wintertraining-6

wintertraining-4

wellness-3

wintertraining-5

Vuoden viimeiset kuukaudet eivät ole olleet kovinkaan hyvinvointipainotteisia. Alkusyksystä treenasin paljon ja olin paremmassa kunnossa kuin aikoihin. Voin hyvin. Energiatasot olivat korkealla, treeni kulki loistavasti eikä treenikertoja jäänyt väliin juuri koskaan. En ollut lainkaan sairaana, ruokavalio oli kunnossa enkä tainnut käydä kahteen kuukauteen juhlimassakaan.

Stressasin silti todella paljon. Keskeneräisiä asioita, elämän kulkua, omaa paikkaani täällä.. Ihmissuhteita, työkuvioita, perheasioita. Henkinen hyvinvointi ei kulkenut fyysisen puolen kanssa ihan käsi kädessä. Loppuvuosi täyttyi viikonloppumenoista. Pimeys alkoi ahdistaa aivan suunnattomasti. Pimeysmasennus on ollut tänä vuonna pahempi kuin koskaan aiemmin. Koska olen tottunut olemaan energinen ja aikaansaava, väsymys ja saamattomuus suorastaan pelästyttivät. Hektisen matkustelun ja aurinkoisen alkusyksyn jälkeen pysähdys tänne Suomen pimeyteen sekä kiireiset viikonloput veivät minusta viimeisetkin voimat. Marraskuun alussa olin kolarissa, joka olikin lopulta henkisesti itselleni vähän isompi juttu, kuin mitä ensin ajattelin. 1,5 kuukautta ilman omaa autoa on ollut myös elämäntilanteessani todella haastavaa. Olen riidellyt enemmän ja nukkunut vähemmän kuin aikoihin. Kaikki stressi, niin fyysinen kuin henkinenkin on ollut kovin kuluttavaa. Painokin on pudonnut ihan huomaamattani nelisen kiloa, vaikken ole edes liikkunut koiralenkkejä enempää.

Ensin tuli ihmeellisiä allergiakohtauksia, sitten se pieni flunssa. Pienestä parin päivän breikistä tulikin yli kahden viikon mittainen totaalipysähtyminen. Kaksi viikkoa tuntuu muka lyhyeltä ajalta, mutta kun olet 15 päivää sairaana etkä edes muista miltä tuntuu voida hyvin, alkaa riittää. Antibioottikielteisyyteni vaikutti tähän varmasti. Viime viikolla jouduin antamaan periksi, kun poskia ja otsaa särki niin että ihan itkin. Puolitoista vuorokautta kuuria ja pärjäsin jo ilman särkylääkkeitä. Poski-, ja otsaontelon tulehdus ei tosiaan aina parane ilman sitä antibioottia vaikka kuka väittäisi mitä. Jos joku tulee vielä tuputtamaan sitä s*tnan nenäkannua niin mä heitän sitä sillä kannulla.

Kaiken tämän synkistelyn ja pahoinvoinnin jälkeen, pitkästä aikaa mä voin hyvin. Mulla on nyt huomattavasti stressittömämpi elämä kuin muutama kuukausi sitten. Ja nyt kun olo alkaa tuon sairastelun jälkeen parantua, en voi uskoa miten siistiä olikaan laittaa eilen lenkkarit jalkaan ja lähteä kävelylle. 7 kilometriä pelkkää hyvää fiilistä, en malttaisi odottaa että saan laittaa juoksukengät jalkaan. Treenamisesta puhumattakaan. Tammikuussa starttaa yksi hyvinvointiprojekti, joka tulee näkymään paljon täällä blogin puolellakin. Pikkujoulut on juhlittu ja kolmen viikon päästä lähden pariksi viikoksi ihan puhtaasti hyvinvointilomalle Thaimaan auringon alle. Terveellistä ruokaa, pitkiä yöunia ja sitä valoa. Syksyn pimeydelle tuli aika sanoa hyvästit.

Heräsin tähän uuteen viikkoon niin hyvällä fiiliksellä. Palaset alkavat loksahdella kohdalleen ja osaan nauttia hyvästä olosta. Ajatuskin pitenevistä päivistä piristää ja parin viikon päästä eletään jo uutta vuotta. 2017 on ihan mun vuosi. Nyt mä voin hyvin.

Niin ja se tärkein, suoraan sanottuna tän paskan syksyn ja alkutalven keskeltä en olisi selvinnyt tähän asti yksin. Mulla on maailman ihanimpia ihmisiä mun ympärillä, te teette mun jokaisesta päivästä aina vähän paremman. Ihan erityisesti rakas ”siskoni” Roosa 

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Treenistä palautuminen on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä treenikin. Pääset paljon nopeammin tuloksiin ja pystyt myös treenata useammin kun et kärsi niin pahasti kipeytyneistä lihaksista ja treenin aiheuttamasta stressitilasta kropassa.

Kokosin tähän muutaman yksinkertaisen vinkin treenistä palautumiseen. Siihen ei tosiaankaan vaadita mitään ihmeellisiä keinoja..

Lämmittely Voisi kuvitella, että se vaikuttaa vain treenin sujumiseen. Usein jos aika on rajallinen, skippaan pidemmän lämmittelyn ja totean sen olevan joka kerta virhe. Lämmitellessä lihasten verenkierto lisääntyy ja sillä on taas positiivisia vaikutuksia palautumiseen. Vältyt lihaskivuilta ja pahimmassa tapauksessa myös revähdyksiltä.

Nesteytys On tärkeää juoda riittävästi vettä pitkin päivää, samoin myös treenin aikana ja sen jälkeen. Tiedät kärsiväsi nestehukasta silloin, kun sinulla on jano. Riittävä nesteytys auttaa palautumisessakin. Tiedät juovasi tarpeeksi silloin, kun päivän aikana ei ole kertaakaan jano. Noin pari litraa päivässä on yleensä sopiva määrä. Vesi on juomaksi aina paras valinta. Jos koet tarvitsevasi palautusjuomaa, kookosvesi on siihen täydellinen!

Foam roller Foam roller on täydellinen apu palautumisessa. Sillä voi rullata lähes jokaisen lihaksen. Itselläni lihaskivut ja palautumisaika ovat vähentyneet huomattavasti. Ennen jaksoin rullailla ihan päivittäin, eron huomaa heti. Tässä olisi itselleni ainakin tavoitetta, että saisin sen takaisin päivittäisiin rutiineihin. Foam rollerin käyttö on todella tehokasta myös heti treenin jälkeen.

Venyttely Treenin jälkeen pikainen venyttely on aina paikallaan, mutta vasta pari tuntia treenin jälkeen kannattaa venytellä kunnolla. Venyttely nopeuttaa palautumista, mutta lisää myös liikkuvuutta ja sitä kautta treenienkin sujuvuutta.

Uni Liikkuja tarvitsee paljon unta ja lepoa, jotta kroppa saa palautua treenistä rauhassa. Hyvin nukutun yön jälkeen treenistä kipeytyneet lihaksetkin ovat aivan eri kunnossa kuin illalla.

Oikeanlainen ruoka Hemmottele itseäsi hyvällä ja ravitsevalla ruoalla. Se antaa tarvittavat ravintoaineet palautumiseen ja edistää hyvinvointiasi.

Energisiä liikuntahetkiä, muistakaa levätä riittävästi. Joka päivä ei kannata treenata! ♥ 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Noin puolitoista vuotta sitten talvella innostuin raskauden jälkeen liikunnasta pitkästä aikaa aivan uudella tavalla. Saatoin helposti tehdä reippaan puolitoistatuntisen vaunulenkin jonka jälkeen vaihdoin kevyemmät kamppeet ylle ja hilpaisin vielä juoksulenkin. Räntää saattoi sataa vaakasuoraan, mutta silloin juostiin vaikka purjehdustakissa. Aloin samaan aikaan syömään terveellisemmin kuin koskaan aiemmin. Superfoodit tulivat jäädäkseen, siirryin maidottomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon. Olin hyvässä kunnossa ja hoikempi kuin vuosiin.

Ajattelin voivani todella hyvin. Perjantai-illat ja sunnuntaiaamutkin saattoivat helposti kulua salilla, kokeilin erilaisia treenejä ja hurahdin hiit-treenaamiseen. Pienen lapsen äidin unelma, nopea ja supertehokas treeni. Mitään kamppailua painon tai ulkonäön kanssa minulla ei ollut, ne ovat menneiden talvien lumia. Halusin vain voida hyvin, hoitaa omaa päätä ja selvittää kiireisen äidin ajatuksia treenillä. Plussana tietysti se rasvaton kroppa jota tavoiteltiin kuitenkin vain siinä sivussa.

Olin todella usein sairaana. Toki se johtui varmasti myös pienestä pojastani. Häneen kun tarttui pöpöt jos toisetkin kun vastustuskykyä ei vielä ollut. Olin toisinaan todella kiukkuinen, pistin sen vain hormonitoiminnan piikkiin. Ehkä se haki vielä omaa oikeaa toimintaansa. Iho ei voinut lainkaan hyvin. Olisihan sen pitänyt, söin kuitenkin todella hyvin ja sain kaikki mahdolliset vitamiinitkin päivittäin? Nukuin hyvin ja liikuin. Mä ihan oikeasti luulin voivani hyvin. Jossain alitajunnassa aloin tiedostaa vasta viime syksynä, etten ehkä eläkään juuri niin kuin minun pitäisi.

Hyvin alkanut treeniputki katkesi sairasteluun. Kolmen viikon flunssa kuumeineen ja antibiootteja vaativine jälkitauteineen pysäytti talvella pitkäksi aikaa. Alkoi päiväkotielämä ja olimme kipeinä harva se viikko. Treenaamiseen tuli väkisinkin taukoa. Kun en liiku, kiinnitän enemmän huomiota syömisiini. Kroppaa tuli kuunneltua ja löydettyä ne sille oikeasti sopivat jutut. Vehnä ei enää ollutkaan niin paha, leivässä kyllä, mutta pastaakin olen tehnyt monet kerrat ilman minkäänlaisia inhottavia oireita. Maitoa vältän edelleen, se ei vain sovi. Aloin muuttaa ruokavaliota kasvis-kalapainotteiseksi ja se on tuntunut nyt äärimmäisen hyvältä. Monet superfoodit jäivät pois, toisaalta monia tuli myös tilalle.

Muutuin paljon rennommaksi itseäni kohtaan. Saatoin hyvin juoda mehua, korkata bissen keskellä viikkoa, syödä jäätelöä. Asioita, joita en ollut ennen tehnyt ollenkaan vain siksi, koska ne olivat niitä ”turhia kaloreita” ja hyvinvointini pilaajia. Asenteeni muutenkin koko elämää kohtaan muuttui paljon. Vaikka olen aina ollut optimistinen, aloin voida todella hyvin ja sen myötä muutuin jotenkin paljon positiivisemmaksi. Halusin jakaa hyvää oloa myös muille. Syynä tähän on varmasti ihmiset ympärilläni. Olen saanut elämääni niin positiivisia ja mahtavia tyyppejä joiden kanssa saan viettää näitä päiviä. On mieletöntä inspiroitua rakkaimmistaan ja saada heiltä positiivista fiilistä ja sitä tervettä hyvinvointia.

Ei hyvinvointini ollutkaan kiinni överiterveellisestä ruoasta, seitsemänä päivänä liikkumisesta ja tietynlaisesta kurinalaisuudesta ja ehdottomuudesta. Ei se rasvaton kroppa tuo hyvinvointia. Se pikemminkin vei sitä. Kun katson vuosi sitten otettuja kuvia, en edes näytä hyvinvoivalta. On niin hullua, että silloin kuitenkin luulin voivani paremmin kuin koskaan.

Tällä hetkellä liikun terveellisesti. Joka päivä jotain. En treenaa millään lailla tavoitteellisesti, vain silloin kun siltä tuntuu. En juokse niin pitkiä tai niin nopeita lenkkejä kuin vuosi sitten, mutta nautin juoksemisesta ja ulkoilusta siinä samalla. Saatan hyvin pysähtyä kävelemäänkin matkan varrella, vaikka aiemmin se oli merkki silkasta luovuttamisesta. Ajattelin kyllä juoksun suhteen vähän tsempata, jos syksyllä jaksaisin puolimaratonin. En muuten koskaan halua osallistua puolimaratoniin, juoksen ennemmin sen 21 kilometriä vaikka joku sunnuntai-ilta itsekseni. On myös aika hassua, että vaikka tunnen luovuttaneeni säännöllisen tiukan treenaamisen kanssa, olen aivan täysin samankokoinen kuin vuosi sitten. Ja painan täsmälleen yhtä paljon. Se, ettei penkistä nouse läheskään samanverran kuin ennen on yhdentekevää silloin, kun sängystä nousee joka aamu paremmalla fiiliksellä kuin aikoihin. Toivottavasti saan täällä blogissakin jaettua sitä rentoa mieltä ja oloa, joka mulla tällä hetkellä on. Voikaa tekin hyvin.

Seuraathan blogiani jo? FACEBOOK / INSTAGRAM / SNAPCHAT mirvaannamarian