Huomenta, ja pitkästä aikaa Helsinki-Vantaalta. Matkustin kai keväällä niin paljon, että nyt tuntuu kuin edellisestä reissusta olisi ihan pari viikkoa, vaikka siitä tosiaan on yli kolme kuukautta. Oikein piti miettiä, että eikö tässä välissä tosiaan ollut mitään asiaa tänne? Ei kyllä ollut. Kohta lennetään kuitenkin Nizzaan, nauttimaan vielä pitkän viikonlopun verran Rivieran kesästä. Syksy saapuu sinnekin. Tarkemmin en reissusuunnitelmista edes tiedä, hypätään ystäväni omistamaan veneeseen ehkä Antibesista ja ajellaan sillä luultavasti jo tänään Italiaan. Ehkä? Reissusuunnitelma on kai vielä vähän hämärän peitossa. Muutaman päivän verran aurinkoterapiaa tuntuu joka tapauksessa ihanalta ajatukselta näin lokakuun kynnyksellä, nyt kun tämän vuoden Espanjan visiititkin jäivät vain siihen alkukesään. Ajattelin ottaa tämän minireissun ihan vain levon, hyvän ruoan ja uusiin paikkoihin tutustumisen kannalta. Vaikka Riviera onkin jo entuudestaan tuttu, sielläkin on vielä paljon, paljon paikkoja joita en ole nähnyt. Voisin kirjoittaa meidän kohteista pienen postauksen, jos vaikka löydän jotain uusia helmiä.

 

 

Vaikka asumme veneellä ja syömme pääosin siellä, odotan ihan hulluna että saan jossain päin Rivieraa syödä sellaisen valtavan kattilallisen simpukoita. Simpukat eivät missään päin maailmaa maistu niin hyviltä kuin Ranskassa, en tiedä miksi. Siinä missä aiemmin fiilistelin vaikka kauppoja tai jotain tunnettuja nähtävyyksiä, nautin nykyään reissuilla tällaisista hassuista pikkujutuista. Simpukoita Ranskassa, itämaisia huonetuoksuja ja arabimusiikkia Dubaissa, pyöräilyä rantakaduilla Miamissa tai auringonlaskuja Aasian hiekkarannoilla. Pienikin loma voi olla täynnä upeita pieniä elämyksiä, jotka jäävät lopulta paljon paremmin mieleen kuin turistinähtävyydet ja tunnetut Instagram-spotit. Matkustetaan tällä kertaa aikuisten kesken, ja mulla on ikävä Miksua jo nyt. Onneksi seuraavat reissut saadaan tehdä hänen kanssaan yhdessä. Lapsen kanssa matkustaminen on parasta, vaikka voisi kuvitella että se olisi monen vanhemman mielestä ihan toisinpäin. Täytyy vaan yrittää nyt nauttia omasta rauhasta ja siitä, kun voi tehdä mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Sunnuntai-iltana pääsee taas kotiin jatkamaan ihanaa arkea. (Kyllä, sanon arkea jo ihanaksi.. Ennenaikainen keski-ikä?)

 

Kaipaavatko muut vanhemmat lapsiaan aina jopa niillä kauan odotetuilla aikuisten lomilla vai osaatteko nauttia siitä rauhasta ja vapaudesta? Nyt koneeseen, energiaa ja valoa loppuviikkoon, missä päin maailmaa sitten oletkaan ♥

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Loppukesä saa pienen pakokauhun valtaan. Kun Finnairin appi ammottaa tyhjyyttään ja päivät kylmenevät nopeammin kuin uskaltaa myöntääkään, päässä pyörii vain kysymys milloin seuraavaksi aurinkoon? Päätin jättää ainakin omalta osaltani jokasyksyisen Espanjan reissun väliin, en tainnut käydä Espanjan kämpillä tänä vuonna kuin kahdesti (?) mutta jotenkin en ole kaivannut sinne nyt ollenkaan. Haluaisin pitkästä aikaa sellaiselle kunnon rantalomalle, sillä vaikka viime talvena kävimme Dubaissa ja Miamissa, ne ovat kuitenkin samalla myös kaupunkikohteita ja vähän turhan fiinejä siihen tarkoitukseen, mitä tulevana talvena lomalta kaipaisin. Dubaille ja Miamille kuitenkin suuret suositukset, toimivat niin aikuisten kesken mutta myös aivan mainiosti perheen kanssa lomaillessa. Kiitospäivänä tuli testattua lapsen kanssa myös Mount Sinain päivystysosasto ja silti meillä oli helppo ja ihana loma. Jenkeissä on muutenkin ollut kaikin puolin todella helppoa ja turvallista. Me matkustetaan yleensä aina perheenä, toisinaan ystävien kanssa, ja vuokrataan auto oikeastaan ihan kaikkialla.

 

Tästä ajatuksesta innostuneena kävinkin miettimään suosikkikohteitani maailmalla. Harva paikka on sellainen, josta en olisi pitänyt. Bali oli silloin aikanaan kovin epäsiisti ja roskainen, joten haluaisin nähdä sen uudelleen nyt kun kehitystä on tapahtunut niin paljon. Kaupunkikohteista Pariisi on lumonnut minut täysin, siellä oli helppo olla neljävuotiaan kanssakin ja kiertää museoita sekä muita nähtävyyksiä. Sen lisäksi paikkoja, joihin haluan matkustaa ehdottomasti uudelleen (ja uudelleen) ovat NYC, Miami, Dubai, Hong Kong (tämä oli ihan villi kortti, mutta me tykättiin siitä kaikki) sekä Aasian maista helppoutensa puolesta Thaimaa. Koen sen jo Espanjan kaltaiseksi ”helppo mennä ja olla” -kohteeksi, vaikka olin pitkän aikaan kyllästynyt koko maahan, ruokaan ja kulttuuriin. Viime vuonna kävin myös ensimmäistä kertaa Wienin joulutoreilla, jos suunnittelet viikonloppumatkaa Keski-Eurooppaan, Wien on kyllä käymisen arvoinen kohde nimenomaan joulun alla.. On muuten joulukoristehörhön unelma! Jenkkeihin olen tykästynyt ihan täysillä, seuraavaksi haluan matkustaa länsirannikolle ja lähteä roadtripille.. Kaukokohteiden sijaan olen kuitenkin viime aikoina haikaillut enemmän Välimerelle, kuten Italiaan ja Kreikkaan. Harmi vain että paras matkustusaika sinne on silloin, kun viihdyn parhaiten nimenomaan Suomessa.. Mitkä ovat teidän lemppareita ja mihin olette kenties matkustamassa tulevana talvena?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


Tänään taisi tulla täyteen kuukausi veneessä asumista. Kuten Instagramiin kirjoitinkin, menisi helposti vielä toinenkin kuukausi. Tai no, oltiin me tässä välissä käymässä muutama päivä kotona mutta ehkä sitä ei lasketa, kaikki tavarat hiusharjaa ja vaatteita myöten ovat olleet kuitenkin täällä koko ajan. Tänään siis aamuvarhaisella ajettiin Ruotsista yli Suomen puolelle Maarianhaminaan. Ahvenanmaa on mulle tosi rakas juuri siksi, että isä asui täällä. Ja edelleen, lähes kymmenen vuoden jälkeen, tunnen isän läsnäolon ja ajattelen, että jossain täällä hän on. Tietää, että tultiin kylään.

 

 

Viikonloppu menee vielä Maarianhaminassa, sunnuntaina ajetaan vene Hankoon ja lähdetään kotiin. Ennen kuin palataan taas takaisin Hankoon. Osaankohan mä ajaa enää edes autoa? Ilmassa alkaa olla jo vähän haikeutta, nyt kun suuntana on koti. Menee varmasti pitkään miettiessä, kuinka hieno reissu meillä on ollut. Siitäkin huolimatta, että moni asia meni pieleen ja koko lähtö viivästyi lähes kahdella viikolla, tämä on ehkä paras reissu jonka olen koskaan tehnyt. Kotiin palaa hyvin levännyt, mutta ennen kaikkea onnellinen, taas niin paljon enemmän nähnyt ja kokenut mieli.

 

Ruotsi, tässä tapauksessa Tukholman saaristo, tarjosi meille parastaan. On kalastettu, hypitty veneestä uimaan, kiljuttu huvipuistossa, illallistettu mitä kauneimmissa paikoissa, syöty kihtiin asti skagenia, kisailtu sup-laudalla, juostu auringonsäteitä kohti kangasmetsässä, naurettu kyyneleet silmissä, nähty auringonlaskut ja -nousut, peseydytty säkkipimeässä yössä meressä kun saunasta ei löydy hanan hanaa, avattu monen monta rosèèta, löydetty lähes päivittäin neliapiloita, sukellettu merenpohjasta kaukosäädintä ja ihailtu toinen toistaan upeampia huviloita rannoilla – mahtuu sinne sekaan pari huonompaakin päivää.

 

 

Kamera on täynnä pelkästään kuvia saaristosta, koirista ja lapsista. Perheelle ja parisuhteelle reissu on tehnyt pelkästään hyvää. Kuvittelin laskevani päiviä päiväkodin alkamiseen, sen sijaan lähetinkin tekstarin että Miksu tuleekin vasta ensi viikolla. Tämä heinäkuu oli paras heinäkuu, joka mulla on koskaan ollut. Elokuinen Ahvenanmaa on vielä kesäinen, mutta lomien loppumiset alkavat vähitellen näkyä rauhallisuutena satamassa ja Maarianhaminan kaduilla.

 

Oon tosi onnellinen, ettei loma ole ollut pelkkää tissuttelua (no on se kyllä sitäkin välillä ollut..) ja auringonottoa, vaan olen saanut monena päivänä lihakset kipeiksi liikunnasta ja päässyt hikoilemaan kunnolla lenkkarit jalassa tai sen sup-laudan päällä. Jos joku väittää vielä suppailun olevan helppoa, tervetuloa kokeilemaan mun lautaa! Kotoa kaipaan ennen kaikkea säännöllistä arkirytmiä, päivittäistä treeniä ja tietysti mun ihania tyttökavereita, joita en ole yhtä lukuunottamatta nähnyt heinäkuussa lähes laisinkaan. Pikkuhiljaa on todettava, että syksy on lähempänä ja lähempänä. Löydän itseni yhä useammin lentoyhtiön sivuilta miettimästä, missä talvella paistaisi aurinko..

 

Hanko – Kasnäs – Högsåra – Ruissalo – Naantali – Turku – Nauvo – Rödhamn – Sandhamn – Nynäshamn – Saltsjöbaden – Tukholma – Fejan – Maarianhamina. Kiitos tästä kesälomasta ♥

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Tukholman saariston helmiin kuuluu ehdottomasti Saltsjöbaden. Tämä Tukholman lähistöllä sijaitseva kylpyläkaupunki on parhaimmillaan tietysti kesällä, jolloin vanhan, upeasti entisöidyn merivesikylpylän mukaan nimetystä pikkukaupungista saa kaiken irti. Täällä on myös tunnettu kylpylähotelli, johon ruotsalaiset matkustavat ihan ympäri vuoden nauttimaan vaikkapa viikonlopun verran kauniista merimaisemista. Saltsjöbaden on lähellä pääkaupunkia ja sinne pääsee helposti junalla Tukholmasta. Saltsjöbaden on myös tunnettu Solsidan -sarjasta, sillä koko sarja on kuvattu juuri täällä. Täällä asuvat ja ”mökkeilevät” varakkaat ruotsalaiset ja saisin ainakin itse vaikka kokonaisen päivän kulutettua vain katselemalla kallioiden päällä olevia huviloita. En voisi muutenkaan toivoa parempaa säätä, saati sitten parempaa säätä juuri tällaiseen kesäparatiisiin. Paratiisi, sitä Saltsjöbaden nimenomaan on.

 

 

Täällä on helppoa olla onnellinen. Totesinkin aamulla, että tällaiset päivät ovat syy sille, miksi ihmiset ostavat veneitä. Ei harmita 100 metrin syvyydessä lepäävä puhelin, ei likainen tukka eikä arjen turhat murheet. Kaikilla on niin hyvä olla. Akkuja saa todellakin ladattua syksyä varten, D-vitamiinvarastot täyttyvät kun viettää kaikki päivät ulkona ja syksyn tullen pää on varmasti täynnä uusia ideoita ja inspiraatiota. Blogin ja kaiken tämän sometyöni osalta olen saanut täältä uusia ideoita, syksy on mulle aina sellaista uuden alun aikaa. Viime syksy oli niin raskas, että vähän kauhulla odotan tulevaa. Olin niin loppu, etten osaa enää oikein edes ajatella syksyn hyviä puolia. Kesä tuntuu taas aivan liian lyhyeltä! Ei mietitä sitä kuitenkaan vielä, sillä nyt nautin viimeisestä alkavasta kesälomaviikosta perheen ja ystävien kanssa ja Saltsjöbaden on siihen mitä ihanin paikka. Hetkessä eläminen on ollut tän kesän ja loman juttu, kuten kirjoitin pysäyttävistä uutisista, koskaan ei tiedä mikä päivä on se viimeinen päivä. Helteistä sunnuntaita, jatkuispa nää vielä ensi viikolla ♥