Hei oikein hauskaa vappua poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta! Itse en ole mikään suurten ihmisjoukkojen ystävä ja vaikka Kaivarissa olenkin vappuja viettänyt, en nyt ole erityisemmin surkutellut peruuntuneita suunnitelmia. Perinteiset vappuaaton naamiaisjuhlat tosin ikäväkseni jäivät tänä vuonna väliin, mutta olen oikein iloinen että saan kuitenkin viettää vappua parhaimpien ystävieni kanssa ihan pienen pienellä porukallakin. Vappujuhlintoihin yhdistetään tänä vuonna synttärit ja perinteisten vappumunkkien sijaan halusin leipoa jotain ihanan keväistä ja värikästä. Niin syntyi yksisarviskakku joka hurmasi jo tekovaiheessa yhden pienen herkkusuun ja sainkin viisivuotiaaltani paljon apua leivonnassa ja koristeiden tekemisessä. Hänen kädenjälkensä näkyykin yksisarvisen kultaisessa sarvessa ja vähän pursotuksissakin. Hetken jo ajattelin että teen sarven vielä uusiksi itse, se meni nimittäin katkikin pariin otteeseen ja maalausjälki ei ole siitä tasaisimmasta päästä, mutta hitto, paljon tärkeämpää kuin viimeistelty lopputulos on tietysti yhdessä tekeminen ja innokas osallistuminen.

 

 

Yksisarviskakku on niin aikuisten kuin lastenkin mieleen (tai siis jos joku on sitä mieltä että yksisarviskakku on vain lapsellinen, en halua tuntea häntä :D) ja se on erikoisesta ulkonäöstään huolimatta suhteellisen helppo toteuttaa. Kun leivon itselleni, teen yleensä vain terveellisiä herkkuja, mutta näissä juhlakakuissa käytän ihan surutta sokeria, vehnäjauhoja ja muita ”perinteisiä” leivonta-aineksia. Koristeet, kuten sarvi, korvat ja silmät on tehty sokerimassasta ja tein ne jo melkein viikkoa aiemmin kun oli aikaa. Sarven maalasin kultaisella elintarvikemaalilla, jos teet vastaavaa, suosittelen pitämään esimerkiksi kertakäyttöiset kumihanskat käsissä sillä maali sotkee ja jämähtää helposti. Tein tähän ihan perinteisen 6 munan tumman sokerikakkupohjan 19 cm kakkuvuokaan, jonka leikkasin kolmeen osaan ja täytin kahdella eri kreemillä. Vadelmakreemi toiseen kerrokseen ja vanilja-valkosuklaakreemi toiseen. Täytteeksi sopii myös aivan ihanasti lemon curd tahna, sitä ei ollut tällä kertaa kotona joten päädyin vadelmiin kun en jaksanut tehdä ylimääräistä kauppareissua. Päällystin kakun vielä kokonaan vanilja-valkosuklaakreemillä, tasoitin pinnan palettiveitsellä ja tein vaaleanpunaisella pastavärillä värjätystä kermavaahdosta kevyen liukuvärjäyksen kakun alareunaan. Pursotin sateenkaarenvärisiä ruusukkeita yksisarvisen ”harjaksi” ja lopuksi painoin kevyesti kreemiin kiinni sokerimassasta tehdyt koristeet. Valmista! Tämä suloinen kakku muistuttaa vähän tällaisena erilaisenakin vappuna siitä, että ei se elämä ole niin vakavaa kuitenkaan.

 

”Now I will believe that there are unicorns..” – William Shakespeare


 

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn ja Indieplacen kanssa

     

 

Luin jonkin aikaa sitten erästä parin vuoden takaista blogipostaustani. Ihan nauroin omille jutuilleni, olin kirjoittanut etten koskaan katso televisiota. Niin sitä vaan unohtaa, nimittäin kun muistelen aikaa taaksepäin, ei tarvitse mennä kuin reilun vuoden päähän ja ollaan ajassa, jolloin en tosiaan koskaan katsonut telkkaria enkä istunut edes sohvalla. Tein kokoajan jotain, yleensä kotitöitä ja pää kolmantena jalkana olin aina menossa. Mietin, millaiset ihmiset edes ehtivät seurata sarjoja. Laiskat? Leffan tai sarjojen tuijottelu oli ehkä turhinta, mitä silloin tiesin. Se kynttilä paloi kuitenkin loppuun aika äkkiä, kun sitä poltti molemmista päistä. Syksyllä 2018 vointi olikin tosi kehno ja siitä alkoi paraneminen vakavasta ylirasitustilasta. Palasin vähitellen leffojen ja sarjojen ääreen eikä huono omatunto enää kolkutellut kun katsoin vielä yhden jakson.. 

 

 

En osaa vieläkään rentoutua epäsiistissä kodissa, enkä varmasti koskaan sitä opikaan. Kun löysin Viaplayn kautta tv-sarjat uudelleen tuon vuodentakaisin pakkolevon jälkeen, aloin siitä toivuttuani olla paitsi itselleni lempeä, myös rentoutumaan niitä kotihommia tehdessä. Entinen inhokkikotityöni puhtaan pyykin viikkaus sujuu nykyään paljon mielekkäämmin kun taustalla pyörii joku tv-sarja. Meillä on ruokailutila, keittiö, olohuone ja eteinen samaa tilaa, joten telkkarin näkee kätevästi kaikkialta. Leffat ovat sellaisia, että ne pitäisi jotenkin aina katsoa yhdeltä istumalta liikkumatta sohvalta mihinkään, mutta sarjat menevät kivasti taustalla.

 

Välillä mietin, että kuin tyhmä mä olin kun viikkasin aina hampaat irvessä niitä pyykkejä kylpyhuoneessa tai makkarissa? Ihmekös olikin tylsää. Joulusiivous sujuukin huomaamatta kun laitat Greyn Anatomian just ilmestyneen 15. kauden pyörimään..

 

 

En laske telkkarin ääressä vietettyä aikaa edes ruutuajaksi. Se on omaa hyvinvointiaikaa, aivojen totaalista nollausta. Olen enemmän kuin mielelläni vaihtanut turhan somen selaamisen hetkiin sohvalla. Tiesitkö muuten, että hyvinvointisi ja liikkuvuutesi kannalta paras asento on maata tai oikein röhnöttää sohvalla, ei missään nimessä istua? Sarjoista ja leffoista oppii paljon enemmän uutta kuin somesta, saattaa jopa sivistyä ja ne vievät mukanaan. #vieläyksi pitää niin paikkansa. Ja jos vielä yksi.. Täydellinen syy vain olla ja rentoutua. En malttanut lopettaa sarjojen tuijottamista edes hammaslääkärissä, jossa sain tuijottaa niitä valkaisun ajan. Harvoin sinne haluaisi jäädä, mutta olisi sitä voinut katsoa vielä sen yhden.

 

Nyt joulun alla olen touhunnut niin paljon jouluvalmistelujen parissa, tehnyt töitä ja yksin Miksun kanssa ollessani juossut harrastuksista toisiin. Välillä huomaan käyväni aivan ylikierroksilla, jolloin rauhallisen joogan lisäksi hyvä keino rauhoittua on pysähtyä hetkeksi ja jäädä telkkarin ääreen. Tähän maailman väsyttävimpään vuodenaikaan se kuulostaa myös houkuttelevimmalta vaihtoehdolta.

 

 

Kun olin vuosia pois tv-sarjojen ja leffojen maailmasta, hämmästyin miten laaja tarjonta Viaplaylla on. Siis sieltä löytyy katseltavaa ihan jokaiselle. Lasten sarjoissa se on aina ollut suoratoistopalveluiden ykkönen, mutta en ollut ajatellutkaan miten paljon siellä on katseltavaa aikuisille. Kokosin tähän muutamia poimintoja, näitä on tuijotettu niin lennoilla kuin kotisohvallakin. Nyt kun lentäminenkin on taas niin iisiä Miksun ollessa jo niin iso, pitkällä lennolla ehtii katsoa sarjoja melkein kokonaisen kauden. Minusta on ollut myös ihana katsoa vanhoja suosikkeja, niitä joiden uutta jaksoa odotti silloin telkkarista kuin joulua. Kuka muistaa vielä Buffy – The Vampire Slayer, Dawson’s Creek, X-Files, 24, Seinfeld, King of the Hill? Vanhoja sarjasuosikkeja on niin paljon, ettei niitä ehdi kaikkia edes katsoa. Elämä on tehty kyllä aika helpoksi, ei mainostaukoja eikä sitä viikon malttamatonta odotusta.

 

 

Mun sarjasuosikit 

 

Greyn Anatomia

Rakasta mua

Prison Break (tää oli mun ystäväpiirin suurin puheenaihe silloin kun se tuli telkkarista)

The Good Doctor

SEAL Team

Desperate Housewives

Black Widows 

House (arvatkaa kuinka usein sairaalassa töissä ollessani mietin tätä sarjaa.. En suinkaan Greyn Anatomiaa vaan nimenomaan Housea)

How I met your mother

 

 

Viaplayn marraskuun uutuussarjoja ja leffoja, oletko jo aloittanut?

 

SEAL Team (2. kausi! Mulla on vielä aloittamatta, mutta ykkösestä tykkäsin)

Kuulustelu (tämän aloitin just itse, SUPER koukuttava, katsottiin tätä yhdessä eilen 6 jaksoa, apua!)

Chance

Criminal Minds (uusia jaksoja!)

Riivattu

Greyn Anatomia (15. kausi on täällä)

The Grinch 

Dumbo

 

 

ARVONTA Mikä Viaplayn sarja on sellainen, mitä sun on pakko katsoa #vieläyksi jakso? Kaikkien tätä postausta kommentoineiden kesken arvotaan 2 kk Viaplay katseluaikaa. Osallistumisaikaa on 5.12.2019 asti. Arvonnan tarkemman säännöt löydät täältä. PS. Me jäätiin niin koukkuun tohon Kuulusteluun, että oli pakko vielä katsoa koko 1. kausi loppuun ennen töihin menoa, haha. Suuri suositus!

 

Yhteistyössä: Viaplay &


 

Raising kids is like walking in a park.. Jurassic Park.

 

Moms. The only people who know the true meaning of 24/7.

 

The easiest way to shop with kids is not to.

 

 

It’s the freaking weekend, baby. I’m about to do 15 loads of laundry.

 

Thank you husband, for being an extra child I never wanted.

 

Being a parent is like folding a fitted sheet. No one really knows how.

 

 

I wish there was a face cream called ”before i was a mother”

 

I don’t have a ”9-5”. I have a ”when I open my eyes to when I close my eyes”

 

A worried mother does better research than FBI

 

 

The closest I get to a spa day is when steam from the dishwasher smacks me in the face.

 

Shoutout to my neighbors for pretending they don’t hear me screaming like a psychopath at my kids.

 

Cleaning with children in the house is like brushing your teeth while eating Oreos.

 

Feeling quilty about your kid watching TV? Just put the captions on. Boom! Now they’re reading.

 

Eating all by yourself sounds kind of depressing. Unless you are a parent.

 

A perfect metaphor for parenting is trying to stand up in a hammock without spilling your wine.

 

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian