Vietettiin helteistä sunnuntaita Naantalin Muumimaailmassa. Puoli kuudelta Muumi-tunnaria laulamaan herännyt lapsi tuntui olevan enemmän innoissaan ”muumilaaksopäivästä” kuin jouluaatosta. Riemu jatkui ystävien kanssa koko päivän, Muumit ovat suuria suosikkeja ja tykkään itse aikuisenakin Muumimaailman konseptista. Simppeliä, luonnonläheistä, liikuntaa ja niitä vanhoja rakkaita satuhahmoja. Aina ei tarvita suuria huvipuistolaitteita, uuden ajan animaatiohahmoja ja virtuaalitodellisuutta. Helteisen muumilaaksopäivän kruunasi vielä pari tuntia meressä ja illalla uutta Muumi-kirjaa lukiessa pieni poika totesikin, että tää oli kesän paras päivä.

 

 

Samat sanat taisin kuulla myös Lintsi-päivän jälkeen kesäloman ensimmäisenä päivänä. Muistatteko kun kirjoitin postauksen epäreilusta kesälomasta? Samaan aikaan kun itse nautimme helteistä veneellä kaiken maailman lelujen ja pelien keskellä, ajattelen vähän väliä heitä, joiden kesälomaan ei syystä tai toisesta kuulu näitä asioita. Tuon postauksen kirjoittamisen jälkeen jäin entistäkin useammin miettimään, miten voisin auttaa konkreettisesti edes yhtä perhettä ja heidän lapsiaan. Että hekin saisivat sen kauan odotetun huvipuisto-, tai muumilaaksopäivän. Tai mitä tahansa tykkäävätkin tehdä.

 

 

On kauheaa tajuta että voi auttaa, mutta kuitenkaan ei voi auttaa kaikkia. Haluaisin tehdä kuitenkin jotain ja siksi ajattelin järjestää täällä blogissa (ilman mitään yhteistyökumppaneita tai muita välikäsiä) arvonnan, jonka voittaja saa liput koko perheelle valitsemaansa huvi-, tai teemapuistoon tai muuhun omaan suosikkiaktiviteettin. Siksi, että voisin edes yhtä lasta auttaa nauttimaan vieläkin enemmän tästä kesästä. Kerro siis kommenttiboksissa mihin ja millä porukalla sinä lähtisit viettämään lasten kesän parasta päivää?

 

Koska en mitenkään voi itse vain valita yhtä, arvon voittajan kaikkien kommentoineiden kesken. Siksi toivonkin, että osallistujat olisivat juuri heitä, jotka eivät itse syystä tai toisesta pysty tarjoamaan lapsille vaikka sitten sitä hauskaa huvipuistopäivää. Suoritan arvonnan elokuun ensimmäinen päivä, joten 31.7. iltaan asti on aikaa osallistua. Muista jättää siis kommenttikenttään sähköpostiosoitteesi (ei tule näkyviin kommentissasi) niin tavoitan sinut henkilökohtaisesti ♥ Ihanaa hellepäivän jatkoa, t. Mirva & Miksu

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


En koe itse somen päivittämistä minkäänlaisena taakkana, sillä päivitän sitä tasan just silloin, kun huvittaa. Olen siitä ehkä erilainen tämän blogityöni kanssa, etten juurikaan seuraa kävijälukuja enkä myöskään toimi minkäänlaisen analytiikan mukaan. Toki monet sanovat, että pitäisi mutta.. Tunnen itseni, olen liian herkkä stressaamaan ja koska tykkään toistaiseksi kirjoitella blogia näinkin usein, kokisin tuollaisesta jatkuvasta lukujen seuraamisesta ja analysoinnista aivan liikaa paineita. Ja siitä jos jostain kärsii suoraan blogini ja sen sisältö. Kaiken maailman blogikonsultit kehottavat myös keskittymään kapeaan aihepiiriin, mun blogi on sekoitus aivan kaikkea. Täältä saatat löytää reseptin raakakakkuun, arvostelun urheilukellosta, urheilua, suuria tunteita ja ajankohtaisia aiheita, lapsiperhearjen tuskailua ja yks kaks vaikka uusia vaatteita.

 

 

 

Tykkään ihan hirveästi kirjoittaa lomalla. Oikeastaan kaikkein eniten loman jälkeen, sillä silloin olen inspiroitunut eniten. Olen ladannut akkuja saaristossa kohta jo kolme viikkoa (no kävin mä välillä käymässä niissä oikeissa töissäkin) ja ihan omasta halustani tälläkin hetkellä, Naantalin pimenevässä illassa kirjoitan (vaihteeksi) ajatuksia bloggaamisesta. Palatakseni kuitenkin otsikkoon, monet somevaikuttajat ovat pitäneet, tai pitävät, taukoa. En yhtään ihmettele miksi. Sosiaalinen media työnä, oli se sitten Instagramin tai blogin päivittämistä, on nykyään todella rankkaa, jos elää jatkuvasti analytiikan ja kaiken sen ”näin pitäisi tehdä” ohjeistuksen mukaan. Se kun ei anna hetkeksikään taukoa ja uusien kasvojen on nykyään lähes mahdotonta päästä pinnalle. Suosituimmat blogitkin ovat monet yllättävän sisällöttömiä. En ihmettele, että tauko ja harva postaustahti ovat tällä hetkellä suorastaan trendi blogimaailmassa.

 

 

Välillä mietin itsekin, että onko tässä mitään järkeä? Kirjoittaa lähes päivittäin sekä olla aina kuvaamassa jotain, oikeastaan kaikkialla. Mietin sitä kuitenkin vain silloin, kun on kiire. Nyt lomalla en koe blogini päivittämistä minkäänlaisena taakkana ja tauko blogista kuulostaa ihan hassulta. En mä halua mitään taukoa pitää. Rakastan kuvaamista ja kirjoittaminen on liikunnan lisäksi yksi ainoista asioista, joka oikeasti saa mun ajatukset muualle. Kuitenkin samaan aikaan olen vahvasti sitä mieltä, etten todellakaan halua tuottaa mitään turhaa sisältöä, jota en klikkaisi itsekään auki. Toki tää on vain mun mielipide, mutta moni bloggaaja ja somevaikuttaja kompastuu siihen, että on muka pakko päivittää usein.

 

 

Saisin varmasti enemmän lukijoita ja yhteistyökumppaneita jos tutkisin analytiikkaa ja antaisin blogille enemmän aikaa ja näkisin vaivaa. Mä haluan kuitenkin pitää tän tällaisena, mun näköisenä ja rehellisenä sekamelskana. Toki parasta on aina lukijat ja vuorovaikutus teidän kanssa, joten senkin takia olisi ihana kuulla mitä te haluaisitte lukea? Tähän postaukseen kysyin inspiraatiota 4v 11kk pojalta ja hän sanoi vain että kirjoita mamma vaikka siitä blogista. Ja siitähän mä just kirjoitin.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


Pitäisikö sanoa, vihdoin kesälomareissu jota on odotettu! Piti lähteä jo pari viikkoa sitten, mutta eilen saatiin viimeinkin köydet irti Hangosta ja lähdettiin hetkeksi liikkeelle. Tästä tulikin vähän sellainen Hanko-kesä, mutta mikäs siellä ollessa toisessa kotisatamassa. Mun suosikkikesäkaupungissa on paljon kivempaa kuin kotona heinäkuussa. Vene on nyt kunnossa (seuraavaa vikaa odotellessa heh heh) ja eilen illalla ajettiin Naantaliin. Oon tällä hetkellä niin onnellinen ja jossain omassa kesälomakuplassani, etten keksi edes mitään sen fiksumpaa kirjoitettavaa. Ei kai sitä tarvitsekaan. Huomaatteko muuten, miten lämpö vaikuttaa ajatuksen kulkuun? Mulla ei ainakaan toimi pää sitten yhtään täällä helteessä.

 

 

Vietettiin muutama päivä Hangossa ennen lähtöä ystävien kanssa ja ai että, miten ihanaa meillä on ollut. Vioista huolimatta kesän parhaimpia päiviä. Yölliset saunat, uusi SUP-lauta, paljon aurinkoa ja itse tehtyjä illallisia ja terveellisiä aamiaisia.. Uimista, pelejä, ja viikko sitten saatu idea ostaa ystäväperheelle vene. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja parissa päivässä kaupat tehty, vene tuotu Tampereelta Hankoon ja laitettu kaikin puolin kuntoon. Tänne me ajeltiin eilen peräkkäin, ihan huikeeta!

 

 ’

 

Toistaiseksi suunnitelmissa on lähteä edelleen Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, mutta katsotaan nyt. Mennään sinne, missä on hyvä sää. Voisin kiljua onnesta katsoessani sääennusteita -viime kesän kaltaiset superhelteet, yaasssss! Huomenna mennään kauan odotettuun Muumimaailmaan (Haisuli sitä, Haisuli tätä) ja varmaan parin päivän päästä jatketaan täältä eteenpäin. Aika hullua muuten, miten selvästi muistan kuinka olimme täällä tasan vuosi sitten. Luulin olevani jotenkin hyvinvoiva ja terve, vaikka todellisuudessa vointi oli ihan surkea. Kroppa ja mieli olivat molemmat ihan loppu, mutta eihän sitä silloin tajunnut. Nyt kun on oikeasti terve, huomaa millaista elämän kuuluisi olla. Aika kivaa ♥ Palaillaan myöhemmin vähän fiksummilla jutuilla, nyt lounaalle ja uuden harrastuksen pariin, suppailu on niin siistiä (ja vaikeeta)!

 

PS. Jaa sun kesälomasuosikit saaristosta asap!