Onko sinunkin ongelmasi liikunnan suhteen se, ettet meinaa saada sitä osaksi ihan jokapäiväistä elämää? Kärsin itse tästä pitkään. Jossain vaiheessa aloin aikatauluttaa liikkumistani ja muistan, kuinka kirjoitin paperille ylös seuraavan kolmen viikon liikunnat aina omien työvuorojeni mukaan. Kyllä olisi helppoa noudattaa tuollaista varsinaista lukujärjestystä. No, seuraavana päivänä mursin sormeni ja siitä seuraavana sain keuhkokuumeen. Kuukauden breikin jälkeen olin unohtanut kokonaan säännöllisen treenaamisen. Myöhemmin sama on toistunut usein. Milloin lomamatka, milloin flunssa. Kiire on yleisin syy, miksi liikkuminen jää väliin. Kun ei ole (muka) aikaa. Yhtäkkiä kuitenkin liikunnasta tuli vain osa elämääni. Päivittäin treenaan tavalla tai toisella ja pyrin siihen, että ihan jokaisessa päivässä olisi aina jonkinlaista liikuntaa. Siksi halusin kirjoittaa tästä, miten saada liikunnasta säännöllistä?

Tärkein neuvoni on, liiku. Kun unohdin kaiken suunnitelmallisuuden ja halusin vain liikkua joka päivä jotenkin, treeni alkoi kulkea ja mieli halusi iltaisin juoksulenkille. Varsinkin juoksemiseen olen jäänyt suorastaan koukkuun. En treenaa koskaan veren maku suussa vaan treeni on aina kivaa. Toisinaan asetan itselleni tavoitteita, nyt ajattelin että lokakuussa juoksen 15 kilometriä alle 1,5 tuntiin. Sekin on hyvin realistinen tavoite, ei pidä asettaa turhia paineita. Jos treeni jää väliin, se saa jäädä eikä siitä pidä stressata. Seuraavana päivänä on taas uusi treeni.

Jos päivät ovat täynnä, suunnittelen treeniaikaa etukäteen. Se voi olla vaikka reilu puolen tunnin lenkki myöhään illalla jos en ehdi muuta. Lepopäivinä rullailen foam rollerilla tai venyttelen, samalla kuin leikin lapsen kanssa tai katsomme yhdessä telkkaria. Lapsen kanssa liikuntaa saa kuitenkin ihan huomaamatta. Kävelylenkit muuttuvat juoksuksi kun lapsi ottaa potkulaudan tai pyörän alle ja fudista potkiessa juoksuaskeleita tulee jopa tuhansia. Kun alkuun panostaa liikunnan määrään, se tulee pian huomaamatta, sillä kroppa alkaa vaatia sitä.

Kroppa tietää myös milloin se tarvitsee lepoa. Kuuntele sitä, tähän auttaa naisilla ainakin hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen. Kun totutat lihaksesi ja hengityselimistösi säännölliseen rasitukseen, ne haluavat sitä ja samoin käyttäytyy myös oma mielesi. Alku on hankalin, mutta pian huomaatkin liikkuvasi päivittäin. Treenikamat kulkeutuvat töihin, lomalle ja päivän ylimääräisen tunnin voi käyttää somen sijaan helposti ihan vaikka kävelylenkkiin raikkaassa syyssäässä. Tämä on paras aika vuodesta ylipäätään liikkua saati aloittaa se säännöllinen liikunta.

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Heräsin aamulla lihassärkyyn. Tiesin sen heti tulleen eilisestä treenistä, uudella salilla en vain malttanut lämmitellä tarpeeksi hyvin ja se kostautui heti. Vaikka olen viime aikoina liikkunut paljon, lähes päivittäin, ja palautuminen on itselläni onneksi nykyään todella nopeaa säännöllisen liikunnan ansiosta, kroppa kertoo kyllä kun se tarvitsee lepoa. Huomaan fyysisen rasituksen lisäävän myös unentarvetta ja toisinaan kun on treenannut oikein kovasti, sitä kaipaa ihan eri tavalla sinne sohvalle hengailemaan. Lepopäivä on kaikille tuttu käsite, mutta jostain syystä balanssia sen suhteen on kovin hankala löytää.

Kun liikkuu säännöllisesti, lepopäivä on aivan yhtä tärkeä kuin treenipäivä. Lihas ei kasva eikä kestävyyskuntokaan kehity samalla tavalla jos lepopäivät unohtuvat. Se tekee hyvää myös mielelle. Ainakin itselleni riittää jo yksi iisi päivä siihen, että motivaatio nousee taas ihan uudelle tasolle ja niin kroppa kuin mielikin haluaa taas liikkumaan. Lepopäivä ei kuitenkaan aina ole tarpeen. Varsinkin pimeään vuodenaikaan kuuluu pieni väsymys, mutta silloin usein vain piristyy kun lähtee liikkeelle. Laiska käyttää lepopäivää tekosyynä liikkumattomuuteen.

Kun tasapaino liikunnan ja levon suhteen löytyy, löytyy myös hyvä olo. Tunnen itseni nykyään pirteämmäksi kuin pitkään aikaan ja olo on kokonaisvaltaisesti todella hyvä. En ole väsynyt, unenlaatu on todella hyvää ja kroppa palautuu nopeasti treenistä. Se vaatii kuitenkin säännöllistä rasitusta, mutta myös sitä lepoa. Kun tänään annan lihasten levätä ja palautua eilisestä treenistä, jaksan huomenna aamulla taas hikoilla ja saada hyvän olon ennen häihin valmistautumista. Monet jättävät treenit väliin lomalla, mutta itselleni ne tuovat vain lisää energiaa ja nimenomaan sitä hyvää oloa. Ja saanpahan sitten hyvällä omalla tunnolla hengailla toisinaan sohvalla villasukat jalassa. Hyvää oloa sun viikonloppuun. 

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Kesä on ollut aikamoista huitelemista ympäriinsä. Vaikka olenkin yrittänyt syödä terveellisesti ja liikkua koko kesän, ovat ne rakkaat rutiinit ja tietynlainen säännöllisyys puuttuneet liikkumisestani jo parin kuukauden ajan. On ihana palata arkeen ja saada säännöllinen treeni taas osaksi jokapäiväistä elämää. Viime viikolla aloin tehdä taas saliohjelmaa, mutta ainakaan vielä treenipaikoilla ei ole ollut ruuhkaa. Ehkä syyskuun alussa sitten?

Treenaamisen unohtaminen ei todellakaan ole mikään katastrofi. Se saattaa jopa lisätä motivaatiota ja liikunnasta innostuu uudelleen ihan eri tavalla kun takana on pieni tauko. Ja voi sitä onnentunnetta, kun taas aloittaa.. Treenin jälkeinen lihasten kiinteys, huumaava energia ja se ihmeellinen hyväntuulisuus liikkumisen jälkeen. Hengästyminen ja hikoilu, jes jes jes. Täytyy kuitenkin muistaa aloittaa todella kevyesti, sillä reipas ja hyvä alku katkeaa turhan monella lihaskipuihin ja vammoihin liian raskaasta treenistä. Seuraavana päivänä täytyy pystyä liikkumaan normaalisti, vaikka lihakset tuntuisivatkin kipeiltä ja väsyneiltä. Muistathan siis pitää tason itsellesi sopivana ja venytellä isot lihakset aina ennen ja jälkeen treenin. Viisi minuuttia riittää ja huomaat eron aivan varmasti.

Jos kesäsi on ollut lähinnä ruoka- ja juomapainotteinen, muista siis kevyt aloitus. On fakta, että lihaskunto ja hapenottokyky laskevat melko nopeasti liikuntatauolla, mutta ne myös palautuvat hyvin äkkiä kun treeni alkaa olla taas säännöllistä. Muutenkin paras neuvoni säännölliseen liikkumiseen on treenaamisen mielekkyys. Sen täytyy olla kivaa. Joskus sali- ja juoksuohjelmat muuttuvat hyvin raskaiksi loppua kohden, jolloin mielenkiinto häviää kun pitää liikkua verenmaku suussa ja lihakset kipeytyvät liiasta rasituksesta. Treenin täytyy tuntua rankalta, jotta tuloksia voi syntyä, mutta se ei saa olla liikaa epämukavuusalueella. Vain osa siitä. Oma mielesi on todennäköisesti pahin vihollisesi, joten treenaa myös sitä.

Miten sulle kävi, unohtuiko treenaaminen kesällä vai pysyitkö rantakunnossa viikosta toiseen?

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian