikka hauskaa meillä on aina ollutkin. Baareihin en kaipaa lainkaan, mutta vastaavasti taas viinilasillisista ystävien kanssa olisi hyvin, hyvin vaikeaa luopua. Määrittelemme jokainen elämästä nauttimisen eri tavalla ja nämä käsitykset voivat muuttua iän myötä, kuten myös minulle on käynyt. Vielä jokunen vuosi sitten olisin luultavasti sanonut nauttivani elämästä eniten siinä kuplivassa nousuhumalassa.

 

 

 

 

Rakastan hyvää ruokaa. Synnyin kulinaristiperheeseen Rôtisseur-käätyjen keskelle ja meillä on kotona aina syöty hyvin. Itse olen myöhemmin tehnyt itselleni rajanvedon siinä, miten usein syön itseni aivan ähkyksi suuresta herkusta tai mikä on itselleni sitä hyvää ruokaa. Nautin nimittäin itse eniten siitä puhtaasta ja kevyestä ruoasta, liian tuhdit ja rasvaiset herkut saavat olon sen sijaan niin kehnoksi, etten edes halua enää syödä sellaisia. Ja jos nyt joskus tekee mieli hampparia tai pizzaa, ei niistä tarvitse kieltäytyä kun ne ovat silloin sitä harvinaista herkkua. Niiden jälkeen olo tosin on yleensä niin raskas, että jätän tuollaiset ruokavalinnat ihan minimiin. Mutta kyllä, niillekin on paikkansa.

 

Olen myös entinen sokerihiiri, rakastan makeaa. Koska haluan pitää itsestäni huolta ja tiedän valkoisen sokerin haitat, pyrin korvaamaan makeat terveellisillä herkuilla. Niihin löydät monia reseptejä täältä blogistani Food-kategorian alta.

 

 

 

 

Parasta tekemistä mitä tiedän, on liikunta. En ole kuitenkaan aina rakastanut sitä, päinvastoin. Pakon edessä lähtenyt juoksemaan huonoilla kengillä ja aloittanut saliharrastuksen aivan ulapalla, mitä siellä pitäisi tehdä. Halusin oppia nauttimaan liikunnasta, joka aiemmin oli pelkkää pakkopullaa. Väkisin sain itseni liikkeelle ja vähitellen sieltä avautui uusi maailma, ja vielä enemmänkin. Kokonaan uusi elämäntapa. Elämäni tärkeimmät asiat ovatkin perhe, terveys, hyvinvointi ja liikunta. Nautin jokaikisestä juostusta kilometristä, vaikka ne tuntuisivat sillä hetkellä pahalta. Tällä viikolla pyöräilin aivan surkealta tuntuneen lenkin, mutta viimeisillä kilometreillä sain taas niistä endorfiineista kiinni. Se oli kuitenkin tehty lenkki.

 

 

 

Miten sinä huolehdit itsestäsi? Estääkö hyvinvointi elämästä nauttimisen tai mitä hyvinvointi lopulta sinulle merkitsee? Sen kun ei aina tarvitse olla vihreää smoothieta ja kestävyysurheilua.

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Sain idean tässä eräänä iltana, kun selitin innoissani miten oma oloni ja motivaationi muuttui yhdessä kuukaudessa. Että vitsi kun olisin tehnyt tämän paljon aiemmin ja miksen silloin koskaan onnistunut, kun yritin juuri siinä kuukaudessa saada kevyen olon ja kiinteämmän kropan. No, toimin väärin. Tein liikaa sitä, liian vähän tätä. Pysyviä elämäntapamuutoksia ei tehdä yleensä kuukaudessa, mutta siinä ajassa saa kivasti kevyemmän kehon, enemmän energiaa ja ennen kaikkea motivaatiota jatkaa ja saavuttaa taas enemmän tuloksia. Kuukaudessa kesäkuntoon voi kuulostaa lehtien höpöhöpöjutuilta ja pikadieetteihin yllyttämiseltä, mutta nyt kun aloitat, voit saada paitsi kevyen olon kesäksi, myös loppuelämällesi aivan uuden suunnan.

 

 

Aloitetaanko maanantaina? Lupaan, että kesäkuun alkuun mennessä tunnet olosi kevyemmäksi, näytät varmasti upealta ja olet motivoitunut jatkamaan uusia elämäntapoja kesän jälkeenkin. Hyvinvointi ja elämäntapamuutos on paljon muutakin kuin pelkkää painonpudotusta ja terveellistä ruokaa, joten tulen kirjoittelemaan tänne myös mielen hyvinvointiin liittyviä asioita nyt vähän tavallista enemmän. Pieniä vinkkejä kohti pysyvästi parempaa elämää. Kun vain päätät tänään, nyt heti.

 

 

 

 

Miten? Lupaa vain itsellesi kuukauden ajan noudattaa tarkkaa rytmiä syömisessä ja treenaamisessa. Nyt jos koskaan se on helppoa, vielä kun sosiaalista elämää, ulkona syömistä ja juhlimista rajoitetaan ihan valtion toimesta. Tästä yhden päivän ruokapäiväkirja -postauksesta saat rungon ruokavalioosi. Ajatuksena siis on, että jokaisella aterialla on aina kourallinen hiilaria (riisi, pasta, leipä tai jokin muu) kämmenellinen proteiinia (esim kana, kala, liha, tofu..) aamiaisella marjoja ja reilusti vihreitä kasviksia pääaterioilla. Ruokia ei tarvitse punnita eikä kaloreita tarvitse laskea. Julkaisen vielä viikonloppuna helpon treeniohjelman kuukaudeksi, sovellat sitä vain omien mieltymystesi mukaan – kuitenkin niin, että treenimäärät pysyvät samana. Ajatuksena on tehdä 3 lihaskuntotreeniä ja 2 aerobista treeniä viikossa. Voi kuulostaa paljolta, mutta nyt on aikaa ja kotona pystyy tekemään tehokkaitakin lihaskuntotreenejä helposti. Saat täältä myös vinkkejä parempaan uneen, riittävään vitamiinien saantiin sekä venyttelyyn ja palautumiseen.

 

 

Jätät pois ainoastaan kaiken ylimääräisen napostelun, sillä opettelet nyt syömään viisi kertaa päivässä, ei yhtään yli eikä alle. Lisäksi luovu kuukauden ajaksi sokerista ja alkoholista. Pystyt siihen kyllä, kun huomaat tulokset. Syöt perusterveellistä ja edullista kotiruokaa, ilman kastikkeita ja turhia rasvoja. Kirjoitan myös postauksen piilokaloreiden välttämisestä, sillä moni terveellisesti syövä luulee tosiaan olevansa miinuskaloreilla, mutta saattaakin olla piilosokerin ja rasvan takia jopa plussalla. Ei ole ihme, että paino ei putoa ja olo on tukkoinen. Tämä kuukauden ”dieetti” tekee tosiaan hyvää myös lompakollesi, sillä ainakin itse hämmästelin dieetillä, kuinka vähän rahaa meni ruokaan.

 

 

Tulokset palkitsevat mutta vain silloin, kun oikeasti noudatat ohjeita etkä poikkea niistä. Vappumunkit, skumpat ja perjantaiviinit näkyvät nopeasti jos niiden kanssa menee yli. Poikkean itsekin välillä omasta ruokavaliosta ja satunnaisesti myös juhlin ja syön herkkuja. Alussa kuitenkin esimerkiksi dieetin noudattaminen on todella tärkeää, sillä tuloksia ei synny eikä paino putoa jos joka viikko poikkeaa omista rutiineista. Tsemppaan itseäni tuloksilla, niitä ei synny jos en toimi oikein. Kun olen esimerkiksi tavoitepainossa tai noudattanut vaikka 2 viikkoa omaa dieettiäni ilman yhtään ohisyöntiä, voin hyvin tehdä poikkeuksia ja ottaa vaikka muutaman lasin viiniä. Kuitenkin ensin se työ ja ne tulokset, sitten se palkitseminen. Yleensä myös huomaan, kuinka paljon parempi olo terveellisestä syömisestä ja reippaasta liikunnasta tulee, toisin kuin herkuista ja leffan tuijottamisesta sohvalla. Hetkellisesti jälkimmäinen on ihanampaa, mutta pidemmällä tähtäimellä olo on parempi kun valitsee parempia vaihtoehtoja.

 

 

Kuukaudessa kesäkuntoon on ihan oikeasti mahdollista ja kesäkunto on paljon muutakin kuin muutaman kilon kevyempi kroppa. Jos painoa on paljon, sen pudotessa muuttuu niin paljon muutakin kuin vain vaa’an lukema. Itse ajattelin vetää vielä sinne toukokuun loppuun asti tällä samalla ”dieetillä” ja sen jälkeen vähitellen siirtyä taas kesän ajaksi ”normaaliin” ruokaan, ai vitsi kuinka odotan grilliherkkuja ja jääkylmää roseeta! Dieetiltä poistuminen on muuten aivan oma juttunsa, se on tehtävä huolellisesti ja vähitellen, sillä muuten kilot tulevat helposti korkojen kera takaisin. Siitäkin kirjoitan vielä kokonaan oman jutun. Tärkeintä on kuitenkin vain aloittaa. Nyt vain teet sen päätöksen ja voit pian ehkä paremmin kuin koskaan.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Kaikki tietävät ”ne viimeiset viisi kiloa” jotka eivät tunnu lähtevän millään. Usein niistä sanotaankin, että ne kuuluvat kroppaan ja siksi keho haluaa pitää niistä niin lujasti kiinni. Kyse on kuitenkin yleensä siitä, että kun ”pudotettavaa” on enää muutama kilo omaan ihannetavoitteeseen pääsemiseksi, oma energiankulutus on jo niin alhainen, että miinuskaloreille ei enää niin helposti pääsekään kuin aiemmin, jos pudotettavaa painoa on ollut paljon. Mitä enemmän painoa, sitä nopeammin se myös putoaa.

 

 

Halusin tosiaan tuossa helmikuun lopussa haastaa itseäni, kiinteyttää kroppaa ja syödä säännöllisesti jo ihan treenien sujuvuudenkin kannalta. Lupaavasti alkanut treenikausi loppui kolmen viikon jälkeen lyhyeen, kiitos sairastumisen, karanteenin ja salin sulkeutumisen. Sali on itseasiassa jo auki, mutta olen päättänyt kuitenkin pysyä kotona vaikka en kotitreeneistä yhtään pidäkään. Olen vähän sellainen, että kun jostain innostun, innostun sitten ihan täysillä. Halusin kiristellä ylimääräisiä rasvoja kropasta pois ja vitsi, niin lähti ne viimeiset 5 kiloa pois ilman sen kummempia kärsimyksiä. Tilalla on kevyt olo ja reilulta tuntuvat vaatteet. En olisi uskonut, että AINA samassa pysynyt paino tippuisi noin helposti. Toki täytyy sanoa, että itse rakastan kovaa treenaamista ja liikuntaa ja siksi olen kokenut tämän helppona. Vaikka pidän myös hyvästä ruoasta ja olen ollut aikamoinen kulinaristi, nautin myös rutiineista, niistä samankaltaisista yksinkertaisista ruoista sekä kevyestä olosta, joka on ollut mukanani läpi dieetin. Poikkeuksia olen tehnyt kuitenkin melko usein, uskon siihen että kroppa kertoo, kun se tarvitsee ylimääräistä energiaa.

 

 

Miten? Päätin tosiaan aloittaa ”dieetin” eli kiinnitin vihdoin oikeasti huomiota siihen, mitä söin. Laskin makrot ja tein itselleni ruokavalion. Aloin punnita ruokia, jotta saisin vihdoin käsityksen siitä, miten paljon oikeasti kannattaa syödä mitäkin ja millaiset annoskoot ovat jos haluan itse polttaa rasvaa, pudottaa ylipäätään painoa tai vaikkapa kasvattaa lihasta. Aloitin uuden saliohjelman, mutta nyt olen tosiaan jättänyt sen tauolle ja tehnyt kotitreenejä. Lihaskuntotreenejä kolme viikossa, sekä lisäksi 4-5 lenkkiä viikkoon. Pidän myös yöpaastoa, eli päivän viimeisen ja seuraavan aamun ensimmäisen aterian välillä on yleensä vähintään 12 tuntia.

 

 

Oma tavoitteeni oli rasvanpoltto, joten laskin oman peruskulutukseni, arvioin aktiivisuustasoni ja laadin ruokavalioni sen mukaan, että olisin kokoajan kevyillä miinuskaloreilla. En kuitenkaan siedä itse näläntunnetta yhtään, joten jos olen tuntenut itseni nälkäiseksi, olen syönyt enemmän. Jos pudottaa painoa, nälkä on usein vähän välttämätönkin osa päivää ainakin ennen suurempia aterioita, kun edellisestä ruoasta on jo kulunut aikaa. Reilussa kuukaudessa tosiaan sain ne viimeiset 5 kiloa pois mitä halusinkin ja tähän väliin on mahtunut muutama täysin poikkeava päivä lentämisen ja sosiaalisten tilanteiden takia, 11 päivää Jenkeissä (jossa tosin noudatin ruokavaliotani ja treeniohjelmaani lähes täysin) sekä muutamat viinilasilliset ja parit herkutkin.

 

 

Nämä lisäsin Säännöllinen ruokarytmi, aamuun ja treenin ympärille painottuvat hiilarit, matalasykkeiset rasvanpolttolenkit ja kolme lihaskuntoa ylläpitävää treeniä viikkoon.

 

Näistä luovuin Sokeri, ylimääräiset rasvat (rasvaa polttaessa on toki tärkeää myös syödä rasvaa, mutta kohtuudella), liian kovatehoiset juoksulenkit (yksi viikkoon menee vielä), kaikki napostelu ja välipalat, sekä runsas alkoholinkäyttö.

 

 

Dieetiltä aion ”poistua” vähitellen ja alkaa syödä nykyisen kulutukseni mukaisesti, jotta pystyn pitämään tämän. Kaikessa tässä epävarmuudessa tämä on ollut yksi hyvä keino palauttaa elämänhallinnan tunnetta takaisin arkeen. Tosiaan painotan nyt vielä, etten ole kokenut minkäänlaista tarvetta laihduttaa tai pudottaa painoa, olen ollut aina kuitenkin hoikka, mutta lähinnä vain saada itselleni arkeen ja treeniin uutta haastetta ja rutiineja, joita noudattaa. Halusin oppia laskemaan makroja ja sehän oli yllättävän helppoa ja mielenkiintoista. Nyt kesää kohti viisi kiloa kevyempänä, kerrankin onnistuin kun tein kunnolla. Rasvanpolton ja painonpudotuksen epäonnistumisen yleisimmät syyt ovat, että luulee syövänsä oikein, ei liiku, haaveilee muttei tee tai joskus harvoin – syö väärin ja liian vähän, jolloin kroppa menee säästöliekille ja aineenvaihdunta hidastuu. Tosiaan näistä postauksen kuvista nesteitä ja ylimääräistä rasvaa lähti sen viiden kilon verran. Eniten muutos näkyy kasvoissa, vatsassa ja jaloissa, eniten se tuntuu kuitenkin olossa ja päässä. Ihana tunne!

 

 

Kerro sun painonpudotustarina tai muu onnistuminen kropan muokkaamisessa, kuulisin sen mielelläni ♥

 

Lue myös

Dieetillä!

Yhden päivän ruokapäiväkirja

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian