Muistan kuinka aina ajattelin, että musta hiusväri on sitten helppo. Vain säännöllinen tyviväri ja se on siinä. Kärsin kuitenkin huonoista hiuspäivistä todella usein ja tumma sävy tuntui vievän väriä kasvoilta. Jossain vaiheessa viime kesänä vain kyllästyin mustaan ja aloitin hiustenvaalennusprojektin, joka onkin vähän venähtänyt – jopa aiemmin suunniteltua vaaleammaksi. Heti kun aloin käymään Essillä vaalennuksissa, aloin huomata, että huonoja hiuspäiviä on todella paljon vähemmän kuin ennen. Mustassa tukassa vähänkin vaaleampi tyvi näkyy heti. Värjäsinkin tyveä usein jopa kolmen viikon välein, joskus tuntui että kaksi olisi ollut ehkä se optimaalinen jos olisin halunnut pitää tyvikasvun kokonaan pois. Todella ärsyttävää ja todella hiuksia kuluttavaa.

Nykyään menee helposti kuusi viikkoa värjäämättä tyveä. Vaaleat latvat tuovat ihanasti uutta ilmettä ja raidoitus tekee hiuksista paljon paksummat näköiset. Vaaleanruskea sopii mulle niin paljon paremmin kuin se ihan tumma. Hyviä hiuspäiviä on paljon useammin ja tukka näyttää vaalennettunakin paksulta ja terveeltä. Näissä kuvissa se näyttää aika tummalta, Espanjan aurinko on näet raidoittanut sitä vielä enemmän.. Kuukauden päästä tehdään taas Essin kanssa hiustaikoja. Jos etsit luotettavaa kampaajaa, takuulla täydellistä lopputulosta ja hauskaa seuraa kampaamokäyntisi ajaksi, suosittelen koko sydämestäni Peili Hiussalin ihanaa Essiä ❤️

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa luonnollinen kauneus? Ennen luonnonkauneudesta puhuttaessa viitattiin ehkä täysin meikittömään lookiin, johon eivät kuuluneet oikeastaan edes hiusvärit. Nykyään luonnollinen kauneus on edelleenkin tietysti sitä kevyttä ehostusta ja mahdollisimman naturellia ilmettä sekä kevyttä ehostusta, mutta antaa tilaa myös aika monille ”lisäkkeille”. Jokainen ymmärtää sen omalla tavallaan. Kauneudenhoitoon on tullut kuitenkin paljon näitä ns. pysyviä toimenpiteitä, eli niitä lisäosia, jotka eivät lähde vain pesemällä pois.

Kun vajaat kymmenen vuotta sitten muotia olivat superpitkät rakennekynnet, 6o-senttiset hiustenpidennykset, viuhkat ripsissä, todella paksu pakkelikerros ja litra itseruskettavaa, se oli silloin kaunista. Voi luoja, niitä miesparkoja jotka joutuivat aamulla herätä aivan erinäköinen daami kainalossa. Mulla on ollut samaan aikaan niin hiustenpidennykset, 15mm pitkät ripsipidennykset, stilettorakennekynnet, värilliset piilolinssit, varmaan tuubillinen meikkivoidetta ja itseruskettavaa sekä tyynynkokoiset push up-toppaukset rintsikoissa. Ja niin oli kyllä suurimmalla osalla mun ystävistäkin. Luonnonkauneus oli silloin ihan last season.

Toisaalta, kymmenen vuotta myöhemmin lähden ehkä töihin täysin samannäköisenä kuin herään, mutta mulla on ”tatuoidut” kulmakarvat, täyteainetta kasvoissa, akryylivahvistetut kynnet ja rintaimplantit. Toki olo on paljon enemmän ”luonnonkaunis”, kun en juurikaan meikkaa, hiuksissani ei ole ollut pidennyksiä moneen vuoteen ja katson nykyään toisten ripsipidennyksiäkin vieroksuen, että miten mulla on joskus ollut tuollaiset. Hankin ehkä rusketukseni ulkomailta, mutta toisaalta olen jopa vähemmän aito, kuin kymmenen vuotta sitten varaosien kulta-aikana. Tunnen kuitenkin itseni luonnollisemmaksi ja rakastan sitä tunnetta, kun ei tarvitse miettiä, että meikki tekee ihmeitä aikaan. Suosin nykyään hyvin kevyttä meikkiäkin. Se on taas toisaalta aidompaa.

Kauneusihanteet ovat onneksi tällä hetkellä muuttuneet kovin luonnolliseen suuntaan. Yhä useampi luopuu ripsi-, ja hiustenpidennyksistään ja tavoittelee esimerkiksi juuri täyteaineilla ja kestokulmilla hyvin luonnollista lopputulosta. En itsekään halunnut mitään ankkahuulia vaan lähinnä korjata vanhaa ”epämuodostumaa”, jonka sain 17-vuotiaana, kun koira puri minua kasvoista ja sain huulien ja leuan alueelle useita tikkejä. ”Tissit” laitoin silloin aikanaan tasapainottamaan kroppaani ja korvaamaan ne olemattomat rinnat. Tämä on kuitenkin asia, jota en koskaan halua suositella kenellekään. Olisin halunnut olla silloin niin itsevarma ja tyytyväinen omaan kehooni, etten olisi päätynyt koskaan leikkauspöydälle, mutta en ollut. En voi sanoa, että katuisin leikkausta, mutta nyt en menisi siihen jos pitäisi valita. Kauneusleikkauksissa pitäisi ihan oikeasti olla joku vähintään 25 vuoden ikäraja. No, se siitä. Olen myös ottanut kulmiin microblading-käsittelyn, sillä se helpottaa arkeani niin paljon, kun ei tarvitse aina piirtää kulmia. Meikkaisin ne muuten ihan joka aamu. Akryylivahvistuksia kynsissä pidän siksi, että omat paperinohuet kynteni lohkeavat heti ja lakkaus on jo seuraavana päivänä epäsiisti. Itse koen paljon teennäisemmäksi sen paksun meikkikerroksen, överipitkät ripset, hiustenpidennykset ja huijaavat alusasut. Joku toinen voi taas nähdä minut täysin feikkinä. Siksi minusta olisikin ihana kuulla teidän ajatuksianne aiheesta. Mitä luonnollinen kauneus merkitsee teille ja miten suhtaudutte näihin erilaisiin ”lisäosiin”? Mitä teiltä löytyy?

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria


Kirjoittelin joskus lokakuun lopussa siitä, kuinka päätin alkaa vaalentaa mustia hiuksiani. Sen postauksen löydät täältä. Nyt kun katson tätä kuvaa, en millään uskoisi, että vielä lokakuun lopussa hiukseni olivat mustat. Aivan mieletön muutos, iik! Joku voi miettiä, että kyllähän mustasta saa platinablondin ihan parilla käsittelykerralla. No, ehkä saa, ehkä ei, mutta ainakin itselläni on kaksi syytä, miksi en kokeilisi sitä ikinä. Tai no, ei musta mitään platinablondia ole tulossa vieläkään, ei huolta, haha. Mutta 1. Hiuksen kunto kärsii nopeasta vaalennuksesta ja pahasti. Omassa hiuksessani en huomaa vaalennusta ollenkaan hiusten kunnossa. Kiitos Olaplexin, asteittaisen vaalennuksen sekä laadukkaiden tuotteiden. 2. Välivaihe on ihan hirveä eli juuri se punainen-oranssi-keltainen. Ei hyvä. Moni on kääntynyt takaisin tummaan, kun keltaoranssi hapsottava kuontalo ei olekaan tuntunut omalta. Muutenkin nopea vaalennusprojekti voi tuntua vähän hullulta, varsinkin jos on ollut lähes koko elämänsä mustatukkainen, kuten minä.

Mutta nyt.. Rakastan tätä vaaleampaa tukkaa! Oikeasti niin paljon, että haluan sitä vielä vähän vaaleammaksi. Tyvi on kokoajan ollut tummempi kuin muu tukka, joten se tuo kivasti sitä syvyyttä ja asteittainen vaalennusprojekti ei ole tuntunut miltään identiteettikriisiltä. Samalla olen luopunut ripsipidennyksistä ja tykkään niin kovasti tästä uudesta, pehmeämmästä ja luonnollisemmasta lookista. Minä, joka rakastin superpitkiä ripsiä ja pikimustaa tukkaa. Essin upeita töitä löydät muuten Instagramista @hair.by.essi – suosittelen häntä kyllä ihan koko sydämestäni, supertaitava kampaaja ja aivan ihana persoona ♥ Kaunista viikkoa ihanat!

Seuraatko? FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria