Viikonloppuna Helsingissä vietettiin Aleksin joulukadun avajaisia ja Aleksanterinkatu sai jouluvalaistuksensa jo 71. kerran. Luin tätä lehdestä ja mietin siinä samalla, kuinka kaukaiselta se tuntuukaan. Siis niitä valoja on ollut siellä jo ennen äidin syntymää. Espan jouluvalot syttyivät, eli viimeistään nyt keskusta näyttää ihanan tunnelmalliselta. Kävimme eilen iltapäivällä Roosan kanssa vähän fiilistelemässä joulua ensimmäisillä joulumarkkinoilla, nimittäin Mantan markkinat alkoivat jo viikonloppuna.

 

 

Hämärää maanantai-iltapäivää piristi glögi ja hauskat juttutuokiot markkinakauppiaiden kanssa. Tuolla sympaattisen pienellä joulutorilla mietimme, miksei Suomessa ole samanlaisia joulumarkkinoita kuin Keski-Euroopassa? Valtavat joulutorit keräävät ihmiset yhteen ja ennen kaikkea houkuttelevat turisteja. Moni valitsee joulukuisen viikonloppuloman kohteen vain sen perusteella, missä on parhaimmat joulumarkkinat.

 

 

Suomessa tiukka alkoholilainsäädäntö kieltää alkoholipitoisen glögin tarjoilun esimerkiksi juuri joulumarkkinoilla. Puhuttiin juuri tästä eilen ja todettiin, ettei Keski-Euroopan joulutoreilla kuitenkaan ikinä näe niitä örveltäjiä ja jos jossain maassa alkoholi on ongelma, se on sitä nimenomaan Suomessa jossa sen käyttö ja myynti on niin kovin rajoitettua ja kiellettyä. Ehkä näillä on edes joku pieni yhteys? No, maistui se tavallinenkin glögi ja pieni joulutori oli kuitenkin tosi suloinen. Tuomaan Markkinat alkavat vasta itsenäisyyspäivänä, joten Mantan markkinoilta oli kyllä peliliike avata näin aikaisin. Tuomaan Markkinat ovat yhdet suosikkijoulumarkkinoistani maailmassa, mutta Suomi saisi panostaa näihin joulutoreihin paljon enemmän.

 

 

Vuosi sitten olimme viikonlopun Wienissä, jossa on kyllä maailman kauneimmat ja parhaimmat joulumarkkinat. Kolmessa päivässä emme ehtineet käydä edes kaikkia joulutoreja läpi. En tiedä olisinko koskaan edes lähtenyt Wieniin, ellen olisi kuullut niin paljon positiivista juurikin kaupungin joulutoreista. Joulumarkkinat siis todella saavat ihmiset matkustamaan. Ne on edes kerran koettava. Olisin halunnut tänäkin vuonna lähteä viikonloppureissulle joulutorien perässä, mutta aikataulut eivät nyt antaneet periksi. Ystäväni asuu Luxemburgissa ja olen vain ihaillut kuvia ja videoita joulutoreilta..

 

Upeita joulumarkkinoita voi löytää myös muun muassa Hampurista, Münchenista, Berliinistä, Pariisista, Kööpenhaminasta, Prahasta Krakovasta ja Budapestista. Wien oli aivan upea kokemus, joulumarkkinoiden lisäksi söimme alkuperäistä sacherkakkua, vierailimme palatsissa, huviteltiin maailmanpyörässä ja katseltiin kattoterassilta (okei sielläkin oli joulumarkkinat) jouluvalaistuksessa kylpevää kaupunkia ja rusettiluistelua. Missä on sun mielestä parhaimmat joulumarkkinat? 

 

 

Tänä vuonna virittäydytään kuitenkin joulutunnelmaan täällä Suomessa. Itsenäisyyspäiväviikonlopuksi lähden mökille valmistelemaan joulua. Ei kaduta kyllä yhtään että laitoin joulun kotiin niin aikaisin, nyt saa vain nauttia ja olla. Tavallinen työpäiväkin tuntuu paljon tunnelmallisemmalta kun kuusi valaisee toimistoa ja jouluradio soi aikaisesta aamusta iltapäivään.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Senhän pitäisi olla se elämä, jota nyt elät. Silti aika harva meistä voi sanoa elävänsä juuri sellaista elämää, jonka on aina halunnut. Kaikkialla kehotetaan olemaan kiitollinen siitä mitä on, mutta sitten ei kuitenkaan saisi tyytyä mihinkään ihankivaan.. Mikä estää sinua elämästä unelmaelämääsi ja millainen on unelmaelämäsi?

 

 

Raha ja aika? Ne unelmaelämän suurimmat viholliset. Kumpaakin on yleensä liian vähän. Mieli kuitenkin tottuu kaikkeen ja vaikka saisit paljon rahaa tai paljon aikaa, on luonnollista ettei siitä voi iloita ikuisesti. Olen toistanut näitä asioita varmaan miljoona kertaa, mutta tuntuu että vasta tänä vuonna täytettyäni kolmekymmentä vuotta olen löytänyt itseni. Tiedän, kuka olen, mitä haluan ja mitä en halua. Luulen, että se johtuu nuoruudessani tapahtuneista ikävistä asioista – olin kaiken sen jälkeen vähän hukassa. Näköjään lähemmäs viisitoista vuotta. Hassua, että samaan aikaan kun vaalensin lopullisesti hiukseni, tuntui että löysin itseni uudelleen. Joskus isojen elämänmuutosten myötä myös ulkonäkö muuttuu, mulla kävi niin ehkä sattumalta tai sitten universumilla oli sormensa pelissä siinäkin.

 

Suurimmaksi osaksi olen jo saanut elämän, jonka haluan mutta ehkä nyt kun kirjoitan näitä asioita ylös, tietoisesti alan tavoitella sitä unelmaelämääni vielä konkreettisemmin. Joskus jo pelkkä asioiden ääneen sanominen ja luetteleminen auttaa. Tästä tulee sitten aikamoinen sillisalaatti, mutta kirjoitan tätä lähinnä itseäni varten. Yritä pysyä mukana.

 

 

Omalta elämältäni haluan ennen kaikkea rakkautta. Vähän myös sellaisia kirjoissa kuvailtuja suuria tunteita, niitä on ihan oikeasti olemassa. Ne vain hukkuvat siihen arkeen kun elämä alkaa tuntua itsestäänselvältä. Turvallisuutta, varmuutta, ja sitä tunnetta, että tämä on tässä vielä huomennakin. Omannäköisen kodin, jossa koko perhe voi hyvin. Ehkä vähän enemmän tilaa, tämä tosin perustuu juuri siihen, että mikään ei tunnu riittävän. Oikeasti en todellakaan tarvitse enempää tilaa. Haluan pitää kiinni siitä levollisesta olosta, joka yhä useammin valtaa mielen. Tunteesta, että juuri nyt on siellä, missä kuuluukin olla.

 

En ole enää sellainen hetkessä eläjä kuin aiemmin ja mietin asioita aina pidemmällä tähtäimellä. Säästän vain huvikseni säästämisen ilosta ja karsin jatkuvasti turhaa ja tarpeetonta elämästä. Ajattelin virheellisesti aiemmin, että hauskaa on vain silloin, kun menee vauhdilla eteenpäin sen kummemmin seurauksia miettimättä. Sanotaan, että olihan se silloin siinä hetkessä hauskaa, mutta olisihan sitä voinut vähän enemmän pysähtyä ajattelemaan seurauksia. Lopulta olin kuitenkin aika onneton.

 

 

Kavahdan rahalla ja materialla leveilyä, se karkottaa minut nykyään heti. Yhä enemmän piilottelen logoja ja valitsen sellaisia vaatteita ja asusteita, jotka eivät huuda designerinsa nimeä. Rakastan silti laatua, tiettyjä ylellisyyksiä ja mahdollisuutta nähdä maailmaa. Sen takia on tehtävä töitä. Työ ei kuitenkaan saisi määrittää liikaa elämää ja sen vastapainona on oltava hitautta. Liiallinen työnteko stressaa ja stressi sairastuttaa. Siinä missä ennen nollasin raskasta viikkoa lähtemällä baariin, ymmärrän nyt että saan paremman olon esimerkiksi avantouinnista. En ole lopettanut juhlimista kuitenkaan kokonaan, mutta.. Jatkuvasti vähentänyt ja se on yksi parhaimmista muutoksista joita on tapahtunut.

 

Haluan voida hyvin, pystyä liikkumaan ja kehittymään. Liikunta on isossa osassa mun unelmaelämässä. Tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että minulla on mahdollisuus liikkumiseen. Haluan ravita kehoa ja mieltä puhtaalla ruoalla, enkä sairastuttaa itseäni huonolla ravinnolla. Haaveilen, että elämässäni oli paljon enemmän joogaa ja jotain siihen liittyvää.

 

 

Haluan päästä lopullisestikin eroon kaikista ulkonäköpaineista ja muista suorittamisen paineista ja ennen kaikkea olla välittämättä niitä muille. On hirveää, jos joku ahdistuu sen takia, että minä itse loisin paineita tavoiteltavasta elämästä. Sen sijaan haluaisin jakaa hyvää oloa ulospäin, sekä luoda uskoa että sinä voit tehdä elämästäsi juuri niin ihanaa kuin haluat. Me pystymme niin paljon enempään kuin itse uskomme. Toivoisin pystyväni antamaan itsestäni myös enemmän muille ja ehkä myös avaamaan sydäntäni vähän enemmän. Vaikka olen kovin tyytäväinen elämääni tällä hetkellä, toivoisin silti että voisin olla vieläkin avoimempi, puhua ja näyttää tunteitani rohkeammin. Kuoren alla kun on niin erilainen ihminen, kuin se jonka monet luulevat tuntevansa.

 

Haluan tietää paikkani, omat vahvuuteni ja kokea elämäni merkitykselliseksi. Haluan hyväksyä kaikki erilaiset tunteet, oppia ehkä vähän hillitsemään osaa niistä, antamaan anteeksi ja näkemään huolienkin läpi positiivisesti. Tätä kaikkea toivon myös lapseni elämään. Loputonta uteliaisuutta, terveitä elämäntapoja, rakkautta ja huolenpitoa.

 

 

Paljon näistä asioista on matkan varrella toteutunut ja tavoitteetkin muuttuvat jatkuvasti. Onneksi vain parempaan suuntaan. 20-vuotias halusi vain tissit ja Rolexin, 30-vuotias pärjäisi vallan hyvin ilmankin. Millaisen elämän sinä haluat?

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Mirvan Joulu taitaa olla jo käsite tuttavapiirissäni. Ystäväni naureskelevat jouluvalmisteluilleni jo marraskuun alussa ja kaikki tietävät, kuinka jouluihminen olen. Kaksi kuukautta fiilistelen täysillä joulua, mutta heti vuodenvaihteen jälkeen haluan korjata sen pois ja aloittaa uuden raikkaan vuoden puhtaalta pöydältä, johon ei kuulu enää glitteriä eikä tonttu-ukkoja. Loppiaisena on jo ihan uudet kujeet. Nyt on kuitenkin se paras aika vuodesta, sillä saa ihan luvan kanssa vain tunnelmoida, leipoa koko kodin täyteen mausteisia tuoksuja ja tarjoilla ystäville glögiä useampanakin iltana viikossa. Millainen sitten on Mirvan Joulu?

 

 

Glögi Suosikkini on niinkin simppeli kuin alkoholiton Blossa. Toinen hyvä on Wanhan Porvoon Fabriikki. Alkoholiversioista vanha kunnon Hehkuviini, tuo lämpimiä joulumuistoja mieleen. Jos haluat kontata glögi-illasta kotiin, sekoita Hehkuviiniin Fireballia rakkaan ystäväni Annan reseptillä. En tiedä nyt miten tosissani annoin tämän vinkin. Glögit juodaan tietysti glögilaseista, isältäni jäi paljon Iittalan Tsaikka-laseja, jotka ovat käytössä vain jouluisin glögin tarjoilussa. Tulee lapsuus mieleen. Glögi-illat ovat parasta ihan arkenakin, silloin lasista löytyy kylläkin tuo alkoholiton vaihtoehto.

 

Kuusi Less is more on varmasti vähiten joulukuustani kuvaava lause. Mitä isompi, tuuheampi ja koristeellisempi – sitä parempi. Saan kaksimetriseen kuuseen tungettua helposti kolme kassillista koristeita. Oman kuuseni koristeilla on lähes kaikilla jokin tarina. Ne ovat aarteita ja muistuttavat jokainen menneistä jouluista. Ostan paljon koristeita myös reissuista, meidän kuusessa on tänä vuonna koristeita mm. Keski-Euroopan joulutoreilta ja Jenkeistä. Tänäkin jouluna saan kaksi kuusta, sillä Lappiin laitan toisen. Kotona joulukuusemme on mallia ihan överi american dream, Lapissa on taas perinteistä punaista. Ainiin, onhan meillä toimistollakin kuusi. Hih, hullu joulukuusimuija täällä hei!

 

 

Koristeet Meillä on kaikkea, aina valoista joululakanoihin. Joulukoristeiden määrässä olen kaikkea muuta kuin minimalisti. Koti muuttui tosiaan jo marraskuun alussa joulumaaksi ja luulen, että lisää on vielä tulossa. Minusta olisi ihanaa, että lapseni muistaisi vielä aikuisenakin ne tietyt joulukoristeet, joita äidillä oli. Muistan itsekin äidin ja mummon jouluaarteet. Pidän paljon myös valoista ja joulun alla voisin käyttää valaistuksena vain jouluvaloja. Tiedättekö sen tunteen, kun muut ovat menneet jo nukkumaan ja ainut valo on olohuoneessa loistava kuusi? O Holy Night soi päässä ja koko koti on täynnä joulun rauhaa..

 

Siivous En ole tehnyt vuosiin mitään sen kummempaa joulusiivousta, siivoan kaappeja ja muita erikoisempia juttuja silloin, kun innostus iskee. Ennen joulua haluan kuitenkin siistiä kodin niin, että on sitten ihana palata joulunvietosta siistiin kotiin. Tänä vuonna taas tosin siivoan joulun pois heti kun palaamme. Jouluun kuitenkin kuuluu siisti, kaunis ja rauhallinen ympäristö. Stressiltä välttyy kun pyrkii pitämään kodin siistinä ja järjestyksessä ympäri vuoden. Joulukoristeet ja kuuset näyttävät paljon kauniimmilta siistissä kodissa.

 

 

Pikkujoulut Olen vuosittain juhlinut pikkujouluja paljonkin, ja viime- ja toissavuonna meillä olikin todella isot juhlat kotona ystäville juuri ennen rauhoittumista joulun viettoon. Tänä vuonna nautin joulunalusajasta kuitenkin paljon rauhallisemmin, mutta perinteisesti viimeinen viikonloppu ennen joulunviettoon lähtemistä skoolataan ystävien kanssa. Joka vuosi täytyy kuitenkin vähintään kerran pukeutua juhlavasti, meikata silmät tummaksi ja nauttia glitteristä ja vähän turhan vahvasta glögistä.

 

Joulumarkkinat Viimeistään joulumarkkinoilla saa joulumielen. Tänä vuonna se ei onneksi ole ollut kadoksissa, mutta joskus aiempina vuosina sitä on saanut vähän metsästää. Lämpimästi päälle ja joulumarkkinoille nauttimaan tunnelmasta, valoista, karuselleista ja ihanista kojuista. Kirjoitan pian postauksen siitä, missä on mun mielestä kauneimmat joulumarkkinat. Suomessa Tuomaan Markkinat ovat meille ihana perinne. Mut on muuten joskus viety ex tempore-treffeille joulumarkkinoille! Täydellinen treffi-idea joulunalusajalle jos mietit sellaisia.

 

 

Jouluruoka Olen löytänyt leivonnan ilon taas pitkästä aikaa, nuorempana olin hyvinkin innokas kokki ja leipuri. Mikä olisikaan parempi aika leipoa kuin ihana joulu? Kaikki leivonnaiseni piparkakkuja ja joulutorttuja (klassikot) lukuunottamatta ovat terveellisiä, vegaanisia ja gluteenittomia ja leivottu ilman valkoista sokeria. Haluaisitteko lukea kenties lisää reseptejä? Perinteisesti olemme tehneet aina piparkakkutalon yhdessä perheen kanssa heti marraskuun alussa. Niin tänä vuonnakin ja nyt suloinen talo on ihastuttanut meitä jo kolme viikkoa ruokapöydällä. Piparkakkutaikinasta saa rakennettua ihania joulukoristeita. Meillä on aina melko perinteisiä jouluruokia ja voisinkin sanoa olevani hyvin konservatiivinen jouluruokien suhteen. Suhtaudun vieroksuen ”jouluruokaa uudelle twistillä” -tyyppisiin kokeiluihin. Tänäkin vuonna teen itse jouluruoat, aloitan hyvissä ajoin mökillä niin ei tule sitten kiire. Mun suosikkeja ovat lanttulaatikko, kinkku ja salaisella ohjeella tehty sinappi, mädit ja smetanasetit.. Mmm, siis voisin elää jouluruoilla.

 

Lahjat ja hyväntekeväisyys Ärsyynnyn liiasta tavaramäärästä enkä pidä ajatuksesta, että joulua odotetaan lahjojen takia. Itse en enää ollenkaan odota että saisin edes lahjoja. Toki lahja on ihana saada silloin, kun se on oikeasti mietitty ja saajansa näköinen. Rakastan kuitenkin antaa lahjoja ja ilahduttaa niillä ajatuksen takia. Siksi en kärsi enää ollenkaan lahjastressistä, vaan mietin hyvissä ajoin etukäteen joululahjat läheisille. Micaelin toiveita lukuunottamatta kaikki lahjat on jo mietitty valmiiksi. Ennen vaelsin kauppoja läpi paniikissa pari päivää ennen joulua ja jouduin väkisin keksimään jotain. Kai sitä näin kolmekymppisenä oli viimeistään aika viisastua. Lahjoitan joka joulu hyväntekeväisyyteen jotain – rahaa, lahjoja, eläinten tarvikkeita.. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen joulukeräykseen vien eläimille tarpeellisia tavaroita tai ruokaa, osallistun Joulupuu-keräykseen ja olen myös lahjoittanut Facebookin Jouluapua-ryhmän kautta ruokaa ja lahjoja heille, joilla ei ole mahdollisuutta viettää samanlaista joulua kuin minulla.

 

 

Stressi Lahjoista on helppo siirtyä stressiin, sillä nimenomaan ne tuovat monille sitä turhaa stressiä. Stressin sanotaan kuuluvan jouluun, minusta se kuulostaa ihan kauhealta. Ei joulun kuulu olla stressaavaa aikaa, vaan nimenomaan rauhaa ja rentoutumista oikein pakon edessä kun on kerrankin aikaa. Joulustressi on kuitenkin mahdollista välttää ihan tietoisesti. Se on ajanhallintaa ja suunnittelua siinä missä arkikin. Päätä, ettet stressaa. Sekin jo auttaa. Maailman ei tarvitse olla valmis jouluna. Ensi vuonna on kuitenkin taas uusi. Stressitön joulu on paras joulu, ei se loppuun asti mietitty ja puunattu juhlapyhä, joka vie voimat tekijältään.

 

Joulunviettopaikka Vietämme nyt kolmatta joulua mökillä. Lapin joulut ovat niin tunnelmallisia. Etelässä vietetystä joulusta kaipaan oikeastaan ainoastaan hautausmaalla vierailua ja isoäitini aattoillan vierailua johon ehdin tottua. Ehkä myös vähän äidin tekemiä jouluruokia, nyt äiti tulee vasta aattona mökille niin olen vastuussa keittiöstä ihan itse. Tänä vuonna lupasimme Micaelille, että aattoaamuna mennään laskettelemaan ja itse käyn aina hiihtämässä aattona perinteisesti lenkin. Liikunta muuten kuuluu mun jouluun, muistan kuinka nuorempana olin aina viimeistään joulupäivänä ihmeen levoton ja ahdistunut, se johtui konvehdeista, makaamisesta ja sisällä olosta. Jouluhan on parasta aikaa tehdä vaikka yhteisiä kävelylenkkejä perheen kanssa. Me vietämme joulua perinteisesti oman perheeni ja mieheni enon kanssa. Mukaan on mahtunut vuosien varrella myös ystäviä, jotka eivät ole voineet viettää joulua oman perheensä kanssa. Tule meille jouluksi -biisi muistuttaa mua aina siitä, ettei perheen merkitys jouluna rajoitu pelkkään sukulaisuuteen.

 

Oliko tuttuja juttuja muillekin? Mikä on parasta sun joulussa?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian