Olen juuri se, joka kyllä saarnaa kehonhuollosta ja venyttelystä, mutta livahtaa itse niiden osalta sieltä, mistä aita on matalin. Nopeat palauttavat venytykset ja toisinaan joogaa, riittäähän se. No, olen itseni varoittavin esimerkki. Ei se riitä. Kesän jälkeen aloin treenata enemmän ja säännöllisemmin kuin vuosiin. Olen ollut aina suhteellisen notkea ja monet joogan asanatkin ovat olleet itselleni helppoja. Olen kuvitellut, että tuo joustavuuteni korvaisi jotenkin kehonhuollon ja huonon venyttelyn. Ja olen ollut niin väärässä. Kehonhuolto ei ollut hyvää nähnytkään.

Syksystä asti olen kärsinyt ihmeellisestä kireydestä sisäreidessä. Venyttelin reisiä ja lonkankoukistajia, mutta kipu ja kireys vain ärtyi. Olen saanut spagaatin tehtyä molempiin suuntiin ihan kevyesti, nyt sekin tuntui mahdottomalta. Oli kyseessä sitten juoksulenkki tai jalkatreeni, reisi vihoitteli aina sen jälkeen. Useana yönä heräsin myös ihmeelliseen hermokipuun, joka säteili pakaraan. Keskellä yötä venytin pakaraa ihan ääriasennoissa saadakseni unta. Kun reiden kireys oli jokapäiväistä ja se tuntui jo lapsen kanssa lattialla istuessa, aloin etsiä siihen apua. Päädyin lopulta muutaman tiedustelun kautta liikuntavammoihin erikoistuneelle lääkärille Mehiläisen liikuntaklinikalle sekä lisäksi vielä ”hierontaan” avaamaan lihaskalvoja. Lääkärille varasin ajan lähinnä siksi, että hän osaisi myös laittaa minut tarvittaessa eteenpäin oikeaan paikkaan, jos kipu olisikin peräisin esimerkiksi venähdyksestä, revähdyksestä tai vastaavasta. Etenkin pakaran hyvin pirullinen ajoittainen hermokipu sai päätymään myös tähän.

No, miten kävi? Lihaskalvot ovat nyt kuin kirosana. En suostu enää ikinä vastaavaan käsittelyyn selvinpäin, kunnon kokovartalopuudutuksessa voisin varmaan mennäkin. Synnyttäisin ja menisin hammaslääkäriinkin mieluummin. Lääkärille menen vasta joululoman jälkeen jos ongelma vielä jatkuu, aika nyt kuitenkin on varattuna. Reidessä on käsittelyn jälkeen mojova mustelma (tsekkaa mun ig story jos aihe kiinnostaa :D ), samoin toinen pakara on yhtä mustelmaa (siitä en kyllä tule laittamaan kuvaa, ei huolta). Iho on niin kosketusarka, että farkut oli pakko jättää tänään kaappiin. Lihaskalvot eli faskiat saatiin kuitenkin ilmeisesti auki, sillä sen hirveän runnomisen jälkeen tein aivan kevyesti taas spagaatin eikä sisäreisi kiristänyt lainkaan. En enää muista tosin ollenkaan mitä kaikkea mun jaloissa oli vikana, kun olin vain niin suunnattoman helpottunut kun se kärsimys oli ohi. Huusin aivan hulluna ja kiroilin samalla kun tuskanhiki sekoittui kyyneleihin. Jossain vaiheessa oli pakko lopettaa kun kipu oli niin kovaa, mutta jos se todellakin auttoi, se oli sen arvoista. Ai hyvä kehonhuolto? Not.

Mutta miten tämä liittyy sitten kehonhuoltoon ja siihen, ettei sitä sovi unohtaa? Olin treenaamisella ja ennen kaikkea (mulle sanottiin ihan suoraan) p*skalla kehonhuollolla aiheuttanut itse itselleni nuo jumit. Reiden lähentäjän lisäksi jumissa olivat pakarat, joista kipu alunperin oli tullut. Toisesta pohkeesta näki myös juoksemisen vaikutuksen ja surkeaakin surkeamman venyttelyn. Ja mä luulin, että huollan kroppaani kuitenkin edes suhteellisen hyvin. Puutteellisella kehonhuollolla aiheutin itse itselleni tämän ns. vamman, josta seurasi tuo helvetillinen kipukäsittely. Sain todella hyvät venyttelyohjeet ja nyt kun konkreettisesti olen kokenut nämä puutteellisen kehonhuollon seuraukset, en todellakaan luista niistä. Se on yhtä tärkeää kuin treeni. Kun lihaskalvot ovat huonossa kunnossa, lihas ei voi edes kasvaa ja muotoutua. Juoksemisella ja puuttellisella venyttelyllä olen suorastaan kutistanut toisen pohjelihakseni ja aiheuttanut siten mahdollisia polviongelmia. Onneksi tämä korjattiin ja nyt voi jatkossa välttää kivut ja ongelmat jos vain muistan venytellä ja huoltaa kroppaani joka ikisen treenin ja lenkin jälkeen. Muistakaa tekin.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Kuinka moni kiinnitti huomiota Linnan juhlia katsoessaan siihen, miten ihmiset kantoivat upeat pukunsa? Kun katson omia suosikkipukujani kautta aikojen, kaikkia niitä yhdistää kantajansa upea ryhti. Väittäisin, että valtaosa meistä kärsii nykyään huonosta ryhdistä, sillä puhelin kädessä vietetään niin paljon aikaa. Pienten vauvojen äidit ovat varsinkin malliesimerkki huonosta asennosta, sillä imetys (ja pulloruokinta) huonontavat ryhtiä ja aiheuttavat niska-hartiaseudun särkyjä, jolloin ryhti heikentyy entisestään. Pienen lapsen äidillä ei myöskään ole samanlaisia keskivartalon lihaksia kannattelemassa kroppaa heti raskauden jälkeen, kuin mitä heillä ehkä aiemmin on ollut. Sporttisuus parantaa ryhtiä, joten liikkeelle kannattaa lähteä heti tilaisuuden tullen. Ihaillen katselin varsinkin urheilijoiden upeaa ryhtiä itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa. Se saa asun kuin asun näyttämään hyvältä, kantajansa pidemmältä ja tuo kasvojakin paremmin esiin.

Ryhti lisää itsevarmuutta tai ainakin viestii sitä. Ainakin itse epävarmoissa tilanteissa ryhtini huononee, oikeastaan juuri silloin kun siihen pitäisi kiinnittää huomiota ja lisätä sen avulla omaa itsevarmuutta. Vaikka lihaskunnon treenaaminen parantaa ryhtiä, olen huomannut että jos kehonhuolto on puutteellista, kroppa tuntuu painuvan vain kasaan. Kun kävin säännöllisesti 2 viikon välein hierojalla, huomasin aluksi jokaisen hieronnan jälkeen ryhdin parantuneen huimasti kun yläselän jumit lähtivät auki. Lopulta ryhti oli jatkuvasti hyvä ja huomasin muutoksen jopa kuvissa. Jos hierojalla ei ole kuitenkaan mahdollista käydä, kannattaa rullailla selkää foam rollerilla, venytellä ja kiinnittää huomiota ryhtiin vähän väliä. Jos teet istumatyötä, satulatuoli on loistava apuväline ryhdin korjaamiseen. Keskivartalon treenaaminen on todella tärkeää, sillä ne ovat juuri niitä lihaksia, jotka pitävät meidät pystyssä ja selän suorana. Koko kropan treenissä kiinnitä huomiota jatkuvasti ryhtiin, se auttaa tekemään liikkeetkin oikein ja vahvistaa vatsa- ja selkälihaksia entisestään. Ja muista myös se venyttely ennen ja jälkeen treenin! Hyvin liikkuva kroppa ei kiristele mistään suunnasta ja vahva keskivartalo pitää ryhdin suorana ja hartiat luonnollisesti alhaalla ja takana. Omaan asentoon kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota, olit sitten röhnöttämässä sohvalla tai seisomassa iltapuvussa kameroiden edessä.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


 

Minulla ei ole mitään fitnessharrastusta, -ammattia ja kisaamista vastaan. Minua itseäni ei kuitenkaan koskaan saisi kisaamaan, punnitsemaan ruokia tai saati sille dieetille. En ole valmis elämään niin kurinalaista elämää ja rajoittamaan muuta elämääni fitnessharrastuksen takia niin paljon. Toisille tämä sopii hyvin, mutta oma pääni ei varmasti kestäisi. Pahin fitnessbuumi on onneksi laantunut, mutta silti vastaan tulee paljon kisajuttuja, dieettiasiaa ja fitnessinfoa edelleen. Tottakai, se on toisille harrastus, elämäntapa tai työ. Samalla lukijan tulisi ymmärtää, ettei fitness ole ainoa tie hyvinvoivaan ja terveeseen kroppaa. Fitnesskroppa ei aina edes ole hyvinvoiva, vaikka se niin lihaksikas ja rasvaton onkin.

Mulla on tällä hetkellä omassa kropassani todella hyvä olo. En seuraa painoani säännöllisesti, mutta aina kun olen käynyt vaa’alla viimeisen vuoden aikana, olen painanut 57 kiloa. Rasvaprosenttini oli tammikuussa mitattaessa 16 ja sen jälkeen olen liikkunut paljon enemmän kuin sitä ennen, joten se on luultavasti vielä hieman tuosta pudonnut ja vastaavasti lihasten osuus on kasvanut. Muutama vuosi sitten, ennen raskautta rasvaprosenttini oli 24. En ole harrastanut fitnesstä missään muodossa, enkä ole liikkunut lainkaan pakonomaisesti. Syön terveellisesti ja monipuolisesti, mutta vältän kaikkia herkkuja. Jos haluan syödä jotain hyvää, syön. Hormonitoiminta ja aineenvaihdunta toimivat normaalisti, enkä pode omantunnontuskia väliin jääneestä treenistä. Vastaavasti silloin kun treenasin pakonomaisesti, kituuttelin liian vähäisillä kaloreilla ja vältin rasvaa kuin ruttoa, voin todella huonosti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Vastaavasti jo silloin lehdet ja media loivat minulle järjettömiä paineita olla laiha ja mahdollisimman timmissä kunnossa. Oman hyvinvointini kustannuksella.

Painonpudotus ja kunnon kohottaminen ei oikeasti edes vaadi järjettömiä ponnisteluja. Tulokset syntyvät hitaasti, mutta varmasti silloin, kun liikkumisesta ja oikeasta ruokavaliosta saa elämäntavan. Jokainen pystyy siihen, jos vain löytää sen motivaation. Tsemppiä alkaviin elämänmuutoksiin ♥

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian