Olin eilen 2-vuotiaan poikani kanssa Stockan Herkussa ruokaostoksilla. Ostoskärryt täynnä ruokaa siirryttiin kassan kautta hissiin. Samaan hissiin meidän kanssa tuli tuntematon mieshenkilö ostoskorinsa kanssa. Kerroin Micaelille, että nyt mennään kotiin syömään.

Siinä hississä matkalla parkkihalliin poikani kysyy yhtäkkiä tältä tuntemattomalta herrasmieheltä.. ”Vietkö äidin syömään?” 

Nauratti. Meitä kaikkia. Myös miestä ostoskorin kanssa. Jäi vielä ajatuksissaan väärässä kerroksessakin pois.

Olis se vienyt. 

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Koska emme viettäneet varsinaista isänpäivää, lähdimme perheeni kanssa vihdoinkin viime sunnuntaina kokeilemaan miltä tuntuu lentää.. Kyseessä oli siis tuulitunnelilento Sirius Sport Resortissa, joka sijaitsee Pyhtäällä, noin 100 km Helsingistä itään. Aivan huikea kokemus!

Sirius Sport Resortissa on mahdollista siis lentää tuulitunnelissa ja surffata sisätiloissa, sekä kesäaikaan suppailla Kymijoessa ja kiipeillä ulkona sijaitsevassa Köysipuistossa. Vaikka lunta olikin ulkona, Köysipuisto näytti kuitenkin niin hauskalta, että sinne on pakko mennä ensi kesänä. Vuoden ympäri pääsee kuitenkin surffaamaan sekä lentämään. Surffausta en ole kokeillut, mutta veljeni oli ollut siellä pariinkin otteeseen ja he tykkäsivät kovasti. Katselin surffaajia sivusta ja touhu näytti superhankalalta, mutta tosi hauskalta.

Mutta varsinaiseen asiaan. Miltä tuntuu lentää? Olen nähnyt lapsesta asti unia joissa lennän. Oli suorastaan hullua, että tunne oli aivan sama kuin unessani.

Tuulitunnelilento aloitettiin noin 30 minuutin tekniikkakoulutuksella. Sen jälkeen tunnelin odotustilaan mentiin pienissä ryhmissä. Meitä oli neljä ja lensimme vuorotellen minuutin ja 2 minuutin jaksoissa. Tuulitunneliin kaadutaan vatsalleen ja alhaalta puhaltava voimakas tuuli nostaa ilmaan. Asennolla on todella suuri merkitys sen kannalta, nousetko ylemmäs, törmäätkö seinään vai vajoatko tunnelin pohjalle. Pienetkin liikkeet ratkaisivat lennon onnistumisen. Ohjaaja on kuitenkin kokoajan vieressä neuvomassa, mitä tulee tehdä. Lentäminen, tai oikeastaan sen optimaalisen asennon säilyttäminen olikin yllättävän raskasta. Kun lähdimme tunnelista, tuntui kuin olisi tehnyt koko kropan treenin.

siriussportresort-5

Ai että mä naureskelin näille kuville. Yhdistelmällä kypärä+lentolasit sekä alhaalta vajaa 200 km/h puhaltava tuuli antoi näihin ihan oman säväyksensä. Haha! Yllätin itseni lisäksi myös varmasti koko perheeni, sillä olin yllättävän hyvä lentäjä. Tuntematon mies tuli oikein heittämään yläfemmat kun lähdin pois tunnelista. Aika jäi vain aivan liian lyhyeksi, olisi kiva mennä uudestaan pidemmäksikin aikaa..

siriussportresort-6

siriussportresort-3

siriussportresort

Sirius on kivan lähellä pääkaupunkiseutua, monet tutut ovat ajaneet sinne arki-iltaisinkin Helsingistä. Ajat kannattaa varata etukäteen, joten jos tuleville viikonlopuille on keksittävä tekemistä, suosittelen lämpimästi tätä. Ainakin lentäminen ja vapaapudotuksen tunne oli niin mieletön!

Nyt toivottelen vain energistä ja liikunnallista viikonloppua teille kaikille ja lähden valmistautumaan vuoden ensimmäisiin pikkujouluihin.. Nauttikaa lauantaista 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian


Nykyään yhä useammalla on mahdollisuus pitää etäpäivä tai useampiakin viikon aikana. Olen aina ollut etäpäivien kannalla ja ylipäätään työn joustavuuden. Kun on ollut duunipaikassa, jossa työajat ovat hyvin täsmällisiä ja minuutintarkkoja, osaa arvostaa etätyönteon mahdollisuutta. Pidän muutenkin ajatuksesta, että töitä tehdään silloin kun se itselle sopii, se on nimittäin kaikkein tehokkainta. Tämä tosin pätee vain silloin, kun työmotivaatio on oikeasti kohdallaan.

Vaikka olenkin nykyään enemmän aamuihminen, entisenä iltavirkkuna ahdisti suunnattomasti herätä aamulla seitsemäksi töihin. Kun vihdoin on päässyt työpaikalle, tarvitsee vähintään kupin kahvia. Työt voi olla vaikea aloittaa ja varsinkin näytön tuijottaminen siihen aikaan aamusta tuntuu suorastaan mahdottomalta. Kun tekee väsyneenä töitä, työn tulos on aivan eri luokkaa kuin jos tekisit sitä virkeimmilläsi. Voisiko silloin olla parempi tehdä töitä kotona? Työmatkaan käytetyn ajankin voisi käyttää työntekoon ja saisit nukkuakin hieman pidempään. Se näkyy varmasti työpanoksessa.

Etäpäivä tai jopa kokonaan etätyöskentely mahdollistaa paljon. Toisaalta se tuo työt kotiin ja lomalle. Se vaatii myös itsekuria. Vaikka työmotivaatio olisikin kohdallaan tai vaikka tekisi itselleen töitä, etäpäivinä houkutus tehdä kaikkea muuta saattaa tulla ihan huomaamatta vastaan. Varsinkin koti on työympäristönä sellainen, että siellä keksitään jatkuvasti jotain tekemistä. Pyykkikasa voi osua näkökenttään excel -taulukon takaa, koira pyytää ulos, kävelet huomaamattasi jääkaapille ja pian kokeilet jo uutta smoothiereseptiä.. Kuulostaako tutulta?

Vaikka pystyisin tehdä omaa työtäni periaatteessa samalla tavalla kotonakin jos tekisin tänne pienen toimiston, lähden joka aamu toimistolle. Nyt kun minulla ei ole kolarin takia hetkeen autoa ja työmatkat ovat melkoista sumplimista, jäin tänään kotiin aamuisen koulutuksen jälkeen. Kotiin kävellessäni poikkesin Cafe Kuumaan kahville ja välipalalle. Postauksen kuvatkin ovat tuolta varmasti Helsingin instagrammatuimmasta paikasta. Avasin läppärin ja muiden asiakkaiden tavoin ajattelin tehdä vähän töitä. Kahvilan hälinässä keskittyminen oli kuitenkin vaikeaa. Sain hoidettua pari eilen keskenjäänyttä hommaa. Päätin vaihtaa toiseen työhöni ja valmistella paria blogipostausta. Sain kirjoitettua pari riviä. Söin avokadoleivät loppuun ja lähdin kotiin.

Hiljaisessa asunnossa kuvasin yhden kamppispostauksen kun kerrankin olin valoisaan aikaan kotona, kirjoitin hetkessä kaksi postausta valmiiksi ja suunnittelin aamun koulutuksen pohjalta varsinaiseen duuniini muutaman jutun. Selasin sähköpostit läpi ja tein huomiselle toimistopäivälle selkeän to do -listan. Käsittelin kuvia ja aikataulutin tietyt jutut loppuvuodelle. Tähän kaikkeen ei kulunut edes kaksinkertainen aika verrattuna siihen, että olisin tehnyt töitä jossain muualla. Silti, pidän toimistolla työskentelystä, sillä siellä tunnen olevani tehokkaimmillani ja ympärillä ei ole mitään ärsykkeitä, jotka kiinnittäisivät huomiota. Kotona joudun oikeasti keskittymään etten lähtisi sen pyykkikasan luo.

Olisi kiva kuulla, millaisia kokemuksia teillä on etätyöskentelystä? Onko etäpäivä hyödyllinen vai tuleeko silloin laiskoteltua? Ja onko kellonajalla väliä työnteon kannalta? Luin hiljattain tutkimuksen, jossa tyypillistä 8-16 työaikaa kritisoitiin aika rajustikin. Suurimmalle osalle ihmisistä kun se ei sovi. Nämä ovat mielenkiintoisia juttuja ja myös työnantajan näkökulmasta niitä kannattaa pohtia. Työelämä muuttuu jatkuvasti ja yhä useammalla alalla etätyö on tullut osaksi arkea.

 

FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvannamaria / SNAPCHAT mirvaannamarian