Mirvan Joulu taitaa olla jo käsite tuttavapiirissäni. Ystäväni naureskelevat jouluvalmisteluilleni jo marraskuun alussa ja kaikki tietävät, kuinka jouluihminen olen. Kaksi kuukautta fiilistelen täysillä joulua, mutta heti vuodenvaihteen jälkeen haluan korjata sen pois ja aloittaa uuden raikkaan vuoden puhtaalta pöydältä, johon ei kuulu enää glitteriä eikä tonttu-ukkoja. Loppiaisena on jo ihan uudet kujeet. Nyt on kuitenkin se paras aika vuodesta, sillä saa ihan luvan kanssa vain tunnelmoida, leipoa koko kodin täyteen mausteisia tuoksuja ja tarjoilla ystäville glögiä useampanakin iltana viikossa. Millainen sitten on Mirvan Joulu?

 

 

Glögi Suosikkini on niinkin simppeli kuin alkoholiton Blossa. Toinen hyvä on Wanhan Porvoon Fabriikki. Alkoholiversioista vanha kunnon Hehkuviini, tuo lämpimiä joulumuistoja mieleen. Jos haluat kontata glögi-illasta kotiin, sekoita Hehkuviiniin Fireballia rakkaan ystäväni Annan reseptillä. En tiedä nyt miten tosissani annoin tämän vinkin. Glögit juodaan tietysti glögilaseista, isältäni jäi paljon Iittalan Tsaikka-laseja, jotka ovat käytössä vain jouluisin glögin tarjoilussa. Tulee lapsuus mieleen. Glögi-illat ovat parasta ihan arkenakin, silloin lasista löytyy kylläkin tuo alkoholiton vaihtoehto.

 

Kuusi Less is more on varmasti vähiten joulukuustani kuvaava lause. Mitä isompi, tuuheampi ja koristeellisempi – sitä parempi. Saan kaksimetriseen kuuseen tungettua helposti kolme kassillista koristeita. Oman kuuseni koristeilla on lähes kaikilla jokin tarina. Ne ovat aarteita ja muistuttavat jokainen menneistä jouluista. Ostan paljon koristeita myös reissuista, meidän kuusessa on tänä vuonna koristeita mm. Keski-Euroopan joulutoreilta ja Jenkeistä. Tänäkin jouluna saan kaksi kuusta, sillä Lappiin laitan toisen. Kotona joulukuusemme on mallia ihan överi american dream, Lapissa on taas perinteistä punaista. Ainiin, onhan meillä toimistollakin kuusi. Hih, hullu joulukuusimuija täällä hei!

 

 

Koristeet Meillä on kaikkea, aina valoista joululakanoihin. Joulukoristeiden määrässä olen kaikkea muuta kuin minimalisti. Koti muuttui tosiaan jo marraskuun alussa joulumaaksi ja luulen, että lisää on vielä tulossa. Minusta olisi ihanaa, että lapseni muistaisi vielä aikuisenakin ne tietyt joulukoristeet, joita äidillä oli. Muistan itsekin äidin ja mummon jouluaarteet. Pidän paljon myös valoista ja joulun alla voisin käyttää valaistuksena vain jouluvaloja. Tiedättekö sen tunteen, kun muut ovat menneet jo nukkumaan ja ainut valo on olohuoneessa loistava kuusi? O Holy Night soi päässä ja koko koti on täynnä joulun rauhaa..

 

Siivous En ole tehnyt vuosiin mitään sen kummempaa joulusiivousta, siivoan kaappeja ja muita erikoisempia juttuja silloin, kun innostus iskee. Ennen joulua haluan kuitenkin siistiä kodin niin, että on sitten ihana palata joulunvietosta siistiin kotiin. Tänä vuonna taas tosin siivoan joulun pois heti kun palaamme. Jouluun kuitenkin kuuluu siisti, kaunis ja rauhallinen ympäristö. Stressiltä välttyy kun pyrkii pitämään kodin siistinä ja järjestyksessä ympäri vuoden. Joulukoristeet ja kuuset näyttävät paljon kauniimmilta siistissä kodissa.

 

 

Pikkujoulut Olen vuosittain juhlinut pikkujouluja paljonkin, ja viime- ja toissavuonna meillä olikin todella isot juhlat kotona ystäville juuri ennen rauhoittumista joulun viettoon. Tänä vuonna nautin joulunalusajasta kuitenkin paljon rauhallisemmin, mutta perinteisesti viimeinen viikonloppu ennen joulunviettoon lähtemistä skoolataan ystävien kanssa. Joka vuosi täytyy kuitenkin vähintään kerran pukeutua juhlavasti, meikata silmät tummaksi ja nauttia glitteristä ja vähän turhan vahvasta glögistä.

 

Joulumarkkinat Viimeistään joulumarkkinoilla saa joulumielen. Tänä vuonna se ei onneksi ole ollut kadoksissa, mutta joskus aiempina vuosina sitä on saanut vähän metsästää. Lämpimästi päälle ja joulumarkkinoille nauttimaan tunnelmasta, valoista, karuselleista ja ihanista kojuista. Kirjoitan pian postauksen siitä, missä on mun mielestä kauneimmat joulumarkkinat. Suomessa Tuomaan Markkinat ovat meille ihana perinne. Mut on muuten joskus viety ex tempore-treffeille joulumarkkinoille! Täydellinen treffi-idea joulunalusajalle jos mietit sellaisia.

 

 

Jouluruoka Olen löytänyt leivonnan ilon taas pitkästä aikaa, nuorempana olin hyvinkin innokas kokki ja leipuri. Mikä olisikaan parempi aika leipoa kuin ihana joulu? Kaikki leivonnaiseni piparkakkuja ja joulutorttuja (klassikot) lukuunottamatta ovat terveellisiä, vegaanisia ja gluteenittomia ja leivottu ilman valkoista sokeria. Haluaisitteko lukea kenties lisää reseptejä? Perinteisesti olemme tehneet aina piparkakkutalon yhdessä perheen kanssa heti marraskuun alussa. Niin tänä vuonnakin ja nyt suloinen talo on ihastuttanut meitä jo kolme viikkoa ruokapöydällä. Piparkakkutaikinasta saa rakennettua ihania joulukoristeita. Meillä on aina melko perinteisiä jouluruokia ja voisinkin sanoa olevani hyvin konservatiivinen jouluruokien suhteen. Suhtaudun vieroksuen ”jouluruokaa uudelle twistillä” -tyyppisiin kokeiluihin. Tänäkin vuonna teen itse jouluruoat, aloitan hyvissä ajoin mökillä niin ei tule sitten kiire. Mun suosikkeja ovat lanttulaatikko, kinkku ja salaisella ohjeella tehty sinappi, mädit ja smetanasetit.. Mmm, siis voisin elää jouluruoilla.

 

Lahjat ja hyväntekeväisyys Ärsyynnyn liiasta tavaramäärästä enkä pidä ajatuksesta, että joulua odotetaan lahjojen takia. Itse en enää ollenkaan odota että saisin edes lahjoja. Toki lahja on ihana saada silloin, kun se on oikeasti mietitty ja saajansa näköinen. Rakastan kuitenkin antaa lahjoja ja ilahduttaa niillä ajatuksen takia. Siksi en kärsi enää ollenkaan lahjastressistä, vaan mietin hyvissä ajoin etukäteen joululahjat läheisille. Micaelin toiveita lukuunottamatta kaikki lahjat on jo mietitty valmiiksi. Ennen vaelsin kauppoja läpi paniikissa pari päivää ennen joulua ja jouduin väkisin keksimään jotain. Kai sitä näin kolmekymppisenä oli viimeistään aika viisastua. Lahjoitan joka joulu hyväntekeväisyyteen jotain – rahaa, lahjoja, eläinten tarvikkeita.. Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen joulukeräykseen vien eläimille tarpeellisia tavaroita tai ruokaa, osallistun Joulupuu-keräykseen ja olen myös lahjoittanut Facebookin Jouluapua-ryhmän kautta ruokaa ja lahjoja heille, joilla ei ole mahdollisuutta viettää samanlaista joulua kuin minulla.

 

 

Stressi Lahjoista on helppo siirtyä stressiin, sillä nimenomaan ne tuovat monille sitä turhaa stressiä. Stressin sanotaan kuuluvan jouluun, minusta se kuulostaa ihan kauhealta. Ei joulun kuulu olla stressaavaa aikaa, vaan nimenomaan rauhaa ja rentoutumista oikein pakon edessä kun on kerrankin aikaa. Joulustressi on kuitenkin mahdollista välttää ihan tietoisesti. Se on ajanhallintaa ja suunnittelua siinä missä arkikin. Päätä, ettet stressaa. Sekin jo auttaa. Maailman ei tarvitse olla valmis jouluna. Ensi vuonna on kuitenkin taas uusi. Stressitön joulu on paras joulu, ei se loppuun asti mietitty ja puunattu juhlapyhä, joka vie voimat tekijältään.

 

Joulunviettopaikka Vietämme nyt kolmatta joulua mökillä. Lapin joulut ovat niin tunnelmallisia. Etelässä vietetystä joulusta kaipaan oikeastaan ainoastaan hautausmaalla vierailua ja isoäitini aattoillan vierailua johon ehdin tottua. Ehkä myös vähän äidin tekemiä jouluruokia, nyt äiti tulee vasta aattona mökille niin olen vastuussa keittiöstä ihan itse. Tänä vuonna lupasimme Micaelille, että aattoaamuna mennään laskettelemaan ja itse käyn aina hiihtämässä aattona perinteisesti lenkin. Liikunta muuten kuuluu mun jouluun, muistan kuinka nuorempana olin aina viimeistään joulupäivänä ihmeen levoton ja ahdistunut, se johtui konvehdeista, makaamisesta ja sisällä olosta. Jouluhan on parasta aikaa tehdä vaikka yhteisiä kävelylenkkejä perheen kanssa. Me vietämme joulua perinteisesti oman perheeni ja mieheni enon kanssa. Mukaan on mahtunut vuosien varrella myös ystäviä, jotka eivät ole voineet viettää joulua oman perheensä kanssa. Tule meille jouluksi -biisi muistuttaa mua aina siitä, ettei perheen merkitys jouluna rajoitu pelkkään sukulaisuuteen.

 

Oliko tuttuja juttuja muillekin? Mikä on parasta sun joulussa?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Elämä on tuonut eteen paljon tilanteita, jolloin olen jopa joutunut hitusen uskomaan kiinalaiseen lääketieteeseen ja filosofiaan. Kiinalaisen filosofian mukaan tarvitsemme pehmeää ja passiivista yin-energiaa sekä energistä ja voimakasta yang-energiaa voidaksemme hyvin. Kun molempia on tarpeeksi ja sopivassa suhteessa, keho ja mieli ovat tasapainossa. En lähde nyt kirjoittamaan syvällisemmin yinistä ja yangista, mutta taustoitan tällä hieman nykyajan hektisen elämäntyylin vaikutusta meihin. Liikaa aktiivisuutta = liikaa yang-energiaa = kehon ja mielen epätasapaino.

 

 

Reipas liikunta, to do -listat, asioiden tekeminen ”pois alta”, energinen musiikki ja sitrushedelmät. Meitä kehotetaan toistuvasti noudattamaan näitä, jotta voisimme paremmin. Ne auttavat liialliseen passiivisuuteen lisäämällä yang-energiaa. Ylisuorittaja nollaa treenaamalla kovatehoisesti raskaan työpäivän jälkeen popin soidessa kuulokkeista, koti pidetään aina siistinä ja arki hallinnassa ruksimalla jatkuvasti listalta tehtäviä töitä ja aamut aloitetaan sitruunavedellä. Tätähän minäkin olen tehnyt jo monta vuotta. Helppo tapa unohtaa myös huolet kun pysyy jatkuvasti kiireisenä. Todellisuudessa näin on hyvin vaikea nauttia elämästä ja tarttua niihin hetkiin. Kuten olen usein kirjoittanut, poltin itseni loppuun. Länsimainenkin lääketiede totesi minut vakavasti ylirasittuneeksi. Sen ansiosta, en enää ajattele että sen takia, yli vuoden ajan olen tehnyt elämässäni paljon muutoksia niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla ja oppinut matkalla paljon. Ja vähitellen löytänyt sen sisäisen rauhan ja yhä useammin totean voivani todella hyvin. Se vaati kuitenkin kehon ja mielen tasapainon löytämistä. Yin loisti poissaolollaan, sillä olin vain vahvistanut yang-energiaa kaikella sillä, jonka luulin helpottavan elämääni. Enkä ole ainoa, joka tämän virheen tekee.

 

 

Hoidin ylirasitustilan ja raudanpuutteen oireita muun muassa akupunktiolla, josta olikin yllättäen apua, vaikka aluksi suhtauduin siihen vähän skeptisesti. Samalla sain arvokasta tietoa yin-energian puutteesta. Hassua, että sen näki minusta (ja esimerkiksi kielestäni) heti. Stressaantunut ja jatkuvasti menossa oleva tyyppi kärsii kiinalaisen lääketieteen mukaan yleensä juuri yin-energian puutteesta. Yiniä voi kuitenkin lisätä vaihtamalla esimerkiksi osan viikon liikuntasuorituksista lempeämpiin vaihtoehtoihin. Itse korvaan nykyään yhä useamman juoksulenkin joogalla. Rankan treeniä muistuttavan joogan sijaan rauhallinen yin-harjoitus, jossa viivytään asanoissa pitkään, tasapainottaa rasittunutta kehoa ja rauhoittaa samalla mieltä. Vaikket uskoisi yiniin ja yangiin ollenkaan, hidastaminen ja rentoutuminen ei ole lainkaan pahitteeksi. Meditaatio kuulosti aina ihan hullujen hommalta, mutta lopulta löysin onneksi sen syvimmän olemuksen kun tarpeeksi kokeilin erilaisia variaatioita. Hengitysharjoitukset poistivat pahimpina päivinä ahdistusta ja saan niillä edelleen rauhoitettua itseni hyvin esimerkiksi uneen, jos hetkellinen stressi yllättää. Parhaimmat hengitysharjoitukset opin hierojalta, joka huomasi kehoni ylivirittyneisyydeen heti kun astuin sisään hoitohuoneeseen. Hiljaisuus on sekin kultaakin kalliimpaa tasapainon tavoittelussa. On uskallettava kohdata itsensä ja todeta se epätasapaino.

 

Kehon ja mielen tasapainoon vaikuttaa myös ruokavalio. Tai no, ruokavaliohan on lähes kaiken hyvinvoinnin perusta. Noudatin aiemmin trendikästä ja eettistä kasvisruokavaliota, mutta minun oli todettava, ettei se sovi minulle. Kun aloin syödä enemmän lämpimiä ruokia ja lisäsin ruokavaliooni myös kotimaisen lihan, aloin voida paremmin. En edelleenkään haluaisi syödä lihaa eettisistä syistä, mutta ainakaan nyt en uskalla siitä luopua. Olen vihdoin löytänyt sen tasapainon, siitä kertoo vihdoin normaalisti toimiva keho ja levollinen mieli. Siedän stressiä ja vastoinkäymisiäkin aivan eri tavalla kuin aiemmin, hyväksyn negatiivisiakin tunteita ja niiden käsittely on helpompaa. En edelleenkään pidä sotkusta ja kiireestä, siivoan monen mielestä liikaa ja liikun paljon, mutta en tunne enää samanlaista stressiä ja ahdistusta. Pikemminkin juuri sitä tasapainoa ja rauhaa. Mikä sinut saa tasapainoon?

 

Googlasin muuten joskus ”Liian vähän yiniä” ja sain vastaukseksi ”Tarkoititko: Liian vähän viiniä?” 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian


 

Itselleni tuntemattomissa kohteissa haluan aina nähdä mahdollisimman paljon. Vähän turhankin usein olen bookannut ja aikatauluttanut aivan liikaa tekemistä lomapäiville ja stressaan sitten kiirettä sekä sitä, ettei aikaa jää itse lomailuun. Ja kun sitten makaan aurinkotuolissa rannalla, poden huonoa omaatuntoa siitä, etten ole nyt tutustunut kohdemaahan niin perusteellisesti, kuin olisin voinut. Varsinainen suorittajan loma.

 

 

Onneksi olen antanut periksi viimeaikoina ajatukselle, ettei lomalla tarvitse välttämättä tehdä mitään sen ihmeellisempää. Joskus pelkkä auton vuokraus näyttää matkakohteesta enemmän kuin ne ”pakolliset” turistinähtävyydet. Meillä ei ollut tänne tullessa (onneksi) mitään sen suurempia suunnitelmia. Tai no, ajattelin että käydään vähintään Abu Dhabissa ja aavikolla mutta.. Jo parin ensimmäisen päivän aikana rento lomaelämä viehätti niin, ettei jaksanut sen suuremmin suunnitella mitään reissuja. Yhtenä aamuna olimme jo hakemassa autoa, muttei jaksettukaan odottaa ja lähdettiin takaisin nauttimaan auringosta. Ihan hyvällä omallatunnolla.

 

 

Siksi on toisinaan ihanaa tulla kohteisiin, jotka ovat jo tuttuja. Ollaan nähty aavikot ja Abu Dhabit ennenkin ja tähän aikaan vuodesta tarvitsimme eniten nimenomaan sitä lomaa. Lomaa arjen suorittamisesta, rutiineista ja kiireestä. On ollut aivan ihanaa vain olla. Meillä on ollut ihan mahdottoman hauskaa kolmistaan ja Micael on nauttinut valosta ja lämmöstä sekä vanhempiensa seurasta ihan valtavasti. Tällä lomalla on treenattu lähes päivittäin, kävelty ihan älyttömiä matkoja, syöty ja nukuttu hyvin sekä oltu muuten kahta drinkkiä lukuunottamatta täysin ilman alkoholia. On tehnyt niin hyvää, tällainen loman pitäisikin olla. Kerrankin se on tuntunut täysin lomalta.

 

 

Nyt pakataan hotellihuoneessa tavaroita kasaan, illalla pääseekin nukkumaan jo omaan sänkyyn. Akkujen lataaminen on saanut aivan uuden merkityksen, nimittäin kotiin palaa oikeasti todella levänneenä eikä lomasta tarvitse lisää lomaa, kuten ennen on vähän tuntunut. On siis ollut ihana reissu, mutta on myös ihana palata kotiin ja takaisin jouluvalmistelujen pariin.. Huomenna koristellaan kuusi! ♥

Kuulostaako suorittajan loma tutulta sinullekin?

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian