Postaus sisältää mainoslinkkejä*

Sain joskus vuosi sitten testiin Estrid -sheiverin. Instagramissa olin nähnyt näitä syötävän suloisia höyliä, mutta en kiinnittänyt niihin sen kummemmin huomiota. Olinhan aiemmin kokeillut poiketa tutusta ja turvallisesta viisiteräisestä venuksesta ja ostin jonkun erilaisen variaation vain todetakseni, että se on muuten surkein ikinä ja viiltää enemmän haavoja ihoon kuin poistaa karvoja. Venuksessahan ei sinänsä ollut mitään vikaa. Se oli ihan toimiva kun vain muisti ostaa niitä ylikalliita teriä kaupan kassalta aina silloin tällöin. Joskus silloin kun matkustaminen oli vielä normaalia, ostin teriä ulkomailta. Mietin monta vuotta, miksi teräpaketti maksaa Suomessa ainakin tuplasti enemmän kuin itse sheiveri, mutta maailmalla ne olivat yli puolet halvempia. Aikanaan käytin muuten myös miesten höyliä, sillä ne olivat edullisempia ja paljon tarkempia ja tehokkaampia, mutta luovuin tästä tavasta kun sinkkuaikoina miesten höylän säilyttäminen vaaleanpunaisessa kylpyhuoneessani herätti silloin hieman hämmennystä.

 

 

No joo, palataan alkuun. Vaaleanpunainen Estrid taisi vilahtaa kerran jossain storyssani. Sen terä tippui ärsyttävästi pois paikoiltaan toisinaan sääriä sheivatessa ja vaikka kuinka pidin höylän ulkonäöstä, sen tunnusta kädessä (sheiveri on ihanan painava ja tästä syystä todella laadukkaan tuntuinen) ja tarinasta sen taustalla, käytin Venustani sillä siinä terä pysyi kiinni vaikka mitä tekisi. Kesällä muuton yhteydessä löysin pakkauksen mukana tulleen toisen terän ja napsautin sen paikoilleen. Estrid lähti asumaan pariksi kuukaudeksi veneelle ja meistä tuli erottamattomat. En tiedä miksei ensimmäinen terä pysynyt kiinni, mutta numero kaksi pysyi ja sen jälkeen kaikki muutkin. Tilasin kauniin värisiä sheivereitä vielä kaksi lisää kätevine matkakoteloineen päivineen ja heitin venukset menemään. Koska tää on paras sheiveri ikinä.

 

Itse höylä näyttää kauniilta, sen seinäteline näyttää kauniilta, se tuntuu laadukkaalta ja ylelliseltä, se on huomattavasti edullisempi kuin venus, se kosteuttaa ihoa, se sopii atoopikonkin sheivaukseen ja sen kosteuttavat liuskat on kaiken hyvän lisäksi valmistettu ekologisesti ja kasviperäisistä ainesosista. Jokaisesta ostoksesta lähtee lahjoitus vieläpä hyväntekeväisyyteen joten en tiedä enää yhtään syytä miksi en olisi vaihtanut venusta Estridiin. Niin ja ne terät toimitetaan kotiin silloin, kun itse haluaa ja jos ei halua, klik vaan ja tilaus katkeaa. Itse tosiaan sitten tilasin näitä useamman värin ja halusin kuitenkin teriä vain yhdessä paketissa. Heti tilauksen jälkeen automaattinen ”terätilaus” oli helppo katkaista.

 

 

Puhuttaisko vähän vielä ihokarvoista? Karvoja on tullut vastaan vuoden aikana somessa paljon. Koronakaranteenit sulkivat naisia ja miehiä koteihinsa ympäri maailmaa ja monet jotka eivät voi kotona poistaa karvojaan joutuivat syystä tai toisesta kasvattelemaan karvojaan ja näyttivät sitä myös somessa. Se taas loi avoimempaa kulttuuria heille, jotka eivät ole ehkä uskaltaneet näyttää ihokarvojaan vielä avoimesti suurelle yleisölle. Välillä hämmästelen ihan itsekseni, kuinka mieletön muutos asenteissa on tapahtunut kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa. Vaikka paljon onkin vielä korjattavaa, on silti upeaa ajatella että itsekin katson nykyään avoimesti kainalo-, tai säärikarvojaan esittelevää naista lähinnä ajatuksella wow, ootpa upea ja itsevarma kun vielä vähän aikaa sitten olisin pitänyt tuollaista näkyä äärimmäisen epänaisellisena ja jopa rumana.

 

Se, että uskaltaa myöntää myös ettei todellakaan ole aina ollut se avarakatseisin ja nykyaikaisin eikä ole suoraan syntynyt täydelliseksi kaiken ymmärtäväksi olennoksi on rohkeutta nykyään sekin.

 

 

Kuitenkin on meitä, jotka haluavat silti poistaa ihokarvansa. Toiset silloin tällöin, toiset ihan joka ikinen päivä, kuten minä. Meillä on ihan yhtä lailla oikeus siihenkin ja se kannattaa tehdäkin tyylillä varsinkin, jos usein sheivailee. Siksi mulla on Estrid kummassakin kylpyhuoneessa joissa käyn suihkussa sekä salikassissa. Poistin joitain vuosia sitten karvoja laserilla pysyvästi, mutta laserhoitaja sanoi suoraan että esimerkiksi sääriini laser ei sovellu ollenkaan, sillä karva on niin vaaleaa ja hentoista että se kasvaa heti takaisin. Joku voisi iloita huomaamattomasta säärikarvan laadusta, mutta itseäni se lähinnä ärsyttää, sillä en siedä edes pienen sängen tunnetta. Siksi sheivaan ne joka ikinen päivä.

 

 

Miten usein sä sheivaat tai ootko kokeillut pysyvää karvanpoistoa? Vai ootko sä juuri heitä, jotka uskaltavat jo rohkeasti antaa kaikkien karvojen kasvaa?

Olisi ilo tavata sinut myös Instagramissa! INSTAGRAM @mirvaannamarian

PS. RAVINTOVALMENNUKSENI LÖYDÄT TÄÄLTÄ

 

 

 


 

Kaikkihan meistä on kuullut elämäntapamuutoksesta. Stop pikadieeteille ja hetkellisille villityksille, yes hitaasti tapahtuville, lopullisille muutoksille. Tänään aamusta hikoilin salilla pitkän treenini kanssa ja mietin siinä, kuinka olen tullut tähän pisteeseen. Voin sanoa ihan rehellisesti, että vielä vuosi sitten en olisi saanut itseäni Lapin reissulla salille – en millään. Vaikka olenkin ollut aktiivinen liikkuja ja viihtynyt täällä nimenomaan liikunnallisten aktiviteettien parissa, en kyllä olisi vapaaehtoisesti treenannut sisällä painojen kanssa muualla kuin kotisalilla arkena. Muutos on ollut hidas, joten ehkä se on myös pysyvä. Toivon niin, tai ainakaan enää en osaisi ajatella reissuja ilman treenikamoja. Hyvinvointirutiinit ovat kuitenkin paljon muuta kuin säännöllisesti salilla hikoilemista. Voimaharjoittelu ei edes sovi kaikille, enkä halua tuputtaa omia treenitottumuksiani kaikille ainoana oikeana vaihtoehtona.

 

 

 

Kävin aiemmin ehkä pari kertaa vuodessa metsässä, olen tänä vuonna viettänyt aikaa luonnossa ja metsäpoluilla enemmän kuin koskaan. Metsän ja luonnon energisoiva vaikutus tuntuu kehossa ja mielessä, miksi ihmeessä en nauttinut siitä aiemmin näin paljon? Vuonna 2020 elämä on ollut kummallisempaa kuin koskaan sekä täynnä muutoksia. Ne omat hyvinvointirutiinit ovat kuitenkin jostain syystä vakiintuneet ja tuntuneet entistäkin enemmän rutiineilta. Mutta niinhän sitä sanotaan, että muutosten tuulien aikana sitä tarrautuu niihin tapoihin tiukemmin kuin koskaan ja pitää kiinni kaikesta pysyvästä. Saattaa kuulostaa hieman ristiriitaiselta, mutta niin sitä vain on saanut kiinni terveellisistä elämäntavoista tiukemmin kuin koskaan aikana, jolloin on tapahtunut enemmän muutoksia kuin viimeisten vuosien aikana yhteensä.

 

 

 

 

Hyvä olo on osa arkea vasta silloin, kun hyvinvointisi eteen tekemäsi teot ovat muodostuneet rutiineiksi. Näistä ei kannata ottaa mitään stressiä, sillä rutiinit muodostuvat kyllä mutta ne tarvitsevat aikaa. Olet myös ehkä huomannut, että epämiellyttävistä asioista saa harvoin toimivia rutiineja. Tai ainakaan silloin arki ei tunnu mielekkäältä. Muistan kyllä, kun omat arkirutiinini olivat herätykset 5:45 ja minuuttiaikataululla aamiaiset, meikit ja koiran ulkoilutus. Siitä juosten pysäkille ja seitsemäksi töihin. Töiden jälkeen aina sama välipala ja salille, tekemään treeniä josta en edes pitänyt, mutta koska oli muka pakko.

 

Hmm, voisi ajatella että teen nyt kymmenen vuotta myöhemmin aivan samoja asioita, mutta nautin arjestani. Missä on ero? Työpaikassa, asuinpaikassa ja ihmisissä ympärilläni. Jos ne ovat pielessä, on vaikea voida kokonaisvaltaisesti hyvin. Ne ovat isoja asioita ja niiden muuttaminen ei ole itsestäänselvää, mutta ainakin niihin voi yrittää vaikuttaa jokainen parhaansa mukaan. Joskus ongelmana ovat kuitenkin ne pienet kompastuskivet. Nykyään esimerkiksi treenaan vain sellaisella tyylillä, josta itse pidän. Esimerkiksi HIIT-treeneistä on jäänyt varmaan ikuinen inho sen takia, että tein niitä aivan väkisin vuositolkulla. En voi sanoa nauttineeni yhdestäkään harjoituksesta. Tänään, vaikka takakyykkytreenini tahmeaa olikin enkä voi sanoa että tuntuu ihan järjettömän hyvältä jalat täristen tehdä viimeisiä sarjoja ja pelätä lopussa kaatuvansa sen tangon kanssa maahan, kuitenkin jollain tavalla nautin siitä tekemisestä. Ehkä se on sitten sitä oikeanlaista mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, vaikken tuosta termistä itse pidäkään.

 

Jos sinulla ei ole vielä (toimivia) hyvinvointirutiineja, kokeile seuraavia vinkkejäni. Itse olen oppinut ne kantapään kautta, joten toivottavasti sinun ei sitä tarvitse tehdä. Teoista tulee rutiineja silloin, kun ne alkavat tuntua itsestäänselviltä asioilta ja järjestät niille automaattisesti aikaa, oli kyseessä sitten arki tai loma. Se vaatii vain riittävästi toistoa, vaikka olisikin kyse itsellesi mieleisistä asioista.

 

 

 

 

Ensin se liike, joka muuten on usein se paras lääke. Liikunta lievittää stressiä ja auttaa keventämään mielen ongelmia. Ei ehkä akuuteissa tapauksissa ja onkin hyvä muistaa, että esimerkiksi stressaantuneena raskas liikunta vain lisää stressiä ja kehon ja mielen kuormitusta. Mutta sohvalle tai sänkyyn ei kannata jäädä. Niin kauan kuin sieltä pääsee edes joten kuten ylös, suosittelen kaikille kevyttä liikuntaa. Vuosia laiskotelleena ei kannata aloittaa liian raskaasti. Kaikkihan tämän tietävät – kyllä. Miksi meillä on sitten niin paljon ylipainoisia ja sairaita ihmisiä Suomessa, joiden terveysongelmiin liikunta olisi yksi ratkaisu? En syyllistä ketään, tiedän itsekin kuinka se ihana loikoilu jää helposti tavaksi.. Liikunnasta saa rutiinin aloittamalla kevyesti, niin että homma on mielekästä. Lapsille suositellaan harrastusten kokeilua, vain siten huomaa mistä tykkään. Samoin on aikuisillakin. Kokeile tanssitunteja, crossfittiä, joukkuelajeja, joogaa, rauhallista kävelyä tai hiton kovaa juoksulenkkiä ihan yksiksesi. Osta yhden kerran uintivalmennus, kysy kaveria mukaan uudelle ryhmäliikuntatunnille tai sovi vaikka kävelyterapia tavallisen sijaan. Pääasia että liikut ja löydät oman tapasi liikkua. Kun löydät omat lajisi, päätä että liikut vaikka kolmesti viikossa. Silloinkin, kun et ole torstai-iltaan mennessä tehnyt yhtään mitään, sinulla on vielä kolme päivää aikaa. Muista, että lupaat sen itsellesi, et kenellekään muulle, ja teet sen oman hyvän olosi takia.

 

Suosittelen myös, että päätät liikkuvasi metsässä vähintään pari kertaa kuussa. Yhtäkkiä kehosi ja mielesi kaipaakin säännöllisesti metsän tuoksuja ja raikasta ilmaa. Huomaat luultavasti jatkossa viettäväsi yhä enemmän ja enemmän aikaa luonnossa.

 

 

 

 

Syö itsellesi hyvä olo. Vähitellen jätä ruokavaliostasi pois ne jutut, joista haluat luopua. Kenties valkoinen sokeri, huonot rasvat, maitotuotteet, nopeat hiilihydraatit tai vaikka punainen liha? Tee muutoksia yksitellen, ja kokeile sen jälkeen alkuun elää yksi päivä ruokavaliolla, jonka toivot olevan itsellesi se ”lopullinen”. Muista, että lipsahduksia tulee kyllä kaikille ja se on ihan ok silloin, kun perusasiat ovat kunnossa. Älä syytä niistä itseäsi vaan jatka entistä motivoituneempana eteenpäin.

 

Herkkuhimoon auttavat sokerittomat korvikkeet. Näillä en tarkoita makeutusaineilla makeutettuja kalorittomia herkkuja, jotka saattavat pahimmillaan aiheuttaa häiriöitä aineenvaihduntaan ja aiheuttaa vaan lisää herkkuhimoa, vaan luonnollisia makeuttajia sokerin sijaan kuten hunajaa, hedelmiä tai vaahterasiirappia. Tasainen energiansaanti pitää myös herkkuhimon loitolla ja rasva-aineenvaihdunnan kunnossa, joten syö aina vähintän 3-4 tunnin välein viidesti päivässä. Perussääntönä voisi pitää, että jokaisella aterialta tulisi löytyä hitaita hiilihydraatteja, proteiinin lähde sekä hyviä rasvoja. Näin kroppa toimii oikein ja jaksat suoriutua arjen haasteista ilman näännyttävää näläntunnetta, säästöliekkiä tai temppuilevaa aineenvaihduntaa. Ruokarytmin löytäminen vie aikaa, mutta pian huomaat että siitä tulee rutiini. Keho rakastaa säännöllisyyttä ja oppii totutut ”ruoka-ajat” nopeasti.

 

 

 

Huolehdi myös riittävästä palautumisesta ja tee siitä rutiini. Vaikka kuinka tiedän stressin ja kiireen aiheuttamat sudenkuopat ja luulen tunnistavani ne, niin se taas pääsi yllättämään. Oma elämäntilanteeni huomion ottaen tosin on enemmän kuin normaalia ollakin stressaantunut, mutta jotenkin vasta nyt kun pääsi hetkeksi Helsingistä ja siitä väliaikaiselämän kaaoksesta pois, tajusi kuinka rankkoja viimeiset kuukaudet ovat olleet. Kunnon yöunet tekevät ihmeitä.

 

Omaa vuorokausirytmiään on mahdollista muuttaa ja aikaisiin nukkumaanmenoihin tottuu. Tämä ei tosin koske kaikkia, mutta suurin osa pystyy kyllä muuttamaan itsensä esimerkiksi aamuihmiseksi, jos sitä haluaa. Nopein tie aikaisiin aamuherätyksiin on väkisin herääminen, aktiivinen liikuntaa sisältävä päivä ja aikainen (noin klo 21-22) nukkumaanmeno. Luultavasti seuraavana aamuna heräät paljon aiemmin kuin yleensä. Lihaksetkin kasvavat levossa, mutta se vaatii tietysti ensin sitä treeniä.

 

Mieti omia tärkeimpiä keinojasi lievittää stressiä ja tee niistä rutiineja. Niitä voi olla esimerkiksi kehoa huoltavat liikuntalajit jooga tai pilates, pitkät yöunet, meditaatio, hikiliikunta tai rauhalliset jokailtaiset venyttelyt. Ihmissuhteista huolehtiminen auttaa usein myös palautumaan kuormituksesta, mutta jos nautit yksinolosta ja omasta rauhasta, vetäydy hyvällä omallatunnolla kotiin omaan tilaasi ja nauti siitä. Kun toistat näitä säännöllisesti, niistä tulee tapoja. Sinun hyvinvointirutiinejasi <3

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Tästä on pyydetty viime aikoina kirjoittamaan enemmän kuin mistään muusta. Miten minä syön? Ruokapäiväkirja kuulosti ensin postauksena siltä, etten halua toteuttaa sitä. Mulla ei ole ravitsemusalan minkäänlaista koulutusta, joten joku luultavasti hyökkäisi kimppuuni jos lähtisin jakelemaan vähän painonpudotusvinkkejä tai väittäisin jotain toista ruoka-ainetta terveellisemmäksi kuin toista. Kaikki ei sovi kaikille, joten mitään yleispätevää ohjetta on turha antaa.

 

kookospuuro

 

En muutenkaan suosittele kenellekään kaloreiden laskemista, itse olen tehnyt sitä silloin yli 10 vuotta sitten ihan uupumukseen ja nääntymiseen asti. Mutta itseoppineena fitnessfriikkinä tässä mennään, mulle on edelleen tärkeintä se, että voin hyvin ja tunnen oloni energiseksi mutta kevyeksi. Söin pitkään myös aivan liian vähän ja nyt kun aloin syödä 5 kertaa päivässä, paino tippui muutamassa viikossa 3,5 kiloa. Miksun isä on pudottanut muuten myös painoa reilussa parissa kuukaudessa jo yli 14 kiloa, ihan mieletön suoritus ilman kaloreiden laskemista tai nälkäkuureja.

 

Jos nyt kuitenkin haluat laskea kaloreita tai ylipäätään saada totuudenmukaisen kuvan siitä, mitä oikeasti syöt, kokeile Sulamon nettipalvelua. Helppoa ja fiksua, mutta muista, että kuuntelet kuitenkin ensisijaisesti kehoasi. Kun kiukuttaa, väsyttää ja olo tuntuu oudolta, olet liikaa miinuskaloreilla. Se vaikuttaa treenaamiseesi, arkiaktiivisuuteesi, ihmissuhteisiin ja saa äkkiä kehon säästöliekille, jolloin se varastoi kaiken energian itseensä eikä paino enää putoakaan, eikä kroppa kiinteydy. Ole varovainen ja muista, että nopeat muutokset eivät johda pysyviin tuloksiin.

 

 

Tein nyt kuitenkin yleisön pyynnöstä tämän. Yhden päivän ruokapäiväkirja kertoo oikeastaan koko viikon syömiset, sillä syön joka päivä ihan samalla tavalla. Toki matkustaminen ja sosiaaliset tilanteet tekevät poikkeuksia, mutta niistä ei nyt ainakaan ole pelkoa luultavasti pitkään aikaan. En laita tähän mitään määriä, sillä ne ovat niin yksilöllisiä. Mutta lähtökohtaisesti lautasmallin mukaan syöminen on juuri se paras tapa. Kourallinen hiilaria, kämmenen verran proteiinia, loput kasviksia ja joka aterialle loraus hyviä rasvoja.

 

 

MIRVAN RUOKAPÄIVÄKIRJA

 

AAMIAINEN

 

Kaurapuuro

Marjoja tai banaanin paloja

Kookosöljyä ja chiasiemeniä tai pähkinöitä

Kananmunan valkuaisia

 

LOUNAS

 

Pasta

Jauheliha

Salaattia, kurkkua ja tomaattia

Banaani jälkkäriksi

 

VÄLIPALA

 

Smoothie marjoista, kaurahiutaleista, proteiinirahkasta ja pähkinöistä

 

ILLALLINEN

 

Täysjyväriisi

Vaalea kalafilee

Silmusalaattia, kurkkua, tomaattia, tuoreita yrttejä + oliiviöljyä

Mango jälkkäriksi

 

ILTAPALA

 

Munakas pinaatilla

Pähkinöitä

 

 

 

Lisäksi juon päivittäin noin 2 litraa vettä sekä juon kahvia aamulla, lounaan jälkeen sekä aina ennen treeniä. En käytä maitotuotteita, joten esimerkiksi rahkat ja maidot johon keitän puuron tai joita laitan kahviin ovat aina kasvipohjaisia. Kaiken sokerin olen jättänyt pois ja silloin tällöin syön cheat mealin, jos tuntuu että energiavarastot ovat tyhjät ja esimerkiksi treeni ei kulje. Syön aina niin paljon, etten ole nälkäinen ja pidän ateriavälit 3-4 tunnissa. Pyrin myös usein syömään lihan sijaan kasvisvaihtoehtoja kuten tofua tai nyhtökauraa. Otin tuon jauhelihan nyt vain esimerkiksi, sillä olen syönyt luomulihaa jo puolentoista vuoden ajan sitä sen kummemmin salailematta. Jos syön herkkuja, syön yleensä itsetehtyjä, vegaanisia ja sokerittomia leivonnaisia. Rakastan kaikkea makeaa mutta en halua myrkyttää kehoani valkoisella sokerilla ♥ Älä säkään tee niin. Voidaan yhdessä hyvin ja nyt jos koskaan on helppo aloittaa terveellinen syöminen, kun sosiaalisia esteitä ei sille ole. Mukana?



Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian