En ole tainnut koskaan tehdä mitään hiusjuttuja blogiin hiusten vaalennusprojektin päivitystä lukuunottamatta, joten nyt nappasin itseäni niskasta kiinni ja toteutin kerrankin tämän aiemmin kysytyn postauksen hiusten laitosta, eli miten yleensä laitan hiukseni, jos niitä laitan. Turhan usein tulee lähdettyä vain ponnari päässä tai suorilla hiuksilla töihin. Nykyään on ollut onneksi vähän useammin aikaa kihartaa hiuksia aamuisin, kun Micael on jo isompi ja omatoimisempi. Pidän nimittäin paljon enemmän kiharoista kuin suorista hiuksista ja varsinkin balayage-värjätty tukka näyttää mielestäni kauniimmalta kiharrettuna kuin piikkisuorana. Käytän täysin samaa kiharrustekniikkaa arki- ja juhlatukkaan. Kun haluan panostaa enemmän, otan vain pienempiä hiusosioita ja käytän viimeistelyyn enemmän aikaa. Kiharrin on kuitenkin aina sama ja arkena saatan joskus kihartaa pelkän ponnarin, jos on oikein kiire. Sekin tuo jo enemmän ilmettä tukkaan kuin se suorana niskassa roikkuva siima. Ennen kiharsin aina edellispäivänä pestyä tukkaa, mutta nykyään sillä ei ole niinkään väliä. Jos hius on liian liukas, suihkin vain vähän enemmän kuivashampoota tai rakennesuihketta tyveen ja hieron sen huolellisesti päänahkaan.

Aloitetaan, eli tässä vaihe vaiheelta oma rento kiharakampaukseni..

Ensimmäisenä pohjustan hiukset eli suihkutan hieman kuivashampoota tai rakennetta antavaa suihketta tyveen ja hieron sen päänahkaan. Tämän ansiosta tuotetta ei tarvitse käyttää niin paljon. Tämän jälkeen suihkutan hiuksiin kiharan alle sopivaa suihketta, joka aktivoituu lämmöstä ja pitää kiharan paikoillaan. Omat suosikkituotteeni löydät postauksen lopusta, kokosin ne yhteen paikkaan. Harjaan hiukset läpi ja kiinnitän ne klipseillä useampaan osaan, niin että päällimmäinen osio jää viimeiseksi kiharrettavaksi. Kiireisinä aamuina kiharran hiukset ilman ositusta.

Kiharruksen aika. Kiharran hiukseni oikeastaan lähes poikkeuksetta aina samalla kihartimella, GHD:n Curl Classic Wave Wandilla. Otan hiuksista – kiireestä riippuen – pienen osion, jonka pyöritän vaakasuunnassa kihartimen ympärille. Kasvojen ympäriltä kiharran hiukset aina poispäin kasvoista. Käyn läpi jokaisen hiusosion näin ja jätän kiharat jäähtymään, yleensä kiinnittämällä ne suurella klipsillä niskaan. Tässä vaiheessa voi tehdä jotain muuta, halutessaan vaikka meikin jos ei meikkaa ennen hiustenlaittoa.

Kun kiharat ovat täysin jäähtyneet, harjaan ne hellävaraisesti auki luonnonharjaksisella hiusharjalla. Tässä vaiheessa päätän haluanko tehdä tukkaan heitto-otsiksen vai jättää jakauksen suoraksi. Yleensä pidän jakausta melko keskellä päätä ja kohotan tyven jo ennen kihartamista. Heitto-otsatukka syntyy kuitenkin helposti muutamalla suihkauksella kuivashampoota etummaisten hiusten tyveen, ja heittämällä etuosan hiukset keskijakauksen yli. Harjattuun kiharaan saa lisäksi nostetta suihkauttamalla pituuksiin kuivashampoota jos tukasta haluaa oikein megaison. Jos jotkut hiusosiot näyttävät kuivilta, sipaisen latvoihin pari pientä tippaa hiusöljyä. Käytän nykyään todella harvoin lakkaa viimeistelyyn, sillä haluan pitää kiharakampauksen liikkuvana. Lakka on usein se, joka nimenomaan lopulta vain latistaa ison kiharakampauksen.

Ja vielä ne lupaamani hiustuotesuositukset. Kuivashampoiden ykkönen on jo kauan ollut Batiste, eikä suotta. Olen käyttänyt näitä jo vuosia. Toinen lempparini vähän ylellisemmästä sarjasta on sen tuoksun ja huomaamattomuuden ansiosta Balmain. Kiharan alle suihkin joko KMS:n lämpöaktivoituvaa muotoilusuihketta tai Sebastianin Shine Definea -suihketta, joka on vielä edellistäkin parempi tuote. Hiusöljynä käytän Moroccanoilia, BioSilkin silkkitippoja tai Balmainin arganöljyä. Lakkana minulla on tällä hetkellä Moroccanoilin kevyt hiuskiinne, jota tosiaan suosin yleensä vain ponnari- ja nutturapäivinä.

 

Seuraa myös FACEBOOK / INSTAGRAM @mirvaannamarian

 


Bongasin tämän haasteen useammasta blogista ja vaikka mulla on juuri tällä hetkellä työn alla ”mies vastaa” blogipostaus, tykkäsin jotenkin näistä kysymyksistä. Niihin ei ollutkaan niin helppo vastata kuin luulin ja ne kertovatkin kirjoittajasta yllättävän paljon. Kopsailkaa muut bloggaajat omaan blogiinnekin jos ette ole tätä vielä tehneet. Kuvitin postauksen vähän vanhemmilla kuvilla minusta, näyttääpä mustat hiukset ja ripsipidennykset nyt hulluilta..

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta.

Tää tuli itseasiassa mieleen tuon kuluneen Halloween-viikonlopun aikana. Lapsena halusin jostain syystä naamiaisissa olla aina se pahis, yleensä prinsessasatujen ilkeä äitipuoli. Eipähän tullut samanlaista naamiaispukua vastaan, haha. Vaikka olin kovin rauhallinen ja kiltti lapsi.

Mutta jotain muuta.. Hmm, osa mun blogin lukijoista ehkä nää tietääkin, mutta iso osa ainakin miehistä joita olen tavannut, yllättyvät mun ”miesten taidoista”, eli osaan siis esimerkiksi sitoa veneen kiinni paremmin kuin valtaosa miehistä (olen ollut veneessä ihan lapsesta asti), vaikka he pitävätkin itseään aina vuosisadan merimiehinä. Pilkon myös polttopuut nopeammin kuin moni mies ja ajan ihan reipasta vauhtia naiseksi moottorikelkalla.

Mitkä ovat huonoja puoliasi?

Kärsimättömyys, siis todella lyhyt pinna. Tämä ilmeni vasta vähän vanhemmalla iällä ja esimerkiksi teini-iässä olin todella rauhallinen. Olen myös hyvin tarkka siisteydestä ja ylisuoritan elämää vähän jokaisella osa-alueella. Se on ehdottomasti huono puoli, haluaisin olla vähän boheemimpi enkä stressata niin paljon täysin turhista asioista.

Mikä sinussa ihastuttaa muissa?

Tää on mulle itseasiassa tosi vaikea kysymys, koska oon todella huono kehumaan itseäni ja ajattelen aina ensin muista hyvää kuin että he ajattelisivat minusta hyvää. Jotain on kuitenkin vastattava joten.. Olen aikaansaava, jos jotain päätetään tehdä niin tehdään eikä jätetä vain puheen asteelle. Otan ympärilläni olevat ihmiset huomioon, järjestän mielelläni yhteistä tekemistä, olen hyväsydäminen ja yritän aina auttaa kaikkia parhaani mukaan.

Millaisia harhaluuloja someminääsi liittyy?

Mua pidetään todella pinnallisena, vaikka olen kaikkea muuta! Ja onnenonkijana. Vieläkö joku ihan oikeasti luulee että yli viiden vuoden yhteiselon jälkeen syy parisuhteelleni on raha? Varmaan. Joskus jollain keskustelupalstalla oli musta keskustelu, että ”se Mirva vaikuttikin tosi mukavalta kun näin heidät ravintolassa”. Mä en välitä näistä kyllä ollenkaan, pääasia että itse tiedän ja läheiseni tietävät, millainen olen.

Jos saisit minkä tahansa ominaispiirteen tai taidon, mikä se olisi?

Olis ihan kiva osata laulaa, en osaa siis yhtään. Toisaalta taas todella hyvästä matikkapäästä olisi hyötyä. Monia asioita voi opetella, mutta erityisiä lahjakkuuksia ei. Monesti kuulee, että en mä kyllä koskaan pysty kärrynpyörää tekemään kun ei mulle oo suotu sellaisia kehonhallinnan lahjoja. Se on ihan hölynpölyä, koska tuollaiset asiat ovat täysin opeteltavissa. Toki voi sitä matikkapäätäkin parantaa mutta ei lahjakkuuksiin asti.

Miten tapasit poikaystäväsi?

Veneellä matkalla Hangon regattaan. Se oli kyllä reissujen reissu, tosin meidän yhteinen taipaleemme alkoi tästä vasta muutaman kuukauden jälkeen. Mutta tutustuimme yhteisellä venematkalla ja ystävystyimme heti. Mahtava tyyppi, mun ensimmäinen ajatukseni hänestä.

Mikä sinusta tulee ”isona”?

En mä tiedä eikä tarvitsekaan tietää. Toivottavasti saan olla ainakin onnellinen ja saan jakaa sitä hyvää oloa ja mieltä myös muille. Miten? Hmm..

Mikä saa sinut nauramaan?

Mun ystävät Anna, Roosa ja Hannu, siis lähes joka päivä jotain aivan luokatonta läppää. Mun mies myös hyvin usein ja tietysti Micael. Viimeaikojen parhaimpia oli hänen jooga-asanansa ”ylöspäin pieraiseva koira”. Nauran yleensäkin todella paljon.

Suurin paheesi?

Mun tekee aina ihan kauheasti mieli polttaa tupakkaa kun olen ulkona juhlimassa.

Oudoin tapasi?

No ei mulla nyt ole omasta mielestäni tietenkään mitään outoja tapoja. Muiden mielestä ehkä mun tietynlainen hullu suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys sekä tapa täyttää astianpesukonetta.

Mistä asioista tulet todella onnelliseksi?

Terveestä olosta, osaa arvostaa kun on ollut sairaana ja puolikuntoinen niin pitkään. Pienet jutut, kuten siisti koti, jouluvalot, lumisade tai aurinkoinen hellepäivä, aikaisin herääminen ilman kellonsoittoa.. Kehut ja kaikki kauniit sanat, hyvin sujunut treeni ja raikas ulkoilma. Hiihtolenkki yksin Lapissa on ehkä onnellisuuden huipentuma.

Mikä on sun lempi Disney-piirretty?

Lumikki ja Tuhkimo. Ylipäätään kaikki prinsessasadut. Mun mies sanoo mulle välillä edelleen että tuu nyt prinsessa pois sieltä satukirjasta kun elän kuulemma jossain omassa prinsessasadussani, hahahah. Karhuveljeni Koda on nykyään mun lemppareita kun luen Micaelille Disneyn satuja. Pian pääsen ehkä Disney Worldiin, jos joku on käynyt niin kerro kaikki vinkit sinne ♥


Micael menee tänään tädilleen viikonlopuksi. En muistakaan milloin me ollaan viimeksi oltu kotona ilman Miksua, on ollut niin paljon menoa maailmalla ja kaikki kesän lapsivapaat hetket tuli oikeastaan vietettyä veneellä. Koska ikävöin Micaelia koko ajan jos olen yksin kotona,  on keksittävä paljon ohjelmaa, ettei ehdi ajatella sitä ikävää. Halusin kerrankin syömään vähän fiinimmin kuin yleensä, joten sain kuin sainkin pöydän hiljattain avatusta Ventunosta tälle illalle. Huomenna ehkä rauhallista joogaa aamulla, päivällä ihan mitä huvittaa ja illalla sitten vähän Halloween-juhlintoja, asua ei kyllä tänäkään vuonna ole, mutta eipä sellainen yllä baariin pääsisikään. Onneksi minussa on tarpeeksi noita-akkaa ihan omasta takaa, hah. Lapsivapaa viikonloppu onkin nyt pitkästä aikaa mukavaa vaihtelua varmasti jokaiselle osapuolelle. Ja hei, ihanaa päästä syömään ihan kunnolla, tulee niiiiin harvoin käytyä pitkän kaavan fine dining-paikoissa – koska lapsi.

Minusta olisi kiva kuulla toisilta vanhemmilta, mitä te teette yleensä lapsivapaana viikonloppuna? Tuleeko yleensä lähdettyä ulos juhlimaan vai nukutteko kenties univelkoja pois? Itse suosin yleensä sellaisia rauhallisia kotiviikonloppuja, jolloin saa hoidettua sellaisia asioita, jotka ovat lapsen kanssa ehkä hankalia. Nautin hiljaisuudesta ja etenkin kotona joogaamisesta, joka lapsen läsnäollessa on yleensä pelkkää nauramista ja yhdessä jumppaamista. Toisaalta taas jos ei ole pitkään aikaan käynyt ulkona, on ihana lähteä ystävien kanssa viettämään iltaa. Saan nykyään nukuttua niin pitkiä yöunia, että näin harvinaisina viikonloppuina sitä voi kai ottaa vähän univelkaa.. Postauksen kuvituksena on muuten viime talvena otettuja kuvia, mutta ihan vain siksi, että mulla on just samat vaatteet päällä. Ajattomat klassikot kunniaan ♥