21 huhtikuun 2017

Posted at 12:27h in Ajatuksia, Matkailu, Oma elämä by
0 Likes

Terveisiä Lapista! Lennettiin tänne viettämään kauden viimeistä kelkkailu- ja lasketteluviikonloppua, niin hullua että ensi viikoksi luvattiin Helsinkiin lähes parikymmentä lämpöastetta ja täällä mä ihailin aamulla Utsuvaaran lumisia puita.. Nuo kelomökit ovat kyllä söpöjä, kuvissa näkyvä mökki sattui vain kuvaustaustaksi – tiedoksi, jos nyt vaikka omistaja löytäisi tänne ja ihmettelisi, miksi se kuvissani esiintyy. Tässä paikassa on toden totta taikaa. Nyt kirjoittelen postausta kerrasto ylläni ja valmistaudun lähtemään rinteeseen. Vain moottorikelkkojen ääni ulkona rikkoo tämän ihanan tunturin hiljaisuuden. Tiedossa siis paljon talviurheilua, punaviinilasillisia ja takkatulta. Tämän viikonlopun jälkeen saa tulla kesä!

Jos lumiset maisemat ja reissujutut kiinnostavat, seuraa mua Instagramissa @mirvannamaria, Insta Storiesin puolella ainakin paljon Lapin tunnelmia..

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


14 maaliskuun 2017

Posted at 15:14h in Lapset, Matkailu, Oma elämä, Rakkaus ja suhteet by
0 Likes

Koska en oikein edes löydä sopivia sanoja kuvailemaan viimeistä kuutta päivää Levillä, kokosin tähän postaukseen 20 kuvaa jotka kiteyttävät nää fiilikset.

Olen liikkunut ja ulkoillut enemmän kuin koko viime vuoden aikana yhteensä.

Joka ilta pöydän ääreen kokoontuu ihan mahtava ystäväporukka.

En olisi koskaan uskonut kouluvuosien jälkeen innostuvani näin paljon luisteluhiihdosta.

Kelkkaillessa pysähdyin välillä vain tuijottamaan maisemia. Lapin taikaa.

Lauantai-illan Ellinooran keikkaa Areenalla ja Saamen Kammin illallista lukuunottamatta olen viettänyt viimeiset kuusi päivää toppa- ja urheiluvaatteissa.

Kelkkailukilometrejä on kertynyt paljon. Jos joku on meidän perheen juttu niin tää.

Olen urheillut tällä reissulla useamman tunnin päivässä, ihana sporttiloma!

Kevätaurinko täällä pohjoisessa tekee ihmeitä. Viimeksi kun olin täällä tammikuussa, aurinko ei noussut käytännössä lainkaan.

Vaikka flunssa yllätti, en ole antanut sille periksi. Lääkkeiden voimalla on jaksanut liikkuakin, jopa hiihtää, vaikkei se fiksua olekaan. No, viikko sinne tänne!

Huomenna koittava kotiinlähtö ei harmita yhtään niin paljon, kun tietää pääsevänsä ensi kuussa takaisin.

Elämäni ensimmäinen huskyajelu oli ikimuistoinen. Uskomatonta, miten paljon koirat nauttivat valjakossa olemisesta ja reen vetämisestä.

Pieni poikani odotti malttamattoma jopa pari kuukautta näkevänsä poroja ja huskykoiria. Nyt kun olemme taas täällä, hän on aivan onnensa kukkuloilla.

Rekikoirien kyydissä, taljat ja viltit lämmittivät aurinkoisena pakkaspäivänä. Tuo oli niin hauskaa!

Sunnuntaina ajoin kahdestaan Micaelin kanssa Lapinkylään. Syötettiin poroja ja juotiin kuumat mehut lappilaisessa pirtissä.

Vaikka mökillä on iso auto, isolla porukalla liikkumista helpottaa huomattavasti jos autoja on useampi. Ilokseni ihana sukulaisemme ajoi oman autoni tänne, huikeeta!

Levi Snow Village lumilinnahotelleineen on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Saamme olla ylpeitä tälläisestäkin suomalaisesta osaamisesta.

Lumilinnan huoneet olivat upeita, mutta en varmaan koskaan uskaltaisi yöpyä siellä. Etenkin aasialaisia turisteja majoittuu hotellissa kuitenkin paljon. Keskimäärin 25-30 henkilöä yössä.

Jääkartingradalla sai nauraa maha kippurassa, kaikki meistä eivät ole kovin hyviä häviäjiä..

Jos etsit luksusluokan majoitusta isolle porukalle, lue tämä postaus ja varaa oma viikkosi!

Tällä kuvalla on mulle oikeastaan todella iso merkitys. Olen itse päässyt kelkkailemaan jo ihan pikkutyttönä isäni kanssa, nyt Micael saa tehdä sitä oman isänsä kanssa. Hän on syntynyt varsinaiseen moottorikelkkasukuun ja sen todella huomaa. Mun rakkaat.

Maailman paras talviloma. 


09 maaliskuun 2017

Posted at 18:19h in Ajatuksia, Matkailu, Oma elämä by
0 Likes

Ystäviä, pieniä lapsia. Hiihtoa, laskettelua ja kelkkailua. Revontulia ja yöllisiä punaviinilasillisia takkatulen ääressä. Lumivalkoisia rinteitä, monoista kipeytyneitä jalkoja ja aamulenkkejä luistellen hiihtoladuilla. Koko porukka saman pöydän ääressä illallisella, saunan jälkeen porealtaassa Lapin taivaan alla. Vedet silmissä nauramista ja toinen toistaan typerämpiä vitsejä. Huskykoiria ja poroajeluja.   Punaisia poskia ja sikeitä yöunia.

Me lennettiin eilen aamulla Leville. Seuraava viikko menee ihan rennosti lomaillessa perheen ja ystävien kanssa, otan tämän ihan lomailun kannalta, mutta päivittelen blogia niin usein kuin vain suinkin ehdin ja jaksan. En voi liiaksi hehkuttaa tätä kiireettömyyttä ja talviurheiluntäyteisiä päiviä. Rakastan tätä paikkaa.

Rakkautta torstaipäivääsi, palataan pian ♥ Sitä ennen seuraile ihmeessä Instasta @mirvannamaria meidän reissua!

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


22 tammikuun 2017

Posted at 10:32h in Ajatuksia, Matkailu, Oma elämä by
0 Likes

bangkok

bangkok-2

bangkok-3

bangkok-4

bangkok-5

Terkkuja Bangkokista! Tosiaan kuten otsikko kertookin, en ole voinut täällä kovin hyvin. Loma päättyi näköjään jonkinlaiseen flunssaan, oikeastaan kyse ei ole edes flunssasta sillä nenä ei ole lainkaan tukossa. Kurkku on todella kipeä, ääni pelkkää pihinää, keuhkoputket sekä henkitorvi ovat kuin tulessa ja viime yön olin kuumeessa. Lihaksia särkee niin hemmetisti ja olo on kokonaisuudessaan varsin kehno. Jos tiedät hyviä flunssalääkkeitä joita täältä saa, huikkaa äkkiä ennen kuin lähden apteekkireissulle.

Pakko kuitenkin yrittää saada jotain irti Bangkokistakin. Aamulla jaksoin onneksi tuskallisen yön jälkeen lähteä aamiaiselle tuohon joen rantaan. Aivan mieletön breku ihanissa puitteissa. Inkivääriteen ja särkylääkkeiden voimalla vietin pari tuntia Micaelin kanssa altaalla ja nyt parin tunnin päiväunet (Micaelin unet, mun työaikaa) täällä hotellihuoneessa. Huoneessa, joka on muuten aivan mieletön! Kurkkaa Instagramin puolelta kuvia ja videoita (insta stories), löydät minut sieltä nimellä @mirvannamaria.

Jos sitä jaksaisi käydä kiertämässä Siam Paragonin vielä myöhemmin, ostoslista on onneksi hyvin lyhyt. Illalla kamat kasaan ja aamulennolla Suomeen.

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


21 tammikuun 2017

Posted at 06:46h in Ajatuksia, Matkailu, Oma elämä, Rakkaus ja suhteet by
0 Likes

Matkustaminen on yksi parhaimmista asioista mitä tiedän. Paras tapa tuhlata rahaa. Varaan innoissani reissuja, pidän siitä lähtemisen fiiliksestä ja minusta on ihana nähdä maailmaa, nauttia auringosta, shoppailla ulkomailla ja hämmästellä kulttuurieroja. Matkustaminen on äärimmäisen sivistävää ja kasvattavaa. Vaikka ei nyt reppu selässä tulekaan enää reissattua. Mutta mulla on aina ikävä kotiin.

sunset-2

Joka ikinen kerta kotiinpaluu on kuitenkin kivempaa kuin se lähteminen. Laukkujen pakkaaminen kotimatkaa varten, viimeiset ostokset, viimeinen ilta.. Tunne onnistuneesta lomasta ja se energisyys minkä on saanut hyvin nukutuista öistä ja kiireettömyydestä. Edes se lähtemisen riemu ei ole niin kivaa.

Meillä on ollut ihana loma. Hyvät säät kaikista huonoista ennustuksista huolimatta. Hyvää ruokaa, lepoa, niitä pitkiä yöunia, parin tunnin aamiaisia ja sopivasti treeniäkin näin loppulomasta. Mutta voi kuulkaa miten innoissani vastaanotin äsken pesulasta tulleet puhtaat vaatteet ja hykertelin mielessäni kuinka saan rullata ne kohta matkalaukkuun. Mulla on hirveä ikävä kotiin.

sunset-3

sunset-4

Äsken salilla puhelin piippasi sähköpostista. Saan autoni takaisin maanantaina! Tuli ikävä työmatkoja. Yksin, hyvät musat, hyvä kahvi.. Aamun paras hetki. Ikävöin juuri tuollaisia pieniä asioita.

Kotia, mulla on siihen vähän sellainen viha-rakkaussuhde. Haluaisin asua niin erilaisessa asunnossa, mutta niiden seinien sisällä olen kokenut niin paljon, etten tule varmasti missään toisessa asunnossa kokemaan samanlaisia asioita. Niitä ärsyttäviä isoja ikkunoita, omia siivousaineita, saunaa.. Moccamasterilla keitettyä Jari Sillanpää -kahvia omasta vaaleanpunaisesta mukista. Jääkaapissa yön yli valmistuvaa tuorepuuroa. Kodin tuoksua.. (note to self: osta Bangkokista tuoksukynttilöitä) Omaa vaatekaappia, itse pestyä pyykkiä. Päiväkotimatkoja, repun pakkaamista.. Omaa tyynyä, sitä ei voita yksikään viiden tähden resortin tyynyvalikoiman päänpehmuste.

Mulla on ikävä kotiin, mutta mulla on myös ikävä arkea. Rakastan rutiineja ja rutiinit kuuluvat kotiin. Joskus yritin poiketa niistä, mutta etenkin aamuista tulee heti todella kaoottisia jos poikkean perinteisestä kaavasta. Kun yli kuukauteen ei ole ollut normaaleja aamurutiineja, voi mennä hetki että ne taas löytyvät.

sunset-5

sunset

Kaikkein eniten mulla on ikävä koiria. Fridaa ja Caraa. Niiden silkinpehmeitä turkkeja, sitä haukkumistakin. Sitä pyyteetöntä rakkautta, mikä koirien silmistä loistaa joka kerta kun tulen kotiin. Kävelylenkkejä (hyvällä säällä) ja sohvalla vieressä köllötteleviä karvaisia tassuja. Unisen koiran tuoksua ja ruoan kerjäämistä.

Eilen ihailin Samuin viimeistä auringonlaskua sen kaikkein rakkaimman kanssa. Kaksi viikkoa on mennyt paremmin kuin uskalsin kuvitellakaan, milloin siitä tuli niin iso poika.. Ylpeä äiti kiittää ja alkaa pakata nyt niitä laukkuja, illalla Bangkokiin ja maanantaiaamuna Suomeen.

Ikävä kotiin, paitsi myös ihan hirveä ikävä niitä mun ihmisiä siellä. Ihanaa palata.

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian