Tiedättehän, kun on puhe jostain suomalaisesta kaupungista jossa joku seurueesta ei ole käynyt.. Lyhyt kuvaus päättyy yleensä ”mutta tosi kiva kesäkaupunki!” En tiedä onko mikään kaupunki mitenkään erityisen lumoava talvella, Helsingistä pidän kyllä toisaalta enemmän joulu-, kuin heinäkuussa kun kaipaan kesäisin aina pois kaupungin hälinästä. Talvella se on vain turvallista ja kotoisaa. Rannikolla kasvaneena tietämykseni Suomen sisämaasta on hävettävän heikko. Kesäkaupunkikokemukseni rajoittuvat hyvin pitkälti merenrantakaupunkeihin ja kuten monet tietävätkin, Hanko on tänä vuonna paitsi kesäkotini, myös ainakin minulle se kesäkaupunkien kesäkaupunki. 

 

Jos suunnittelet tänä kesänä Hangon visiittiä, kokosin omat Hanko-suosikkini tähän postaukseen. Jaa myös omasi kommenteissa, näin kotimaanmatkailun kulta-aikana kaikki vinkit ovat oikein tervetulleita. Ja jos oma kesäkaupunkilempparisi on jotain aivan muuta kuin tämä Suomen eteläisin kaupunki, kerro siitä!

 

 

 

 HURMAAVA HANKO 

&

 

 

Paras skagen Olen testannut varmaan joka ikisen ja tänä kesänä voiton vie Bryggan (ST1:n vieressä), kannattaa syödä kuitenkin sisällä, sillä lokit hyökkäävät terassille hetkessä.

 

Ostoksille Kesäaikaan Itäsatamaan saapuu useita pop up-liikkeitä. Gauhar, Kapteenska, Pelle P, Famppu, Sportia, ByPias.. ByPiasin kivijalkaliike keskustassa on myös ehdottomasti vierailun arvoinen. Harvoin lähtee tyhjin käsin kotiin. Ros Marin Bulevardilla oli myös täynnä kaikkea ihanaa. Parasta Hangon ostostarjonnassa onkin juuri tuo pienten putiikkien runsaus.

 

Illallinen Hanko on täynnä hyviä ravintoloita, yleensä mainitsen suosikeikseni Origon, Makasiinin ja Makaronitehtaan. Aivan erityismaininnan ansaitsee Makaronitehtaan Fungi ja lasi punaviiniä. Niin perus, niin klassikko, mutta niin hyvä.

 

 

 

 

Treeni Pyöräretki rannikkoa pitkin itään päin tai kunnon treeni Hangon urheilukentällä. Treenaan usein urheilukentällä ja Miksu saa samalla juosta ja hypätä pituutta.. Lomakaudella kenttä on usein vapaana ja sitä saa käyttää. Juoksulenkit kangasmetsissä tai rannoilla eivät jää huonoksi kakkoseksi nekään.

 

Maisemat Itämerenportin ravintolasta avautuvat henkeäsalpaavan kauniit maisemat merelle. Iltaisin siellä voi nähdä vanhoja purjelaivoja ja auringonlaskussa hiljentyvän aallokon.

 

Sauna Samaan syssyyn Hangon paras sauna, Itämerenportin rantasauna! Yksityissaunoja saa vuokrattua satamatoimistosta ja se on saanut monelta kehuja koko Suomen upeimmasta saunasta. Tuollaisia maisemia ei kovin usein vastaan tule ja laiturilta pääsee mereen vaikka alasti ilman yleisöä.

 

 

 

 

Bileet CocoHanko ja HSF:n yläkerta. Vältä sateella.

 

Majoitus Hotel Regatta, voi vitsi mitä muistoja meidän tyttöjen viikonlopuilta sieltä onkaan.. Regattaan majoittujat pääsevät kesäkaudella nauttimaan myös kylpylän palveluista, sillä Regatta Spa on avoinna kesäkaudella vain kylpylän osakkaille sekä hotellin asukkaille. Toinen viehättävä vaihtoehto ovat tietysti villamajoitukset, joita Hangossa on useita. Hyvin tunnelmallisia, ystävällisellä palvelulla varustettuja bed&breakfast -paikkoja löytyy monta, kunhan varaat ajoissa.

 

Lapsille Hangossa on Miksun mukaan paras leikkipuisto ja iiiiiso liukumäki. Pyöräily on myös ollut Hangossa meidän yhteinen juttu, samoin kalastus ja urheilukenttätreenit. Tämän kesän hitti on ollut ”lasketaan kumpia veneitä on satamassa enemmän, moottori- vai purjeveneitä..” Sateella Hangon kirjasto on muuten kiva.

 

 

 

 

Retkelle Jos viihdyt pidempään ja haluat nähdä muutakin, tee päiväretki Tammisaareen tai lähisaariin. Bengstskärin majakka on nähtävä ja Russarön sotilassaari on taas mielenkiintoinen ihan kaiken ikäisille. Hangosta lähtee yhteysaluksia näihin ja moniin muihin saariin. Hauensuoli on myös ainutlaatuinen ja uskomattoman kaunis paikka. Jos etsit kohdetta lyhyelle kävely- tai pyöräretkelle, lenkkeile Neljän Tuulen Tupaan lounaalle tai kahville.

 

Rannat Isoin ja tunnetuin on Plagen josta löytyvät ne tunnetut uimakopit, Casinon ranta on myös vierailun arvoinen. Etsivä löytää myös ihania pieniä poukamia ja rauhallisia hiekkarantoja kun reippailee vähän keskustan ulkopuolelle.

 

Kuvattavaa Hanko on niin kuvauksellinen kaupunki. Hiekkarannat uimakoppeineen, venesatamat ja pitsihuvilat tallentuvat yleisimmin matkailijoiden kameroille, eikä ihme. Näihin maisemiin ei kyllästy koskaan.

 

 

 

Hetkeksi lähdimme kuitenkin länteen, nimittäin juuri nyt kirjoitan tätä postausta Nauvosta. Tulimme tänne iltapäivällä ja ensi viikko vietetäänkin täällä Turun saaristossa. Onneksi sää vaihtui kuluneen viikon sateista ja myrskyistä edes vähän aurinkoisemmaksi. Kesälomareissulla pysytään tällä kertaa Suomen puolella, kiitos koronan, onneksi meillä on kuitenkin tämä aivan upea saaristo. Tunnelmallista sunnuntai-iltaa ja oikein ihania kesäpäiviä!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Olin alakoulussa, kun kirjoitin vihkoon muistiinpanoja kirjasta. Vietin loputtomasti aikaa mökin rantakallioilla, mitä myrskyisämpi sää, sen parempi. Saatoin vain tuijottaa horisonttiin ja katsella tyhjyyteen niin pitkään, että unohdin kaiken ympärillä olevan. Meren lähellä on aina joku taika, ja elän kyllä edelleenkin siinä ruusunpunaisessa haavemaailmassani suurimman osan päivistäni.

 

Voisin kuvitella asuvani Malibussa joskus. Onhan sieltä vähän matkaa keskustaan, mutta jotenkin se on niin viehättävä. Oli se sitten Malibu tai ihan mikä tahansa muu alue lähellä rantaa, haluan vielä joskus asua Kaliforniassa. Sanon niin harvoin mitään haaveitani ja ajatuksiani ääneen, että tuntuu ihan poikkeukselliselta edes kirjoittaa tällaista. Mun elämässä on vaan menossa nyt joku suurempi muutosvaihe, tai mennyt jo pidempäänkin. Niin moni asia loksahtelee kohdalleen ja elämä tuo eteen sellaisia asioita ja sellaisia ihmisiä, joiden uskon olevan jollain tavalla tosi merkityksellisiä juuri nyt. Millä tavalla, sitä en tiedä. Eikä tarvitsekaan, kyllä se universumi sitten sen näyttää kun aika on.

 

 

Malibusta ja koko Kaliforniasta ajettiin kuitenkin läpi autiomaan muutamaksi päiväksi Vegasiin. Mä en oo itse koskaan käynyt Vegasissa, joten ihan hauska nähdä mitä kaikkea täällä on. Olo olisi ehkä rauhallisempi jos kirjoittelisin postausta katsellen tuota Tyynellemerelle avautuvaa horisonttia, mutta mikäs tässä tuijotellessa pilvenpiirtäjän ikkunasta avautuvaa maisemaa Stripille. Aika hyvää kontrastia. Samalla täs mä vaan mietin.. 

 

 

..Koronavirusta Kehitin siitä vaikka mitä salaliittoteorioita, hei oikeesti flunssan takia koko maailmantalous sukeltaa pohjalukemiin ja lentoliikenne pysähtyy? Tiedän, se on tietyille ihmisryhmille hengenvaarallinen ja otan itsekin epidemian, anteeksi pandemian, vakavasti – mutta tää joukkohysteria on ihan uskomatonta. Median ansiosta koronavirus onkin niin pelätty. Siihen influenssaan kun kuolee edelleen valtavan paljon enemmän ihmisiä ja virus muuntuu joka vuosi – se on ikuinen.

 

..Ja sitä että pääsenkö mä täältä edes kotiin? Tai no pääsen, mutta pääsenkö suoraan kotiin.. Huomenna luultavasti selviää miten lentojen käy, Trump kun päätti ettei Schengen-maista enää lennäkään Jenkkeihin kukaan kuukauteen. ”Tosi kätevä hei toi suora finski..” On joo.

 

 

..Sitä, miksi on niin vaikea joskus vain elääViimeistään sen jälkeen kun minusta tuli äiti, muuttui se hulvaton ja huoleton luonteeni harkitsevaksi, ihan liikaa stressaavaksi ja analysoivaksi tylsäksi ja turvalliseksi tyypiksi. Ihan luonnollista ja varmasti sille on ihan jo evoluutiossakin suuri merkitys, mutta vitsi kun välillä jää miettimään, että miksi mä nyt mietin ihan liikaa. Elämä on lyhyt, se pitäisi vain elää ♥

 

..Miten älyttömän hyvältä tuntuu kun alkaa toteuttaa unelmiaan? Siis siinähän ei ole mitään järkeä, että unelmoi ja haaveilee, eikä koskaan tee mitään niiden eteen. Väitän, että suomalaisilla, etenkin naisilla, on valtavasti unelmia, isoja ja pieniä, mutta niiden eteen ei vain uskalleta tehdä mitään. Itse haaveilin pitkään asuntosijoittamisesta ja tietyistä työasioista. Mutta en koskaan tehnyt niiden asioiden eteen mitään. Kun sitten opettelin olemaan kiitollinen siitä, mitä minulla jo on, löysinkin yhtäkkiä aivan selkeän tien kohti näitä omia unelmiani. Ja vitsi mikä fiilis, kun asiat alkavatkin onnistua. Kuten olen moneen kertaan sanonut, menestyäkseen kannattaa olla ensin onnellinen. Ja kiitollisuus lisää onnellisuutta.

 

 

..Miten ihanaa on ollut olla dieetillä! Siis en nyt tarkoita mitään nälkäkuuria, vaan sitä että on syönyt oikein, tarpeeksi kaikkea ja pienin ateriavälein. Se, että syön myös vihdoin itselleni sopivaa ruokaa, on tehnyt olosta aivan super hyvän. On ihanaa, että voi sanoa voivansa hyvin jatkuvasti – ei niin, että tänään on nyt ihan kauhea läskipäivä, eilen oli hyvämaha-päivä. Sen verran kulinaristi olen, etten voi kyllä loputtomiin syödä dieettiruokaa ja sallin kyllä poikkeukset, mutta tekee kyllä hyvää itse kullekin vaikka ennen kesää vähän keventää.

 

..Ja miten hullua että kahdessa viikossa voi laihtua kolme kiloa? Siis lähinnä mun kokoisesta kropasta, nesteitähän ne toki suurimmaksi osaksi on, mutta aika hyvä. En olisi uskonut, mutta niin se oikeanlainen ruoka ja treeni vaan tuottaa tulosta. Niin mahtava kevyt olo!

 

 

..Kun halusin jo silloin lapsena kirjoittaa kirjan siellä meren rannalla, miksen alkaisi toteuttaa haaveitani nyt heti? Ainakin voin sanoa ne ääneen. Vielä joskus toivon asuvani Kalifornian auringon alla ja viettää kaiken liikenevän aikani kirjoittamalla. En blogia, en kolumneja, en novelleja, vaan ihan oikeita kirjoja. Oikeasti olen kirjoittanut ja luonnostellut niitä jo monta vuotta, mutta perfektionistina en ole koskaan tyytyväinen. Vielä joskus, ehkä se vaatii sen Kalifornian? Täytyy fiilistellä kun palataan sinne kohta takaisin.

 

..Että jos haluat tehdä jotain, tee se nyt. Ainakin tänä vuonna. 2020 on muutosten vuosi ja vuosikymmen. Tämä on muistutus itsellenikin. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.

 

 

Toivottavasti tämän postauksen ajastus onnistui, jos niin siinä tapauksessa nyt mulle kauniita unia ja teille upeaa uutta päivää! Make it count. 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

It’s L.A. babe! Hei ihanaa viikonloppua ja terveisiä Kaliforniasta! Lähes 12 tunnin lennon ja 10 tunnin aikaeron jälkeen pää on vaihteeksi aivan sekaisin, mutta vitsit kun on kivaa olla taas Jenkeissä. En ole koskaan halunnut asua ulkomailla, mutta Jenkeissä mulla on aina olo, että tänne vielä joskus haluaisin muuttaa. Osa-aikaisesti tietysti  ja itärannikolle ehkä käytännön syistä mutta ai että – Kalifornian aurinko, valo, kaikkialta huokuva terveellinen elämäntapa ja kaikki nämä lukemattomat mahdollisuudet.. Rakastan Yhdysvalloissa sitä yhteisöllisyyttä, ylpeyttä, sitä amerikkalaista unelmaa. Ajatukseen, että ahkeruudella ja päättäväisyydellä voi nousta kuka tahansa vaikeistakin oloista ja köyhyydestä varsin menestyneeksi kansalaiseksi.

 

 

Meillähän on Suomessa kaikki mahdollisuudet samaan. Teoriassa vielä paremmat, sillä meillä on ilmainen koulutus ja esimerkiksi harrastaminen täällä on paljon helpompaa ja halvempaa kuin Yhdysvalloissa. Mistähän me suomalaiset saisimme sitä samaa ylpeyttä? Että hei, me asutaan maailman onnellisimmassa valtiossa ja ollaan ylpeitä siitä – meillä on vapaus ja mahdollisuus tehdä ihan mitä tahansa. On tottakai fakta, että kaukana maalla asuvan nuoren on paljon vaikeampi päästä esimerkiksi yliopistoon opiskelemaan alaa, josta valmistuu ehkä korkeapalkkaiseen ammattiin. Sosiaaliluokat ovat helposti periytyviä, mutta ainakin meillä on mahdollisuus pärjätä ja nousta. Se ei ole mahdotonta, mutta toisin kuin amerikkalaiset, me emme tunnu uskovan siihen. Miksi suomalainen on niin helposti muka tyytyvä, mutta kuitenkin valittaa ja on valmis maksamaan sen viisikymppiä, ettei naapuri saa sitä satasta?

 

Amerikkalaiset tuntuvat olevan muuten paljon yrittäjähenkisempiä kuin suomalaiset. Itse arvostan yrittämistä, siis yrittäjiä nyt yleensäkin hyvin korkealle, mutta kaikenlaista yrittämistä muutenkin. Ylös pääsee kyllä, yleensä vaikka minkälaisesta suosta. Jos oma elämäntilanne ei miellytä, ei auta kuin yrittää pyrkiä kohti parempaa. Se vaatii kuitenkin sitä kuuluisaa rohkeutta, mutta myös niitä suuria unelmia.

 

 

Olen muuten small talkin mekassa ja silti ylpeä introvertistä luonteestani. Yllätän itseni hississä kertomassa ventovieraalle, kuinka olen luonteeltani tässä mielessä hyvinkin suomalainen. En mielelläni puhu kenellekään, mutta täällä sekin muuttuu. Aina Jenkeissä käydessäni haluan viedä Suomeen kuitenkin ripauksen sitä rohkeutta ja avoimuutta, kehuja ja mielistelyä. Kuinka ihana olo tuleekaan naapurille, kun kehuu hänen asuaan heti aamusta tai vähintään hymyilee ja toivottaa mukavaa työpäivää muillekin, kuin niille saman katon alla asuville läheisille.

 

 

Amerikkalainen unelma on jokaiselle tietysti erilainen, mutta se on unelma. Ja hyvä muistutus meille kaikille siitä, kuinka tärkeää on olla niitä unelmia. Ja jotta unelmat eivät jäisi vain unelmiksi, on niiden eteen tehtävä töitä. Kiitollisuudella on iso vaikutus unelmien toteutumisen kanssa. Muistatko, kun kirjoitin siitä, kuinka onnellisuus tuo menestystä, ei toisinpäin? Ja kiitollisuus lisää onnellisuutta. Tähän positiiviseen noidankehään kannattaakin pyrkiä pääsemään. Kun aloin aktiivisesti itse ensin opetella kiitollisuutta, lisääntyi onnellisuuteni siinä sivussa. Yhtäkkiä olinkin jo alkanut toteuttaa unelmiani, ihan siinä huomaamattani menin vain oikeaan suuntaan.

 

 

Aina ei onnistu ja on sitä kiukuteltu ja kiristelty hampaitakin. Nekin kuuluvat elämään. Mutta en olisi joskus ajatellut, että niin minäkin vain vielä perustan oman osakeyhtiön ja etsin itselleni sijoitusasuntoa. Moni asia on ollut sellainen, että vaikka olen periaatteessa tiennyt pystyväni, en ole uskonut itseeni. Se on estänyt unelmien toteutumisen. Uskoani ovat horjuttaneet ikävät kokemukset ja negatiiviset ihmiset. Kaiken sen yli voi kuitenkin päästä. Älä koskaan unohda olla kiitollinen ja usko aina sinun unelmiisi. Itseesi ja vähän niihin ihmeisiinkin. Etsi ympärillesi aidosti hyviä ihmisiä, jotka auttavat unelmiasi toteutumaan.  Hyvää energiaa juuri sinun viikonloppuusi!

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian